Tämän joulun adventtikynttelikkö.
Iittalan Arkipelago-kynttilänjalat hukkuvat lasipallojen joukkoon.
Pallot ovat niin isot ja painavat,
etten ole koskaan uskaltanut roikottaa niitä missään.
Keksinpä käyttöä viimeinkin!
Muistaakseeni Tallinnasta, jo vuosia sitten hankitut.
Eikä ole ikkunalla tämä adventtikynttelikkö, ei.
Mikä on tietty harmi, mutta jos tämä olisi kyökin akkunalla
(kuten perinteisesti adventtikynttilät AINA ovat olleet)
emme mahtuisi minipöydällemme aterioimaan.
Ja ikkunalautojahan tässä huushollissa ei ole,
että pääsisi mitään muitakaan kynttelikköjä virittelemään.
Kelvoton Mies on kieltäytynyt sellaisia laittamasta
yksinomaan joulukynttelikköjen vuoksi.
Viherkasveilla olisi ihan turha perustellakaan,
Mies tietää kuivahtaneen näivettyneen peukaloni.
Tönöttää siis olohuone-ruokailuhuoneen pöydällä.
Salissa, kuten Pupunen sanoo.
Koira nauttii takkatulen lämmöstä.
Pesin eilen ikkunat, että saan tähdet ripustettua.
Samalla tuli otettua muutamat muutkin jouluiset jo esiin.
Tästä se alkaa, joulun rakentaminen...
Kuvat ovat surkeita, kamera on EDELLEEN kateissa.
Menetetty peli, en keksi enää mitään paikkaa, mihin olisin sen voinut unohtaa.
Pitää vissiin hankkia uusi, millään en vaan raaskisi.
Enkä luota Joulupukkiinkaan tässä asiassa...
Kaunista, ihanaa, rauhallista, stressitöntä,
tervettä
joulun taikaa kaikille!
.
