Kesä meni jo...
Syksy on suosikkivuodenaikani; hämärtyvät illat, ihana kirpeys, upeat värit. Varsinkin värit!
Viikonloppuna kävimme laittamassa mökin talviteloille: vuodevaatteet ja vuodat orsille, muut tekstiilit pyykkikuormaan kotiinviemisiksi, kaapit tyhjiksi elintarvikkeista ja kaikesta nestemäisestä (lue: kosmetiikka ja pesuaineet), tasot tyhjiksi, kodinkoneet ja kengät kaappeihin, patjat pystyyn sängyille. Toistuva kauhukuvitelmani on löytää keväällä hiirenraato leivänpaahtimesta tai nälkiintyneen hiiripoikueen ruumiit turkisvuorisesta tohvelistani tai todeta hiiriyhteiskunnan käyttäneen patjaamme käymälänään.
Kesä oli touhua täynnä. Bloggaamaan en ehtinyt, mutta kirjaan jälleen jälkijunassa tänne muistiin viime kesän kohokohtia - kerran jos toisenkin on blogista vuosien varrella tsekkailtu menneiden tapahtumien ajankohtia ja yksityiskohtia. Mitä kaikkea olisikaan painunut ikuisesti unholaan ilman näitä kirjauksia!!
Toukokuussa Musiikki-, Tanssi- ja Teatteriopisto sekä Kuvataidekoulu Emil yhdistivät jälleen voimansa ja tuottivat Pyry Joen ohjauksessa yhteisproduktion Eemeli ja pikku Iidan metku.
Pupusella oli näytelmässä kolme tanssiroolia:
RAPUna...
... KOIRAna...
... ja KUKKOna tunkiolla.
Tanssiopiston Kevätmatineassa Pupusella oli kunnia...
... tanssia kymmenen ballerinan Pas de Deux -parina.
Pas de Deux = ranskankielinen balettitermi, joka viittaa kahden tanssijan, tyypillisesti mies- ja naistanssijan, duetto-osuuteen balettiteoksessa, sanoo Wikipedia. Kaikki kuvat on napattu
Tanssiopiston FB-sivustolta.
Hieno päätös tanssiopinnoille paikallisessa Tanssiopistossa!
Myös Musiikkiopistossa saavutettiin tietynlainen lakipiste, kun Pupunen suoritti kesän korvalla musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisen Etappi3-näytön. Musiikkiopiston Rytmimusiikkikonsertissa esitetyt Etappi3- biisit olivat
Daniel Berg - To sail when its Raining (4 mallettia, vibrafoni)
Latham - Funk solo nro 1 (rumpusetti, soolona)
Arctic Monkeys - Do I wanna Know (sähkökitara, bändin kanssa)
Anssi Tikanmäki - Aamu lakeuksilla (rumpusetti, bändin kanssa)
Kaiken kaikkiaan hyvät arviot kaikista biiseistä, mutta viimeisenä esitetty Patarumpuetydi (2 pataa) sai arvostelulautakunnalta osakseen ylenpalttista hehkutusta: "Tässä oli hyvä balanssi!", "Sankarillinen lopetus!", "Mahtipontinen lopetus, hyvä!".
Harmillisesti olen ottanut konsertissa vain videokuvaa, joten siitä en nyt sitten saanutkaan yhtään "kuvituskuvaa".
Helsingissä Pupunen aloitti nyt 9. luokan ja keskittyy (oman kertomansa mukaan) keskiarvon korottamiseen ja jätti musiikkiopinnot (Etappi4 vielä suorittamatta) toistaiseksi tauolle ja jatkaa vain tanssiharrastusta (baletti ei harmillisesti sopinut aikatauluihin, mutta jatkaa nykytanssia ja uutena lajina breikkiä). Aiemman 7-8 viikoittaisen ohjatun harrastuskerran sijasta viikkoon sisältyy nyt vain kahdet tanssiharkat sekä isoskoulutus, jonka halusi ohjelmaansa.
Pakollisten "harrastushömpötysten" jälkeen alkoi siis varsinainen kesäkausi!
Kesäkuun alkupäivinä juhlistettiin valmistumistani ammatilliseksi opettajaksi, työnantaja noteerasi sen FB-päivityksessään (kuvan otti Pupunen).
Suoraan valmistujaisjuhlasta suuntasimme Pupusen kanssa Kuopioon.
Ensin kolme päivää "omaa lomaa" Kuopiossa, viikonlopun ohjelmaan sisältyivät "Tanssioppilaitokset On Stage" -esitykset lauantaina ja sunnuntaina, katsomon puolella siis. Maanantaina Pupusella alkoi koulumajoitus ja Kuopio tanssii ja soi - poikien tanssileiri, meitsi suuntasi auton nokan kohti työpaikkakuntaa.
 |
Ballet Finland Kuva: Isma Valkama |
Viikonlopuksi palasin taas Kuopioon. Poikaleiri huipentui perjantaina ja lauantaina Gaala-juhlaan, jossa poikaleiriläiset tanssivat
Ballet Finlandin kanssa Kenneth Kvarnströmin rakastetun klassikon
Carmen?! -esityksessä. Neljälle miestanssijalle luotu teos sai kantaesityksensä Kuopio tanssii ja soi -festivaaleilla 1993 - tässä "uusinnassa" mukana tanssivat siis myös poikaleiriläiset.
Gaalan juonsi hilpeä Folke Rundqvist (Dennis Nylund). Gaalajuhla oli jälleen sykähdyttävä kokemus: huikean monipuolinen, hengästyttävän upea, pakahduttavan taidokas ja kertakaikkisen loistava! Ja olihan se kieltämättä mahtavaa nähdä oman lapsen tanssivan isolla lavalla maailman huippujen kanssa. Kahdesti - oli ihan pakko käydä katsomassa molemmat esitykset. Lauantaina pääsin ihan eturiviin, Pupunen kommentoi esiintymislavalle asti hehkunutta maireaa ilmettäni jälkikäteen...
Viikon kuluttua alkoi rippileiri, joka luonnollisestikin huipentui konfirmaatioon. Kirkossa Pupunen luki itse kirjoittamansa puheen ja rippilapset lauloivat kauniisti ja kirkkaasti. Konfirmaatio on sen suuruinen etappi, että sitä pitää tietty juhlia asianmukaisesti - joskin pienimuotoisesti.
Todellakin pienesti, koska juhlat järjestettiin pienessä työasunnossani. Kutsun saivat vain Kummit (kuvassa), Isovanhemmat ja yksi ystäväperhe.
Tunnelma oli tiivis, mutta lämminhenkinen.
KIITOS kaikille kanssamme juhlineille!
Juhlien jälkeen alkoi pari viikkoa kestävä työasunnon tyhjennys. Ihan kamalasti ei ollut muutettavaa, laskin juuri omakotitalon kauppojen jälkeen myyneeni tavaraa kirpputorilla noin 5.000 eurolla ja Tori.fi:ssä noin 3.000 eurolla. Miehen tekemistä kaupoista en tiedä kokonaismäärää. Mistään ei pyydetty mitään isoja hintoja - ja todellakin, mitään en ole kaivannut!
Mutta tavaraa oli siis niin vähänlaisesti, ettei kannattanut vuokrata edes pakettiautoa. Miehen auto täytettiin muuttokamalla heti rippikemujen päätteeksi ja parina seuraavana viikonloppuna Helsingissä käydessäni ladoin piskuisen kotturani täyteen vaatteita ja astioita. Vuode ja rahi tuupattiin pääkatua pitkin nokkakärryllä työpaikkani varastoon, Koira voi levähtää siellä silloin, kun on mukanani työpaikalla. Itsekin voin ottaa siellä vaikka päivätorkut! Kaikki muu kannettiin kadun toiselle puolelle kirpputorille.
Toki siinä leirien ja muuttoruljanssin välissä Pupunen ehti käydä juhlimassa kavereidenkin rippiäisiä.
 |
| Kuva: Lasten kesä ry FB |
Seuraavaksi vuorossa perinteinen Hauhon kesäleiri. Kuva on vähän tumma, mutta todistettavasti Pupunen osallistui.
Ja juhlat sen kuin jatkuivat! Suoraan leiriltä lähdettiin Kummilapsen Esikoisen ristiäisiin. Kirkossa Pupunen lauloi lapselle ja juhlavieraille feat. ANI, Anna Puu, Pete Parkkonen, Ujuni Ahmed & Vilma Alinan biisin
Tytär, lapsen Kummisetä säesti kitaralla. Kaunista ja kananlihaistavaa! (Alkuperäinen biisi kuultavissa linkin takaa.)
Viimein alkoi omakin loma. Myös Miehellä, jonka loma typistyi työpaikan vaihdoksen myötä pariin viikkoon. Ihan alkajaisiksi käytiin vielä yhdessä siivoamassa tyhjentynyt työasunto ja luovuttamassa avaimet. Suoraan siitä suunnattiin melkein viikoksi mökille. Taisi olla pisin rupeama, mitä siellä koskaan on vietetty? Tänä kesänä mökillä ehdittiin käydä neljästi, pikaisesti juhannuksena, kesälomalla ja kahtena syksyisenä viikonloppuna - ensimmäisenä mustikat olivat jo ylikypsiä ja toisena viikonloppuna joku oli käynyt poimimassa puolukat jopa pihasta. Ei marjasaalista - eikä tietty muuten mitään puutarhamarjojakaan...
Loput lomasta, reilu viikko, vietettiin Viron "kiertomatkalla". Virossa, koska Miehen loman ajankohta varmistui vasta aika myöhäisessä vaiheessa ja Viroon on helppo lähteä autolla Koiran kanssa. Lautalta suunnattiin suoraan Kuresaareen, missä vietimme 4 päivää kylpylässä. Kuva Sõrven majakalta.
 |
| Kuva: Booking.com |
Sen jälkeen muutama vuorokausi mökkeillen Itämeren Keibu laht -rannoilla. Ihana mökki, syrjässä ihan kaikesta. Sieltä vielä pariksi päiväksi kaupungin vilinään, hotelliin Tallinnan Vanhaan kaupunkiin.
Seuraavalla viikolla alkoikin sitten jo koulu.
 |
| Kuva: HC Vierumäki |
Parina edellisenä kesänä Venetsialaisia on vietetty Kustavissa, Peterzénsin vierasvenesataman kaislakattoisessa boathousessa. Edelliskerralla satoi vettä kaatamalla, pieni mökki ei ollut paras paikka viettää aikaa, varsinkaan läpimärän koiran kanssa. Minne mentäisiin, vähän väljemmin, mutta veden äärelle??
Luova (tai ehkä vähän vähemmän luova) ratkaisu oli mennä kylpylään! Minä tulin suoraan töistä, Mies, Pupunen ja Koira Helsingistä, sopiva kohtaamispaikka siinä puolivälissä oli Vierumäen uusi kylpylä. Oikein kiva, tänne mennään varmasti toistekin!
 |
| Kuva: Club for five |
Kesä on ollut täydellisen kulttuuriköyhä! Ei MITÄÄN sielun sivistystä! Niinpä tartuin tilaisuuteen, kun huomasin Malmin srk:n juhlistavan 20-vuotiasta Viikin kirkkoa Club for 5:n 25-vuotisjuhlakonsertilla.
Vaikuttavaa, komeasti soi a cappella - taas kananlihailtiin!
 |
Kuva: VL |
Juhlahumu päättyi viikko sitten, kun juhlimme Miehen kanssa 20-vuotishääpäiväämme. Kahden. Pitkin matkaa on puhuttu, että 20-vuotisia vietetään Pariisissa. No, sen verran on ollut menoa ja meininkiä, töitä ja opintoja ja muuttoja ja uusia muuttoja ja vielä tuleviakin muuttoja, että idea kutistui päivään Tukholmassa. Mikä oli kyllä sekin oikein kiva kohde! Ei ehkä ihan yhtä romanttinen, mutta parivuoteellinen hytti oli ylimmillä kansilla, söimme fiinisti parhaissa ikkunapöydissä, lipittelimme aitoa shampanjaa ja pianisti laulaa lurautteli meille. Ja vähän tietty myös shoppailtiin Tukholmassa - tosi vähän, taannoinen tavaran hävitys on vielä liian tuoreessa muistissa...
Kiitokset Systerille, joka piti Pupuselle ja Koiralle seuraa!
Ensi viikonloppuna esittelen työnohjaajaopintojeni päättötyön, seuraavana viikonloppuna on muutto punatiiliseen ihanuuteen. Kunhan elämä tästä tasaantuu, toivon, että ehdin taas blogien pariin! Siihen asti
VOIKAA HYVIN!
PS. Tuli muuten mieleeni, että nyt kun Pupunen on päässyt ripille, pitäisi kai vaihtaa kutsumanimeäkin...? Jänönen? Ei sentään Kaniini... Vai onko vanhassa vara parempi?
