Lukijat

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Talvipolku

 Valtakunnallinen Avoimet puutarhat -tapahtuma
ja auvoisan aurinkoinen sää
houkuttelivat ajelemaan pitkin maita ja mantuja
Pupusen ja Siskon kanssa. 

Tällä kylällä tapahtumaan osallistui
neljä omakotipihaa ja ryhmäpuutarha (siirtolapuutarha).
Neljän tunnin aikana ehdimme kiertää neljä lähinnä sijainnutta,
yksi omakotipihoista jäi koluamatta.

Talvipolku 3
sai kameran laulamaan.
Sisustavan puutarhurin taidonnäyte,
jossa riitti ihmeteltävää ja ihasteltavaa.

Kaikki alla olevat kuvat otettu samasta pihasta,
kooltaan alle 1000 m2.

Paratiisipolku...


... kulki läpi pihan.

Paratiisipolun varrella levähdyspaikka omenapuiden siimeksessä.

Helga-neidin kylpypaikka?

Ison kiven katveessa...

... pulppusi suihkulähde.

 Maitokärryt olivat jääneet sen samaisen kiven varjoon. 

Matka jatkui...

... kohti huvimajaa.

 Matkan varrellekin osui...


... monta mielenkiintoista...

... yksityiskohtaa (huomaa ratanaulat)...

... ja kekseliästä kokonaisuutta.

Uuninluukut ovenpielessä...


... ja ripoteltuina sinne tänne...

... olivat yksi puutarhan teemoista.
 
 Lyhtyjä laskin olevan ainakin 50 pitkin pihapiiriä.

 
 Pihan vastakkaisella laidalta...

... löytyi puutarharunoutta...

 ... istutuspöytä...

 ... ja varastoituja tiiliä ja patsaita odottamassa seuraavaa projektia.

 Ideoiden puutteesta puutarhuria ei todellakaan voi moittia!

 Viihtyisiä levähdyspaikkoja löytyi niin huvimajasta...


... terassilta...

 ... kuin taivas alta.
Huomatkaa hauskat kiveykset,
miellän nuo ristikot aitaelementeiksi, ovatkohan?

Yksi on kuitenkin varmaa,
keinu on saatava omaankin pihaan,
niin innokkaasti Pupunen niitä testaili jokaisessa puutarhassa.


 Kiitokset Talvipolun rouvalle ja isännälle!

 Oli ilo tutustua kauniiseen puutarhaanne!

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Ystäväkirja

Onneli Winter (Onnelin elämää- blogista) antoi Ystäväkirjan täytettäväkseni. Oi, miten nostalgista! Jos kysyisin Äidiltä vanhoista ystäväkirjoistani, hän takuulla kertoisi niitä löytyvän autotallin vintiltä kymmenittäin, Siskon ja omiani. Ystäväkirja oli ihan ehdoton juttu varhaisina kouluvuosinani!!

Ystäväkirjan sivulla oli aina paikka kuvalle. Ei siihen aikaan mitään koulukuvia arkkikaupalla hankittu, tarrakuvista kukaan uskaltanut vielä uneksiakaan. Niinpä aika usein kuvan paikalle piirsin iloisen naaman, toiset liimailivat kiiltokuviakin. No, mitään enkelityyppiä en ole koskaan ollutkaan... ;o)

Kuvatta mennään siis tälläkin kertaa! Enkä lisää kyllä muitakaan kuvia, ihan pelkkää tekstiä kun niissä vanhoissa kirjoissakin vaan oli.


*
Lempinimi?
Olen aina - onnekseni - ollut vain Paula, ei lempinimiä.
Ellei sitten Miehen antamaa Justiinaa sellaiseksi lasketa...? 
*
*
Lempiaine?
Koulussako? Äidinkieli, ehdottomasti.
Myös kuvaamataito ja biologia, matikkakin ajoittain.
Vai materia? Luonnonkuidut: villa, puuvilla, silkki, puu, nahka.
*
*
Kalsonkien malli stringit vai jättikset, puuvillaiset vai silkkiset?
Ainoa käyttämäni merkki ja malli: Sloggi Tai.
Puuvillaa, mustat tai valkoiset.
*
*
Kahvi vai tee ja minkälainen kahvi tai tee?
Aamulla kahvi, vaikka nykyisin poreileva monivitamiinitaletti toimii kyllä paremmin.
Alkuillasta tee; Twinigs Vanilla, Lipton Russian Earl Grey tms.
Ei koskaan Kulta Katriina eikä vihreä tee.
Kahvilassa capuccino.
*
*
Lempiherkku?
Homejuustot, viikunahillo ja lammas ovat isoimmat intohimot.
*
*
Paras tuoksu?
Puhdas iho.
*
*
Lempielokuva?
Öööö, en kauheasti katsele elokuvia,
kiintiö tuli täyteen ekan poikaystävän isän leffateatterissa.
Dvd:ltä Piaf ja Muumit Rivieralla.
*
*
Lempimatto?
Klassinen käsinsolmittu villamatto.
Myös mökin lehmäntaljat ovat mieleisiä.
*
*
Suurin kammosi?
Tarkoitukseton ja iloton elämä.
*
*
Näetkö unia vai uneksitko tyhjää vaan?
Näen - ja joskus tulkitsenkin. ;o)
*
*
Mukavin naistenlehti?
En lue perinteisiä naistenlehtiä,
sisustuslehtiinkin olen kyllästynyt,
käsityölehdissä ei juuri ole mieluisia malleja.
Tällä hetkellä erinomaiset erinomaisen emännän lehdet
Kotiliesi ja Kodin kuvalehti tulevat kotiin
(sekä Maalla ja Suuri Käsityökerho, mutta niistä en niin perusta).
*
*
Kolottaako?
Eipä juuri.
*
*
Paras apuväline?
Pieni Leatherman, männävuosina projektilahjaksi saatu.
*
*
Vanhuudenpäivän haaveet?
Muutto Italiaan, Sveitsiin tai jonnekin muualle sille kulmakunnalle.
Rehevä ja terve elämä, jota muistella vanhoilla päivillään. :o)
*
*
Lottovoitto vai ikuinen elämä?
Lottovoitto - kuka muka haluaa elää ikuisesti??
*
 
KIITOS ONNELI tästä muistoja nostattaneesta ystävyydenosoituksesta!!

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Maailman vahvin nalle

Reissujuttua vielä...

Scania-museosta matka jatkui kohti Kolmårdenia. Tauon pidimme Tullgarnin linnassa, n. 30 km  Södertäljestä etelään. Linna toimi kuninkaallisten kesäpalatsina 1772 - 1950. Linna oli kuningas Kustaa V:n ja kuningatar Victorian suosikkilinna ja kesäresidenssi n. 1881 - 1920.

Valitettavasti linna on maanantaisin suljettu, mutta piha-alueilla oli kiva käyskennellä (lue: juoksuttaa Pupusesta suurin energialataus) ja nauttia vohvelikaffeet vanhassa orangeriassa. Vaati pientä omatoimisuutta: asiakkaat paistoivat itse omat vohvelinsa, toki tarpeen vaatiessa kahvilan rouvan opastuksella. Virvoittava parituntinen.

Suurin syy Kolmården-visiittiin oli Bamse Värld, maailman vahvimman nallen oma teemapuisto. Liekö Bamse ollut Miehen oman lapsuuden suosikkihahmoja, niin hyvin on perehdyttänyt Pupusen - ellei sitten ole Miehen Muumi-vastaisku? Lapsonen tunnisti jo kaukaa Bamsen tunnussävelet puistoa lähestyessämme. Ja lystiä oli, Pupunen viihtyi!

Kolmården: 150 hehtaaria ja 750 eläintä.
Kahden päivän liput (aikuiset 499 kr, 3-12 vuotias lapsi 449 kr) mahdollistavat kiireettömän kiertelyn laajalla alueella.

 
Ekana päivänä vietimme useita tunteja Bamsen seurassa (pienehkö alue, mutta mukavasti aika kului silti), loppupäivän kiertelimme eläintarhassa. Täytyy sanoa, että Kolmården ei ole enää entisensä, kun omalla autolla ei pääse safarille. Tylsä köysirata-ajelu ei ollut mistään kotoisin! Autoillessa saatoimme kiertää safarin kolmestikin peräjälkeen, nyt vain toivoin telekabiinikierroksen päättyvän nopeasti (hyytävällä niskat jumiuttavalla tuulella oli osuutta asiaan, osui kalsasti ilmassa killuvaan kopperoon).

 
Pupunen rrrrrakastaa kaloja ja toinen päivä alkoikin hänen vaatimuksestaan Tropicariumista (liput 120 kr / 70 kr) ja jatkui eläintarhan puolella delfinaarion esitykseen. Ei ole sekään entisen lainen, enemmänkin luonnontieteellinen oppitunti kuin näyttävä show. "Valmistaudu maailmanluokan kokemukseen, joka on täynnä naurua, väristyksiä, hienoa tunnelmaa ja lumoavia elämyksiä." -mainoslause sisälsi pelkkiä ylisanoja! Viimeisen puolentoista vuoden Bangkokin, Mallorcan ja Korkeasaaren eläintarhojen delfiiniesityksiin verraten selkeästi heikkotasoisin.

 
Esityksen jälkeen kierrettiin rauhalliseen tahtiin loput eläintarhan alueesta ja jumiuduttiin leikkipuistoon. Kierros lopetettiin jälleen Bamsen parhaat vekottimet kiertäen.

Oikein mukava ja viihdyttävä kaksipäiväinen! Totesimme tosin, että eläintarhat voisi tämän jälkeen jättää muutamaksi vuodeksi paitsioon. Siirrymme kiertämään kotieläinpuistoja, missä elikoiden kanssa pääsee lähikontaktiin. Kolmårdenissakin Pupusta eniten ilahduttivat kilit ja kameli, joita pääsi taputtelemaan ja ruokkimaan.

Ja luonnollisestikin Bamse, Pomppis ja Kilpinen, joita pääsi halailemaan! :o)


Toki sitten kotiinkin piti saada uudet unikaverit. :o)

Kuva: booking.com
Visiitillämme yövyimme B&B Kolmårdsgårdenissa, jota voin vilpittömästi suositella. Hinta oli kohtuullinen (1800 kr / 2 yötä), omistajapariskunta ystävällinen, tilat siistejä ja vuoteet oikein mukavat. Erityismaininta kauniisti katetusta aamiaisesta, jossa mm. ihanaa kotitekoista leipää, viereisen maatilan kananmunia monessa muodossa, lämpöisiä lettuja hillon kera sekä ihanaa smoothieta (jota Pupunen kaihosi vielä monta päivää!). Syrjäinen sijaintikaan ei haitannut perhematkailijaa.

Ja matka jatkuu..
.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Lepopäivän ratoksi

Veljen perheen naisväki pikatilasi kesälomasukat personal trainerilleen.
Lankakorista poimin päällimmäiset itselle mieluisat värit,
toivottavasti passaavat saajallekin.
Seiskaveikkaa, koko 39/40, 123 g.

Juhannuksen tienoo on otettu rennosti:


Hot dog, kahdella koiralla.

Kun alimmaiselle tuli turhan lämmin, siirtyi puolestaan kasan päällimmäiseksi...


  Luomukarvahattu.

Aika viileähän juhannus on ollut,
silti mielestäni koirat ihan pikkuisen liioittelevat...
.