Lukijat

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Sohvaperuna

Paikallisen kauppakeskuksen aulassa oli kehitysvammaisten pajan myyjäiset.


Sohvaperuna.

Hän muutti meille,
kesällä aikoo mökkeillä.

Varsin valloittava daami!!

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Väinö 92 v, sot.vet. alik.

Sain postikortin.
Kyynel herahti silmäkulmaan.

 Vastaanottajatietona vyötteestä löytynyt neulojan nimi + paikkakunta.
Ei katuosoitetta, ei edes postinumeroa.

 Mutta perille vaan tuli, Teiskosta.

Tulin ehkä onnellisemmaksi kortista kuin Väinö sukista kuunaan.

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Juhlatunnelmissa

Veljentyttö Nuorempaa juhlittiin lauantaina.
Onnittelut tuplatutkinnosta!

Kivat juhlat!
Ja taas niin herkulliset!!

 Lahjaksi vastavalmistuneelle annoimme
Samsoniten kovaa ja Lipaultin pehmeää
- niille on käyttöä jo tänään kesätöiden kutsuessa.

Onnea Enkuli!
Onnittelut myös Taitaja 2017 -menestyksestä!

 Pian nähdään...

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

200 lämmintä varvasta

 Käväisin TAYSissa allergiatesteissa.
Samalla  reissulla vein kassillisen syto-sukkia,
20 paria, kokoja 35:stä 46:een.

Näistä viimeisimpinä (toukokuussa) valmistuneet:

Yksivärinen Seiskaveikka & Adlibris Socki Autumn feelings,
koko 37-38, 90 g.
 .
Tylsiä sukkakuvia on viime aikoina ollut liiaksi asti.
Vihoviimeiset ryhmäkuvaan, kyllästyin kuvailemaan.
 Punnitsin sentään:
90 g + 84 g + 91 g + 93 g + 104 g + 112 g,
Sekalaisesti Seiskaa ja Adlibris Sockia.

Seuraavaksi voisi todellakin tehdä jo jotain muuta...

maanantai 29. toukokuuta 2017

City-muori (vol. 14)

Pari vuotta sitten aloin virkkailla ruskettuneita muorinpaloja,
silmissä siinsi torkkupeite Veljentyttö Vanhemmalle.

Tilkkusia oli koossa jo aimo kasa, kun...

... Veljentyttö Vanhempi aloitti opinnot ja muutti opiskelupaikkakunnalle.
Ja sisusti.
 Sisusti grafiitinharmaalla ja valkealla...

Että alkoi sitten tilkunteko alusta:
Harmaa nuorimuori sopi uuden kodin väreihin paremmin.

 Rusehtava tilkkupino unohtui kaapinperukoille. 

Sisko muutti loppuvuodesta pääkaupunkiin.
Ja sisusti.
Sisusti ruskean eri sävyillä!
Jossain vaiheessa osui kaappeja myllätessä tilkkukimara silmiini,
vaikka taidokkaasti olinkin ne yrittänyt piilottaa, iäksi.

Virkkuukoukku tanaan, pikavauhtia valmistuivat puuttuvat palaset.
 Koko on täsmälleen sama kuin Vanhemmalla:
 5 * 7 tilkkua, 100 * 140 cm,
Novita Nallea ja Gjestal Maijaa  895 g.
.
 Torkkupeite nimettiin City-muoriksi,
sellainenhan se Siskokin alkaa olla... :o)

Ja synttäripakettiin itseoikeutetusti myös pala 20-luvun Helsinkiä,
Systerin kotinurkille sijoittuva
Virpi Hämeen-Anttilan kolmas historiallinen dekkari.

Ullanlinnan prinsessa
(niin Pupunen synttärikorttiin kirjoitti).

lauantai 20. toukokuuta 2017

Mehiläiskennosukat tarhurille Italiaan

Veli tilasi sukat italialaiselle kollegalleen.
Jokakeväiseen tapaan mehiläismatkailua ja tuliaistarve... :o)

Edellisreissulle tein mehiläismössän.
Nyt ei ollut yhtä valjuja värejä tarjolla, joten toivotut kynsikkäät jäivät toteuttamatta.

Pässinpökkimät siis,
villasukan vääntö kun on muutenkin mieluisampaa meikäläiselle...

Jalostin taas pienesti:
- saadakseni nilkkaan napakkuutta, vahvistettu kantapää alkoi heti kuvio-osan jälkeen
- istuvuutta parantelin myös jatkamalla kantakavennusten kohtaa vahvistettuna jokusen kerroksen.

Olen aika tyytyväinen näihin tekeleisiin.
Koko 42/43, 145 g Seiskaveikkaa.

No, tokihan joku hama kävi näidenkin kanssa...
Tuttuun tyyliini jätin homman taas viimeisiin ehtoisiin
("tilaus" oli tehty jo puolisen vuotta aiemmin...),
enkä sitten loppukiireessä löytänytkään mehiläispesääni!!
Tiedän, että metallimehiläisiä on minigrip-pussillinen. Jossain.
Mutta jospa aitoja sukanvarsiin surisisi siellä Lombardiassa...
.

torstai 18. toukokuuta 2017

Ihan itselleni tein...

Olen ylenpalttisen ihastunut JÄMÄSUKKIIN!
Vaivihkaa heittelen vanhoja yksivärisiä pesään,
korvaan tappiot uusilla kirjavilla.

Kymmenittäin langanpäitä pääteltäviksi,
erisävyisiä ruskeita, keltaisia, oransseja
Seiskaveikan pätkiä, 121 g.

Ihanat.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Mökkönen mielessäin...

 Piti mennä Pääsiäisenä mökille. Ei menty, satoi lunta.
Piti mennä Vapuksi mökille. Ei menty, lisää lunta.
Viimein Äitienpäivänä helli aurinko - menoa moneen suuntaan, muttei mökille...

Mökkitunnelmia olen viritellyt virkkuukoukun varressa,
torkkupeittoa tuhertanut pitkin kevättä.
(Olemattomaan petiin, MÖKKIPULMA yhä ratkaisematta:
sohva heivattiin, vuoteet edelleenkin hankkimatta...)

Virveriikka-blogissa olen ihaillut ihan tiettyä mallia,
himoinnut suorastaan!
Katso vaikka * TÄTÄ *  tai  * TÄTÄ *
- ihan vastustamattomia!

Että sellaista sitten mökillekin mielin.

Originaalista poiketen työtä ei käännetty missään vaiheessa,
kaikki kerrokset virkattu samalta puolelta - näyttääpi nätimmältä meikäläisen käsialalla.


Reunat virkkasin vähän tummemmalla.
Reunan myötä paaaaljon pidemmäksi kuvittelemani torkkuhuopa
kutistui mittaan 113 * 145 cm.
Lankana Seiskaveikka, 1,105 kg.

 Sopisihan se kotisohvallekin...