Lukijat

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Puoli vuotta jouluun!

En ottanut korttitarpeita juhannukseksi mökille mukaan, vaikka olinkin ennakkoon suunnitellut tekeväni joulukortit jo juhannuksenpyhinä. Sääennuste lupasi sellaisia lukemia, etten uskonut kovin pitkiä rupeamia mökissä viihtyväni. Oikeassapa olin, kuten ennustekin.

Pistänpä silti kuvat viime vuoden tekeleistä, ovat aiemmin jääneet vilauttamatta...

Sinistä...
... ja punaista...
... ruskeaa ja vihreää...

Jouluun tasan puoli vuotta, onpa ihanaa!

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Juhannus 2020

Mökkijuhannus, perinteiset elementit:

Juhannussauna.
Grillailua nyyttärimeiningillä.
Letunpaistoa.
Sillilounas.
Ongintaa.
Uintia.
Auringonpaistetta (harvemmin perinnelistalla).
Kärähtänyt selkänahka (poikkeus).

Aattoiltana savustettua lahnaa. Pupunen oli tehnyt Appiukolle "tilauksen", lahnaa olisi pöytään saatava! Appiukko oli heittänyt verkot järveen, Pupusen juhannus pelastettu.

SILLILOUNAS
* tillivedessä keitetyt kotimaiset uudet perunat
* Ahti-silliä
* kylmäsavustettua lohta
* kananmunanpuolikkaita, kevätpunasipulisilppua, sitruunalohkoja
* pippurista sitruunakastiketta
* ruisnappeja, Rostenin saaristolaisnappeja ja kirnuvoita
* kylmää Rieslingia, Pupuselle kivennäisveteen blandattua herukkamehua
Yksinkertaista ja hyvää, yksinkertaisen hyvää.

Ei ollut hinkua ruuhkiin. Matkaan lähdimme vasta aattona puoliltapäivin, ruokaostokset tehtiin matkan varrelta - kaupassakin oli silloin jo hyvin väljää. Paluun lykkäsimme maanantai-iltaan, hyvin veti Jyväskylä-tie Tampereen suuntaan.

Sukkia valmistui kahdet, Seiskaveikkaa sivupalmikolla, yhteensä 194 g.

Kesälomaa riittää vielä viikoksi.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Peti poikki

Toinen kesälomaviikko alkaa kääntyä lopuilleen. Kaikenmoista kotoista pihahommaa ja sisäpuuhaa oli ajatuksissa tehdä Hangon irtioton jälkeen, mutta enemmän aika on mennyt vain oleillessa... Vaan mikäs sen mukavampaa lomailua?

Torstaina lähdettiin mökille muutamaksi yöksi. Ikkunanpesuvehkeet unohtuivat kotiin, mutta kuistin siivosin. Oli tarkoitus öljytä kaikki kalusteet, mutta ilma oli niin sakeana mäntyjen siitepölystä, että jäi sekin homma seuraaviin visiitteihin. Muistaakseni viime kesänä oli samanlainen suunnitelma, mutta niitä siitepölyttömiä viikonloppureissuja ei kesään tainnut sitten mahtuakaan...?

Kuistin valtaisa ruokapöytä heivattiin muutama suvi sitten. Tuolit riittävät, pöydänkulma kahvimukille, viinilasille tai saunan jälkeiselle oluelle. Oikeasti haaveilen kolmesta keinutuolista kuistilla, mutta kyllä näissäkin on levollista ihailla ilta-auringon kuparoimia männynrunkoja. Kuisti aukeaa etelään, mutta päivä ei kuistille juuri paista, ei siis mikään auringonottopaikka.

Auringonpalvontaan on varattu tuoli sulkatervalepän siimekseen, viereinen kuutiokivi toimii näppärästi paikkana janojuomalle. Yksi tuoli riittää, Pupunen ja Mies ovat useimmiten päivänpaisteenajan alamökin laiturilla ongella tai uimassa.

Mökkiranta.
Aurinkotuolistani on mainio näköala alas järvelle, sen lähemmäksi ei ole meitsillä tarve.

Aurinkotuolini sijaitsee siis tuolla muutamia kymmeniä metrejä laituritasoa ylempänä...


* * *

Mutta asiaan! Mökin runkopatjat hankittiin 3 vuotta sitten Ikeasta, vuoteissa on nukuttu tähän mennessä alle 20 kertaa. Ja kuinkas kävikään? 
Sängyn runko katkesi!! Peti pätkähti poikki!! 
Ei sentään irtipoikki, mutta verhoilun alla oleva pitkä rima/lauta/lankku murtui koko mitaltaan - rusaus todentotta pelästytti! Onneksi en ollut umpiunessa ennakoimattoman onnettomuuden sattuessa! 

Btw, mainitsemani hiiri on oletettavasti seisoskellut juuri ratkeamisohdassa pesukomuuttia järsiessään, ehkei asioilla kuitenkaan ole yhteyttä keskenään. Vai olisiko...?

No, ensiavuksi ruuvattiin koivet irti, kai pedissä muutaman yön nukkuisin näinkin. Ikea onneksi antaa 25 vuoden takuun patjoilleen. (Kuka edes käyttää patjoja niin pitkään? Kuka haluaa maata noin 300 pölypunkkisukupolven kanssa?) Takuuvaihtoreissu siis edessä. Josko peräkärrylle vielä joskus sopisi peti ikuisten halkokuormien sijaan...?

Ja sopisi kyllä sovitella, jos sinne venhonkin saa kiskottua! Perjantaina miesväki suuntasi uistelemaan vähän isommille vesille (Längelmäveden puolelle). Saalista ei tullut. Probleemi siis on, että Miehen autosta hajosi ilmastointi (jonka korjauttaaminen olisi tullut turhan tyyriiksi kärryn ikä huomioiden), vaihtoi kotturan peräkoukuttomaan eikä sellaista vielä ehditty hankkia/asentaa. Minun autossani koukkua ei ole - EIKÄ TULE! Kaikki vetohommat pitää/pitäisi toistaiseksi hoitaa Appiukon autolla. Enkä viitsisi kysellä lainaan...

Lempipaikkani mökillä: keinutuoli!
No, petipuuhaongelmia lukuunottamatta mökkielo on muilta osin leppoisaa: lueskelua, villasukanvartta, kalastelua laiturinnokasta tai uistellen (ei koske meitsiä, liian tylsää!), hidastempoista ruuanvalmistusta ja ateriointia, letunpaistoa, halkokuormien kasaamista kotiliiteriin kiskottavaksi, saunanlämmitystä ja saunomista, uimista, radion kuuntelua, toki tellukin joskus auki. Pupunen unohti tämän kesän lautapelivalikoiman kotiin, joten nyt lätkittiin vain korttia, heitettiin tikkaa, lätkyteltiin sulkkista, pelattiin mölkkyä. Krokettirata pystytetään juhannukseksi.
.
Välillä pitää päästä lyhyelläkin visiitillä ihmisten ilmoille, nyt käytiin Jämsässä pizzalla, torilla, ruokakaupassa, jokakesäisellä kenkäkauppavisiitillä (Pajalan kenkä) sekä potkulautailemassa skeittiparkissa.

Mökkiruoka on helppotekoista, tavallisimmin Miehen kuistilla kaasuwokilla kärventämää, minä pyöräytän sillä välin salaatit. Mutta kyllä minäkin mökillä kokkailen, niin nytkin:

PÄIVÄN (tai parin) MÖKKIVUOKA
Myllyn Paras Riisi+ohra
=> keitetään suolatussa (kaivo)vedessä
rasiallinen (450 g) maustettuja broilersuikaleita
=> paistetaan (rypsi)öljyssä
=> lisätään prk ruokakermaa
pussillinen (500 g) pakaste(wok)vihanneksia
=> kuumennetaan (rypsi)öljyssä

Kävisi tarjolle näinkin, mutta kun miesväki kuppaa (rautakaupassa), väännetään uuni päälle (150*C) ja kaivetaan isohko uunivuoka esiin
=> pohja (rypsi)öljyltään, kerroksittain ensin riisi-ohra, väliin broilersoosi, sitten (wok)vihannekset ja pinnalle pussillinen puolitettuja mozzarellapalloja ja pippurimurskaa.
Uuniin kunnes väki suvaitsee saapua (rautakauppareissu oli venähtänyt metsänkatselmukseksi, kalastuslupien hankintamatkaksi ja tutustumisretkeksi läheiseen lohiapajaan...).
Kyllä oli hyvää!! Voi tosin johtua nälän määrästäkin tämä väite...
Satsi oli varsin runsas, joten sillä ruokittiin väki kahdesti.

Muuten sain aikaiseksi vain yhdet sukat, yksinkertaisella palmikolla. Seiskaveikkaa, 111 g.

Huomenna ollaan lomailun puolimatkankrouvissa...

perjantai 5. kesäkuuta 2020

"Etelänloma" Hangossa

Ennenkin täällä maininnut: LOMA PITÄÄ ALOITTAA (ja mielellään myös LOPETTAA).

Tarkoittaa, että lomafiilis pitää saavuttaa mahdollisimman nopeasti, jotta lomasta pääsee nauttimaan mahdollisimman pitkään! Muuten voi mennä eka viikko ihmetellessä ja pahimmillaan varsinaisiin lomatunnelmiin pääsee vasta kun jo pitäisi palata arkiseen aherrukseen. Loma hukattu, kadotettu, tuhlattu, törsätty - MIKÄ MENETYS!

Ei kun heti kiinni kuin sika limppuun! Kunnon irtiotto heti loman ensimmäisiin päiviin! (Ja mielellään myös viimeisiin, jotta loma tuntuu käytetyn viimeiseen pisaraan asti.)

Viime kesänä Pupunen oli ekan kerran muutaman yön pois kotoa, viikonlopun yli ensikertalaisten leirillä. Käytimme Miehen kanssa HETI tilaisuuden hyödyksi ja singahdimme vapaapäiviksi Hankoon. Se oli IHANAA! Teki hyvää mielelle, sielulle ja parisuhteelle!

Nyt ajattelin pelata varman päälle (tietämättä edes, saisimmeko omia lomiamme kesäkuulle!) ja varasin jo alkuvuodesta Pupuselle paikan kesäkuun ekalle viikolle Hangon seudulla järjestettävälle kesäleirille (5 päivää) ja samalle ajalle meille majoituksen Hankoon. Sitten tuli korona ja koko kevät jännitettiin, miten mahtaa käydä - toteutuuko leiri vai perutaanko. Hah-hah, arvatkaapas vaan! No, peruttiinhan se, pari viikkoa ennen odotettua aloitusta, eikä naurattanut niin yhtään!  Hotellivarausta en perunut, PAKKOHAN joku ratkaisu olisi löytyä! Varsinkin, kun ne omat lomat nyt sattuivat osumaan kesäkuulle...

Googgeloin "kesäleiri 2020" ja löysinkin samalle ajankohdalle (vielä pidemmän, kokonaiset 6 päivää) korvaavan vaihtoehdon!!! Kun Pupunen oli vielä suostuvainen vaihtamaan sisämajoituksen telttamajoitukseen, asia oli sillä selvä! Viis siitä, että välimatkaa oli parisensataa kilometriä aiottua enemmän.

Viikonloppuna pakattiin: Pupusen telttaretkivehkeet, meidän lomagarderobimme ja Koiran reissukassi. Koira ei tällä kertaa mennytkään koirahotelliin vaan lomaili kanssamme.

Korona oletettavasti saattaisi edelleen vaikuttaa Hangon tarjontaan ja kausi muutenkin niin aluillaan, että moni kohde saattaisi olla kiinni. Ei haitannut, lomalle ei ollut LEPOA ja rentoutumista kummempia tavoitteita, toki myös HYVÄ RUOKA kuuluu erottamattomasti reissuihin.

Keraamikko Rut Brykin nimikkohuone (Hot. Bulevard),
vinkki: Putkassa on paremmat vuoteet
Ja totta tosiaan, nukuimme koko rahan edestä: päikkärit ehdottomasti, illalla aikaisin vuoteeseen ja hidas aamuherätys. Onneksi Koira on aamu-uninen. Toisaalta olisi voinut kyllä herättää aiemminkin, selkä meni mutkalle liiasta nukkumisesta...

Kävelimme päivittäin tuntikausia sileillä kallioilla ja tuulisilla hiekkarannoilla. Hangossa on 130 km rantaviivaa, josta 30 km (tarkkaan sanoen 30 172 metriä) hienoa hiekkarantaa. Päivän aterioista toinen oli picnic, toinen syötiin jossain kivassa ravintolassa, iltapäivisin käytiin aina leivoskahveilla - suosimme kahviloita, jonne pääsi koiran kanssa.

Koronan tuoma buffet-kielto oli kieltämättä takaisku, Origon saaristolaispöytä oli yksi reissukohteen valintaperusteista (meren ja kallioiden lisäksi). No, ei ollut valittamista Origon peuraburgerissakaan (silti vähän kismittää). Toinen pettymys oli suosikkilounaspaikkamme Tammisaaren Knipan, se oli suljettu ja myynnissä. No, joskus tulee iloisia yllätyksiä: vierasvenesataman vastapäässä GH Fyrenin gremolatakana kuin myös Miehen nauttima merianturakin olivat ihan huippumaukkaita!

Kun nyt ruokaan juutuin, niin en voi olla mainitsematta Hangon Makaronitehdasta. En tilaa ravintolassa (juuri) koskaan pasta-annoksia (myönnän tilanneeni Jamie Oliverin ravintolassa Cambridgessa ja kerran Systerin kanssa Tallinnassa). Pasta on ylihinnoiteltua, ankeaa, mautonta ja tyylitöntä opiskelijaperusmättöä, jota ei tee mieli maistella tai muistella. Kotonakin välttelen kaikkia makaroniruokia PAITSI perinteistä perusreilua makaronilaatikkoa. Ja kaupan tuore-tortellineja salaateissa.

Mutta joo, Hangossa oli vain muutama rantakadun ravintoloista avannut alkuviikosta ovensa, joten poikkesimme Makaronitehtaalle. Että voi olla makaroni maukasta!!! Kyllä nyt eukolla ennakkoluulot saivat kyytiä! Kermainen kantarelli-tattipasta hyvän chardonnayn kanssa vei kielen! Mies kieltäytyi silti hankkimasta pastakonetta kotiin!?

Hangon ainoa kulttuuriroiske oli Nanna Suden näyttely. Kuulemma yksi kansainvälisesti arvostetuimmista taiteilijoistamme - ihmettelen kyllä, miksi. En tykännyt, en vähääkään. Rahastuksen makua, kiireellä huitaistua hengetöntä hurlumheitä. Anteeksi vaan, näin sen näin.

Huomenna haetaan Pupunen kotiin leiriltä. Kiva kuulla tunnelmat ja tapahtumat. Toisena leiripäivänä soiteltiin, sen koommin ei kuulunut mitään. Kai se on hyvä merkki...?

Ensi viikon Pupunen on seurakunnan päiväkerhotoiminnassa. Hyvällä omallatunnolla sinne ilmoitin, vaikka lomalla olemmekin! Uskon mukulan nauttivan ohjatusta toiminnasta ikäkavereidensa kanssa enemmän kuin pihanraivauksesta kanssamme. Pakko sekin on kai viimein aloittaa, lomaohjelmana...

HUOM! Tämä EI ole yritysyhteistyö miltään osin, omia lahjomattomia mielipiteitäni vainen. Ja "etelänlomamme" oli siis ylivertaisen ihana ja onnistunut!