Minusta tuli Martta!

Ei, ei! Ei se astetta erikoisempi hurtta, joka söi aakkosmuroja, jolloin kirjaimet menivät vatsan sijasta aivoihin ja Martta-koira alkoi puhua. Ei se.

Ei myöskään se Koiramäen nuorin vekara, joka seikkailee lähes kaikissa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa sisarustensa Elsan ja Killen kanssa. Ei sekään.

Ei, minusta tuli osa-yhteisöä!

Kiitos Marlen, joka taannoin vinkkasi Käsityömarttojen monipuolisesta toiminnasta!

Wikipedia tietää kertoa:

Marttaliitto ry eli Martat on vuonna 1899 perustettu suomalainen kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta.

Marttajärjestö perustettiin yleissivistäväksi järjestöksi, jonka nimeksi oli tarkoitus tulla Sivistystä kodeille. Keisarillisen Suomen senaatin korvissa nimi kuulosti kuitenkin liian vaaralliselta, jopa vallankumoukselliselta. Vasta kun Alli Nissinen keksi, että yhdistyksen nimeksi voitaisiin ottaa Martat, senaatti hyväksyi yhdistyksen säännöt. Martta nimi juontuu Raamatun esittelemistä sisaruksista Martta ja Maria, joista Martta oli Raamatun kuvauksen perusteella luonteeltaan lukuisista aineellisista asioista huolehtiva ja touhukas.

Marttajärjestön perustana ovat jäsenet, eli martat, joita vuonna 2025 oli noin 38 500. Jokainen martta kuuluu jäsenenä paikallista toimintaa järjestävään marttayhdistykseen tai toimintaryhmään, joita vuonna 2025 oli noin tuhat. Yhdistyksissä martat tapaavat toisiaan ja harrastavat yhdessä esimerkiksi ruoanlaittoon, kodin- ja puutarhanhoitoon, erilaisiin kädentaitoihin ja kulttuuriin liittyviä asioita.

Marttailua en hyvinvointibingossani maininnut, mutta kuuluu samaan sarjaan. Tavoitteenani on lisätä hyvinvointia, harrastaneisuutta, sosiaalisia suhteita ja uusia elämyksiä aika työntäyteiseen arkeeni.

Perästä kuuluu! Ehkä. Toivottavasti!

Joulun pehmeät paketit

Muutamia pehmoisia paketteja sain sentään Jouluksi...

Pupusen kanssa käytiin valitsemassa Kummityttöni esikoiselle ihkaensimmäistä joululahjaa. Pupunen kulki koko lapsuutensa Muumi-vaatteissa - ilmeisesti siitä ei ole jäänyt mitään traumaa, koska valitsi myös tyttelille Pikku Myy -paidan, Nipsu-pöksyt ja Muumi-kurkistuskirjan. Kun lahja oli kääräisty pakettiin, tajusin vasta, että olisin tietty voinut itsekin jotain tekaista... Ei kun kaapille lankavarastoa penkomaan, sieltä löytyi nipsunväristä Nallea. Pikkuruiset sukkaset ja kaksinkertaiset tumput. Neulomisen helpottamiseksi vuori eri värillä.

Mallia etsin Googlen kuvahaulla ja löysin Vanuttunut villasukka -blogista "Pörrin pitsiset sukat ja lapaset" -ohjeen. Nätti malli, kiva neuloa, Nallea näihin hupeni 77 g. Näitä voisin tehdä enemmänkin! Vieläköhän yliopistolliset sairaalat jakavat vastasyntyneille lahjoitussukkia? 

Ja kun pitkästä aikaa pääsin neulomisen makuun, tekaisin samaan syssyyn sukat Pupusen Mummolle.

Jälleen Googleen turvautuen poimin Yhteishyvästä Novita 7 veljestä 50 vuotta -juhlasukkien mallin. Varsi on matalampi ja kärjessä taas vähän sovelsin, että sain omaan silmääni kauniimman. Seiskaveikkaa kului 84 g. Yläkuvan väri on lähempänä oikeaa sävyä.

Varmaan jo 15 vuotta sitten kävin Opistossa huopavirsukurssin. Toisen tossu päättelin asiallisesti, valmista sovitellessa totesin harmillisesti omaan jalkaan hivenen liian naftiksi. Päätin, että annanpa joskus Systerille, mutta kun ei ollut mitään kiirettä asialla, jäi toinen tossu vaiheeseen. Sitten ne jotenkin eksyivät toisistaan...

Muuttoa tehdessä löysin kadonneen tossukan sivuvintistä. Tekaisin valmiiksi ja päätin somistaa (aiempien blogimerkintöjen perusteella) 11 vuotta sitten Lahtisen huopatehtaan tehtaanmyymälästä ostamillani huopaperhosilla. Suunnittelin tekeväni helmistä hienon vartalon, kunnes tajusin, että myin muuton alla kirpputorilla kaikki helmet ja säilytyslokerikotkin. Oli sitten tyytyminen puunappeihin. Huopa on teollisuushuopaa (kurssin opelta), joten Systeri ei taatusti saa näitä kulutettua puhki eläissään...

Novitan juhlamallia oli kiva tikutella ja vaikka varressa oli kolmenlaista palmikkoa, kuviokerta jäi yllättävän helposti mieleen. Joulun välipäivinä tekaisin samanmoiset itselleni, pidemmällä varrella ja 4 silmukkaa leveämpänä. Kuvista ei kauhean selvästi näy, mutta keskipalmikko löytyy myös kannan puolelta. Langanmenekki 115 g.

Näiden sukkien myötä koko vuoden langankulutukseni oli vaivaiset 1,2 kg!!

    0,140 kg - tammikuu
    0,298 kg - maaliskuu
    0,758 kg - joulukuu
    yhteensä 1,196 kg

No, alkuvuodesta vähän reissattiin, siellä oli kudin mukana ja juuri pöyhin taas lankavarastoa, uutta tulossa puikoille. Eiköhän tässä vielä vauhtiin päästä...

Kerrankin ajoissa!

Joulukorttitalkoot jälleen Itsenäisyyspäivänä. Aika yksinäiset talkoot kyllä, Mies oli työreissussa ja Pupunen kavereiden kanssa liesussa. Täydellinen työrauha.

Poikkeuksellisesti ei jäänyt korttien ja kirjekuorien kirjoittelu viimeiseen punaisen-koontikuoren-iltaan, vaan ihan heti seuraavana aamuna homma oli hoidettu, postimerkit vain uupuivat. No, postimerkkikaupoille ehtiessäni tarjoushintaiset joulumerkit olivat jo loppuneet... Jos ajoitus onnistuikin tällä kertaa, ihan täydellistä suoritusta ei saatu vieläkään. Matkaan lähtivät kuitenkin. 

(Pahoittelen kuvan/kuvien heikkolaatuisuutta. Kuvasin kortit hotellihuoneen sängyllä, huoneeseen ei saanut kunnollista valaistusta eikä puhelimen salama suostunut räpsymään. Ehkä olisi aika uusia puhelin - harmillisesti en älynnyt esittää Joulupukille lahjatoiveeksi...)
.

Myös käpy-tyynynpäälliset valmistuivat jouluksi!
.

Taustakankaaksi ei ihan niin arka vaihtoehto. Ihan kuin Koira arvaisi, että näitä on syytä varjella ainakin Jouluun asti, prinsessapetiä myllätessään kääntää tyynyt aina nurinperin. 

Sanna Parankon tilkkutyökurssi oli kaksiosainen, kahtena viikonloppuna joulun alla. Tyynyjen lisäksi tein parit saksisuojat - toiset isoille kangassaksille, toiset harkkosaksille. Lisäksi possupatalappu, vaikka sen tekeminen vähän arveluttikin, olihan juuri annettu uudet suositukset punaisen lihan käytöstä. Tämä possu on kuitenkin hyvin kevyt versio, ja vissiin vähän mautonkin. Kaikilla mittareilla.

EDIT klo 12:40

Olin ihan unohtaa, tein myös joulusukan! Tilkkukangaslaatikostani osui käsiin vuosia sitten Eurokankaasta mukaan lähtenyt "valmissukka-aihio".

Kuvioita vähän pullistelin tikkaamalla esiin sieltä, täältä. Välissä todella tömäkkä vanu, sisäsukka myös jouluisesta kankaasta.

Muuten en voi sanoa olevani jouluvalmisteluiden kanssa kovinkaan ajoissa. Illalla kävin ostamassa jäisen joulukinkun, jouluruokatarjoilun kauppalistaa aloin laatia vasta nyt aamulla. Talo on siivottu, mutta kuusta en aio edes pystyttää ja muutenkin joulukoristelu menee aika niukalla linjalla. Maltilliset lahjaostokset on sentään jo tehty. Töissä on ollut kiirettä, samoin opinnoissa, joten välttelen tietoisesti joulustressiä...

Kuva: Sorin Sirkus

Joulutunnelmaa nostatettiin Sorin Sirkuksen Joulushow'ssa. Taidokas esitys, ehdoton suositteluni! Vaikka Pupusta kourikin mahasta, kun pelkäsi taiteilijoiden puolesta...

.

Kuva: Mikko Vattulainen, Aamulehti

Tonttulakki päähän ja ruokakauppaan!

ILOISIA JOULUVALMISTELUJA!

Käpy

Olin männäviikonloppuna Opistolla Sanna Parankon tilkkukurssilla.

Kuten aina, Sannalla oli useita malleja mukanaan, itse ihastuin tähän kukka-aiheeseen. No, mukaan olin ottanut vain sen tilkkukangaslaatikon, jossa oli yksinomaan rumia värejä. Lähdin siis kesken kaiken kotoa hakemaan väri-iloitteluun keskittynyttä tilkkukangaslaatikkoani.

Ja mitä sitten teinkään?

No, niistä rumista sitten kuitenkin.
Käpyjä.
En vaan keksinyt värikkäistä mieluisia väriyhdistelmiä.

Vähän muokkasin mallia käpyisemmäksi.

Käpy, koska joulua kohtihan tässä mennään...

2½ päivässä (pe-ilta, la & su) sain pinnat topatuiksi.
Kurssi onneksi jatkuu kuun vaihteessa,
on pieniä toiveita saada kävyt jouluksi valmiiksikin.

Sohvatyynyjähän näistä taas tietty tulee, 50*50 cm.

Olipa ihan ihanan virkistävää tilkkuilla taas!!
Kunpa tilkuille riittäisi enemmän aikaa...

Grillikatoksen päivitys

Juhannusta ei vietetty kotinurkissa, mutta sopivasti Jussin päiväksi sain grillikatoksen kesäkuntoon.

Kuva: Juustoportti YouTube

Kuopion unia-apneakurssin (syksyllä 2022) paluumatkalla poikkesin Pentik Outletiin. Tai varsinaisesti kyllä poikkesin Kuopion Juustoporttiin hakemaan kotiinviemisiksi leipäjuustoa, mutta kävinpä sitten samoista ovista Pentikilläkin pyörähtämässä.

Kuva: Pentik FB

Tykkään Pentikin kankaista (en niinkään astioista) ja iskinkin heti silmäni Fantasiaan, vain 10 €/m! Kun samaa kuosia löytyi myös valmistyynyliinoissa (10 €/kpl), pyyhelinnoissa (5 €/kpl) ja tarjottimissa (muistaakseni 15 €/kpl), pyyhälsin aika nopeasti pakka kainalossani myyntitiskille. 2,5 metriä, kiitos - sillä määrällä saisin uudet kapat grillikatoksen ikkunoihin.
.

Kuva: Pentik FB

Kangas lähti mukaani Mäntyharjulle (kesä 2023), viimeisen päivän viimeisillä tunneilla surautin pikaisesti kapat valmiiksi. Kotona tajusin virheeni: kankaan suikaloin kolmeksi soiroksi, mutta ikkunoita onkin neljä!! Ripustamatta jäivät, ronttasin vähin äänin sivuvinttiin...

Syksyllä 2023 pakersin lopputyötäni Imatralla, paluumatkalla poikkesin Korian Novita Outletiin ja Kuusankosken Pentik Outletiin, ovat kivasti melkein liki toisiaan. Onneksi poikkesin! Fantasiaa löytyii vielä rullatavarana, mutta vain 2 metrin pätkä ja sekin aika runttaantunut. Ostin tietty - samalla ankarasti mielessäni pohdin, minkä pituiset tekemäni kapat olivatkaan, aiemmin ostetusta kangaspalasta kun muistin pätkäisseeni palan pois.

No, kangaslöydöstä innostuneena etsin kotona SeiskaVeikka-koristani matchaavia värejä ja talven mittaan virkkailin joutohetkinä kasan muorinpalasia. Valmiit tilkkuset lojuivat pitkään odottaen inspiraatiota, yhdistävän värin päättäminen oli yllättävän vaikeaa. Lopulta kesän korvalla valitsin turvallisen vaaleanharmaan.
.

Kaikkiaan lappusia oli 8 eri väriä. Peitto koottiin satunnaisjärjestyksessä, mikä lappunen sattui sokkona käteen osumaan. Sen verran tietty suoritin valintaa ettei kahta samanväristä osunut vierekkäin, mutta muuten mentiin täysin tuurilla. Aika hyvin onnistui, vain muutamia samanvärisiä on kulmittain. 7*9 lappusta, peitteen koko 105*140 cm, langanmenekiksi kirjataan toukokuulle 975 g.
.

Alkukesästä (2024) kaivoin mittanauhan ja sivuvintissä piilotelleet kapat esiin: pituus 2,1 metriä. Voihan nekku, 10 cm kankaan pituudesta uupuu!
.

Päätin, että en anna asian haitata - jos yksi verho onkin vähän lyhyempi, hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään. Loppukankaasta sain sivupöydän eteen verhon, pöytäliinan ja pari tyynyä kaffeepöydän istuimille. Pieni pala odottaa vielä inspiraatiota.
.

Verhoja ripustaessani tajusin toisen mokani: kuviointi!!  Olen ollut joskus viime vuosituhannella muutaman kuukauden Hämeenlinnan Sokoksen kangasosastolla verhokangasmyyjänä. Olen vallan erinomainen kohdistamaan kuvioita pitkissä verhoissa, mutta eipä sitten kuvio-opit pälkähtäneet päähäni kappakankaita suikaloidessani... Näyttää IHAN kamalalta, mutta toivottavasti "hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään" pätee tässäkin...
.

Kuva: Katariina

Kovin montaa kertaa grillikatoksessa ei ole kesän mittaan oleiltu. Työkavereille piti järjestää lettukestit kesälomakauden alkamisen kunniaksi, mutta kun mittarin lukemat huitelivat liki 30 asteessa, ei voinut kuvitellakaan laittavansa tulia grillikatoksen pesään lettupannun alle. (Kuvassa näkyvä liesi on siis todellakin ihka aito puuhella hämmentävän "modernista" ilmeestään huolimatta.)
.

Kuva: Katariina

Kemut vaihtuivat lennossa mehukesteiksi, tarjolla oli hedelmiä, vihanneksia ja leipäjuustoa. Ja tuoremehuja. Kattauksesta tuli aika houkuttelevan näköinen, kiitos hedelmiä pilkkoneiden ja asetelleiden kollegoiden. (Kyllä, pistin vieraat hommiin!)
.

Kuva: Katariina

Ilmojen viilettyä on toki jo päästy letunpaistoonkin - kiitos kesähelteiden, pensasmustikat kypsyivät juuri sopivasti lettukauden alkuun.
.

Piha on ollut hunningolla läpi kesän, ehkä siitä suivaantuneena valkoinen puulilja Pretty Woman aukeni pinkkinä! Annan sen kuitenkin (vain tänä kesänä!) anteeksi, koska sopii Fantasian väritykseen...

Ja kuten lihavoiduista aikamääreistä voi huomata, vähän pitkissä kantimissa oli tämäkin projekti...

Mäntyharju 2024

No niin, Mäntyharjun tuotokset vuorossa. Oli kyllä taas NIIIIIIN virkistävä viikko Sanna Parankon opissa kivojen tilkkuihin hurahtaneiden ihmisten seurassa!! Valtaosin osallistujat ovat tilkkutyön pro-tasoa, mutta hyvin mahtuu tällainen satunNaisempikin tilkkuilija mukaan. Tämä - jos mikä - suurteholataa akkuja! 
.

Sannan kevätkurssilla tein KÄRJELLÄÄN SEISOVAt NELIÖt JÄMÄKAITALEISTA. Nyt toppasin, tikkasin ja muokkasin tyynynpäällisiksi, koko ~50*50 cm. 
.

Vähän syksyinen sävy, mutten malttanut odottaa - heti vaan käyttöön!

*

Kevätkurssilla pyysin Sannalta, että ONTTO TILKKUKUUTIO sisällytettäisiin myös kesätilkkuleirin ohjelmaan, halusin tehdä sellaisen vähän isompana vanhoista farkuista. 
.

Mukaan pakkasin kaksi isoa laatikollista materiaalia, "oikeita" tilkkukankaita en ottanut mukaan ensinkään. Kamalan paljon varasto ei reissussa vajennut! Riittää vähän useampaankin tarpeeseen ja sivuvintissä on vielä lisää...
.

Edestä, sivulta ja takaa...

Lämmittelin tekemällä Ikean vanhaan sisustyynyyn uuden päällisen farkusta. Tyyny oli ollut sivuvintissä liki parikymmentä vuotta - alkuperäinen päällinen sikistyi pesussa sen verran, etten koskaan viitsinyt kiskoa sitä uudelleen paikalleen. Vaan nyt oli aika ottaa tyyny uusiokäyttöön! Koko 25*92*9 cm.  
.

Vetoketju on ihan yhtä nafti kuin siinä alkuperäisessäkin, mutta ehkä tämä on helpompi jumpata pesun jälkeen päälle, koska a) kierrätysfarkut eivät kutistu ja b) vyölenkit auttavat punnertamisessa.
.

Ja vyölenkeistä tyynyn voi nostaa vaikka seinälle seuraavaa tarvetta odottamaan...

*

No sitten se ontto kuutio, siinä olikin vähän enemmän hommaa... 72 farkkupalan leikkelyyn ja jatkojalostukseen meni 2½ päivää. Eikä siis mitään muutaman tunnin rykäisyjä, vaan todellakin 2½ Mäntyharju-päivää eli aamu-ysistä ilta-kymppiin/yhteentoista (klo 9-22/23), mitä nyt välissä lounastauko ja illemmalla pikainen kauppareissu iltapala- ja aamiaistarpeiden vuoksi. Edes kahvipausseja en malttanut pitää...
.

Palojen koko on 20*20 cm. Ensin ompelin ihan normipaininjalalla tilkut yhteen kahteen kertaan, sitten tikkaus paksulla farkkulangalla tilkkupaininjalalla - kolminkertainen sauma toivottavasti kestää käyttöä! Kaikkiin "ylimääräisiin" aukkoihin (napitukset, vetoketjut) tietty taustat, ettei sisältö epähuomiossa valu ulos.
.

Kuva: Sanna Paranko, Tilkuista asiaa FB

Sen jälkeen alkoi muodon hakeminen, kuution ulkosaumat (koristetikkauksen jätin näistä pois) ja "sisäputket" yhdistävät saumat ommeltiin kolmeen kertaan nekin. Onneksi näin isokokoisessa kaikki onnistui koneompeluna, olisi ollut varsin työlästä ommella "putket" käsin, kuten pienemmässä versiossa.
.

Täytteeksi tilasin Fatboy-rouhetta Kokkolan Laatukalusteesta, koska a) se oli kesätarjouksessa ja b) toimitusaika oli lyhyempi kuin suoraan Fatboylta tilattuna. Siis silloin, nyt toimitusajaksi ilmoitetaan 3-4 viikkoa...

Mutta nopea oli toimitus, liiankin nopea! En nimittäin saanut kuutiota Mäntyharjulla täysin valmiiksi, ompelut jatkuivat vielä kotona. 
.

Kotona keksin, että tähänkin kannattaisi laittaa vetoketju, jos rouhetta täytyy jossain vaiheessa lisätä (pienempiä rouhepussukoita myy ainakin Tampereen Vaahtomuovi Oy). Vetskarin kanssa olikin sitten aika jumppa, vaan ihmekös tuo kun se ajatus pukkasi päähän vasta siinä vaiheessa, kun työ on viimeistä 15 cm saumaa vaille valmis... Eläköön hidasälyisyys!
.

Kun Pupunen palasi kesäretkiltään, täytimme kuution yhdessä: minä pitelin suppiloa, Pupunen kauhoi rouhetta sisään. Sadalla litralla jäi aika lötköksi, reissu Tampereelle siis edessä. Toki sen arvasinkin, etukäteen olin laskenut rouheen menekiksi täyteen tuupattuna 120-130 litraa, mutta kovin pinkeäksi tätä ei ollut tarkoitus laittakaan. Siis yksi noin 20 litrainen pussukka vielä tarvitaan - jos on liikaa, ylimääräiset voi valuttaa "oikean" Fatboyn sisään.
.

Koeistunta.
.

Jatkossa taidan taskuihin piilotella kolikoita ja kenties joskus jonkun setelinkin, jos/kun Pupunen tajuaa siivota huoneensa ilman suurempaa patistelua. Eli onkohan tämä silloin motivaatiokuutio? Karkkia taskuihin ei kannata piilottaa, Koira kuitenkin löytäisi ne ennen Pupusta...
.

Sellaiset niistä sitten tuli.

Kunhan olen saanut lisätäytteet hankittua, laitan kuvia tositoimissa. 😊
.