Sivut

Lukijat

perjantai 31. lokakuuta 2014

The Jungle Family

 Koirarouvan (takana) OIKEA kutsumanimi on Tiikeri ja
virallisemmin [kennelnimi] Stop'n'Stare (= Toljottaja).

Nyt on koko perhe koirarouvan jalanjäljissä, kiitos "kässykerholaisten":

 29/30, 75 g
.
39/40, 150 g
.

47/48, 177 g
.
Mies on vuosikaudet sanonut, etei tarvitse enää yksiäkään villasukkia enempää.
Nyt kun näki Pupusen ja omani, ilmoitti haluavansa myös!! Tein saapasukkaversion.

Toljottamista vielä harjoitellaan.

Sukkasato #22 - #24,
tämän vuoden viimeiset satosukat.

PS. Mies on toimitettava ensi kesänä eläintarhaan!! On nimennyt sukat: "Leijonakuningas", "Puuma" (PÖH! Täysin asiatonta!! Jos nyt satunkin olemaan muutaman vuoden vanhempi... Kuitenkin vain vaivaiset 8 v!) ja "Simba". Siis eläintarhaan tutustumaan pilkullisiin ja raidallisiin rotuihin, vaikka voisi kommentoinnista kyllä antaa häkkiäkin!

lauantai 25. lokakuuta 2014

Tismalleen samanlaisia

 Seiskaveikan syksyn uutuusvärit innostivat!
.
48 s
25 krs resoria ja yksi kerros oikeaa kaupan päälle
Langanvaihto
40 krs suoraa pötkylää
Langanvaihto
Vahvistettu kantapää, mutta ekan kerroksen silmukat kaikki oikein
Langanvaihto
Terää myös 40 krs
Kärkikavennus (jtk 2 s o yhteen puikon lopussa, 7 s jälkeen joka krs)
Langanvaihto siinä välissä sopivassa kohdassa

Yksiväristä Seiskaveikkaa ja...


Seiskan Polkkaa (116 g & 124 g)
.
Seiskan Tweediä (124 g & 118 g)
.
Seiskan Nostalgiaa (120 g) ja Seiskan Raitaa (119 g)
.
Koko 37/38.
Langanmenekki yhteensä 721 g.
Pikkujoulupaketteihin sinne sun tänne. :o)
.
Sukkasadon Hillokellariin purnukat # 16 - # 21.
.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Rusettitöppöset

Susun silmukat -blogista bongasin "viikon töppöset" ja herkesin kommenttikentässä kehumaan. Susu ystävällisesti lähetti paluupostissa ohjeen ja heti nappasin langat viikonlopun mökkireissulle mukaan, töppösiä tökkisin jo heti menomatkalla autossa.

Pikkuisen muutin mallia, kun en osannut virkata nättiä silmukkariviä reunaan, korvasin muutamalla kerroksella ainaoikeaa; päihin virkatut pötkylät, jotka näpräsin "valeruseteiksi".

 Aivan ihana malli! Kiitos Susu!

Paitsi että...

... en todellakaan ole mikään töppösmaakari! Mitään en näemmä ottanut opikseni hirvittävistä hiihtimistä. Ihan sama tauti on suloisissa rusettitöppösissäkin...

... ovat nimittäin 10 numeroa liian isot!!! 38 piti tulla, vaan venyvät Miehen 48-lämisköihin!! Ja ihan tein ohjeen mukaan!!! Olisi kai pitänyt enempi venytellä ainaoikeaa pohjaa mittoja ottaessa...?

No, se ero näillä on, että helvetilliset hiihtimet siirsin silmät ummessa roskikseen, nämä sulostukset päätyvät käyttöön. Jos ei joku polkaise pystyyn jotain vanhainkotien joulusukkakampanjaa (idean saa vapaasti pölliä!!), niin sitten Pelastusarmeijan joulupataan.

Että ihan ylpein mielin kannan nämä Sukkasadon Hillokellariin kuitenkin, järjestysnumerolla #15. Ja teen uudet, lyhyemmällä pohjaosalla! Lankaakin mennee niihin jo säästeliäämmin, 104 7veikka-grammalla kun saisi jo saapassukat... ;o)

lauantai 18. lokakuuta 2014

Mökki talviteloille

Viikonlopuksi mökille, mökki talviteloille.

Kauhean montaa kertaa ei tänäkään suvena tullut poikettua - sekin vähä enempi pakkomökkeilyä. Kun mökki on, niin onhan siellä käytävä. Vai?

Tykkään kyllä mökkeilystä, tykkään oikein paljon!!! Esimerkiksi kesällä viikko saaristossa, talvella viikko Lapin lumilla (mutta ei todellakaan sukset jalassa!). Todellista lomaa vailla väliaikojen velvoitteita. Vaikkei täälläkään isommin vastuuta ole, Appiukko ensiluokkaisena mökkitalkkarina! Paitsi käymisen vaiva.

Kivaahan täällä aina on, kun tänne asti pääsee. Vähän virikkeetöntä, pikkuisen pitkäveteistä. Sienestys- ja marjastuskausi on aika lyhyt. Jos ylipäätään sieniä tai marjoja on. Tänä vuonna ei ollut - tai ei ainakaan käyty metsässä. Ehkei mökkeilty oikeaan aikaan? Tai satoi. Usein sataa.

Taitaa olla jo lunta ilmassa nytkin. Nyt jo?

Sitä paitsi verkko workkii täällä luvattoman heikosti, edes kuvia en saanut ladattua. Perskeles!

VIRKISTÄVÄÄ VIIKONLOPPUA, kaikesta huolimatta!

EDIT  19.10. klo 20:10 - Kuvat lisätty.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Maijan sukat

Maija voitti taannoisen neljännesmilliarvonnan, palkinnoksi valitsi keltaiset sukat. Tovin jos toisenkin mietin mallia, päädyin viimein yhteen suosikeistani, piirakkaan. Mielestäni keltainen sopii malliin kivasti, munavoita karjalanpiirakalla!

Postilähetystä toheltaessani unohdin punnita! Vaan kun olen tehnyt itselleni täsmälleen samanlaiset, uskallan kirjata langanmenekin sen mukaan, 106 g. Versionihan on pikkuisen viritetty Novitan mallista, reunaresori puuttuu ja varren joustin perinteistä 2o-2n ohjeen joustamattoman kierretyn 1o-1n sijaan

Jotain muutakin unohdin... Olin kirjoittanut kortin saatteeksi, ruokailuhuoneen pöydällehän sekin jäi!

Onneksi sentään muistin ujuttaa pakettiin lisukkeet! Jotain lupasin reissusta, ja vaikken varsinaisesti sitten arpajaisshoppailemaan päässytkään, pistin rantakadulta ostetun huivipannan mukaan. Olen kovin mieltynyt huivipantoihin (esim. kesäisissä pihahommissa mainio), toin kotiin puolisen tusinaa, eri väreissä. Maija mainitsi tykkäävänsä vihreästä, mutta vähän platku sävy löytyi käyttöönottamattomien joukosta.

Ja syksyn tullen hyvä pitää huulet pusukunnossa! Kamomilla hellii ja rauhoittaa - vaikka tulikin valituksi lähinnä pantaan sointuvan värinsä vuoksi. Hmmmm, toivottavasti muistin laittaa pakettiin, tuntuu pää pätkivän nykyisin...

Sukat ovat samalla Sukkasadon Hillokellarille kiikutettu 14. pari, Maijan nimikkopurnukka.


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Aika tylsää!

Viikonlopusta ei sen kummempaa kerrottavaa: sukat olivat oikein mieleiset, heti vedettiin jalkaan eikä riisuttu koko aikana (paitsi ehkä miesten saunassa?), leikittiin paljon, syötiin hyvin, nukuttiin pitkään, vähän nahisteltiinkin. Tervettä menoa!

Tylsää, ettei ole blogattavaksi kuin sukkia sukkien perään (Sukkasato #13)! Viikonloppuna tekaisin hipulit poikain isällekin, koko 43/44 (120 g), 7veikan mustaa tweed-raidoin. Kun eivät valmistuneet visiitin päättymiseen mennessä, toimitetaan jouluisesti kääräistynä vuoden loppupuolella...

lauantai 11. lokakuuta 2014

Tusina täynnä!

Kummipoika (5 v) ja Pikkuveli (3 v) tulivat viikonlopuksi kyläilemään - varauduin vierailuun villasukin.

Monasti kummittelemassa käyneenä - henkeäni haukkoen, tuskissani kuumottaen - tiedän lapsosten tottuneen lämpöiseen läähyyn. Äkkiäkös nuo meillä paleltuisivat, sisälämpötila monta astetta alhaisempi ja yöksi vielä viilenee siitäkin, akkuna aina rakosellaan jossain päin pirttiä. Palata nyt sitten räkäisenä kotiin, yskien ja köhien... Juu, ei!

Kummipojalle sinivihreää (koko 31/32) ja Pikkuveljelle sinipunaista (26/27) 7veikkaa, ihan vaan pitkävartista perussukkaa (yht. 138 g). Sininen on vanhaa veikkaa, ihanan pehmeää ja laadukasta, raidat tuntuvat tosi karkeilta sen rinnalla.

Jos ei kotona tarvetta olekaan, niin ehkä kuitenkin päiväkodin pihaleikeissä kumisaappaan täytteenä? Sukkasadon Hillokellariin, purnukat #11 & #12.

Mahtavatko nuoret miehet pässinpökkimistä innostua? Enemmän mieleen taitavat kuitenkin olla AB-paidat...

torstai 9. lokakuuta 2014

Taas muumittaa!!

On ollut aika MUUMINEN viikko!!

Ensin hoksasin uuden kausimukin ilmestyneeen, heti lähti Herra Virkkunen mukaan!
(Hiihtäen Herra Virkkusen kanssa, talvi 2014)

Sitten sain Mieheltä synttärilahjaksi Tove 100 -mukin.
Silmälasittoman, kun rillillistä ei vaan ollut löytynyt.

Tänään kävin Äidin kanssa Iittala Outletissa,
mukaan lähti mukien (mukikokoelman) vuoksi himoitsemani lastensetit.
Normaalihintaisina (46 €/setti) en edes harkinnut,
mutta kun nyt setin sain 2 kympillä, kiusaus oli ylittämätön!
II-laatua, muttei meinaa mitään, välttää meitsille.
Ja lautaset Pupuselle!

 Ostin myös kesäisemmästä kausimukista varakappaleen, 12 €.
(Purjehtien Tahmatassun ja Tuutikkin kanssa, kesä 2014)
.
Minimukejakin hipelöin, mutta vielä jäivät hyllyyn.
Ettei meno vallan holtittomaksi menisi...

maanantai 6. lokakuuta 2014

1000 m2

Pakko pistää vielä toinenkin juttu Fasaanista, ei mikään blogiyhteistyö kuitenkaan!

Pakko, kun olen aika ihastunut kaikenmoisiin lokerikkoihin, laatikostoihin, arkistokaappeihin sun muihin vastaaviin säilyttimiin - niissä on kummaa tenhovoimaa! Mikä lie arkistohiiri olen entisessä elämässäni ollutkaan...?

Jos olisin tähän kaappiin (leveys likemmäs 2 metriä) törmännyt ompeluhuonetta suunnitellessa, väliseinä seisoisi ihan jossain muualla kuin nykysijoillaan! Siellä seinän takana olisi suihkuhuoneen sijasta pelkkä suihkunurkka tai ehkei suihkua laisinkaan! Kuka edes kaipaa pesutilaa, jos on mahdollisuus ihailla kaapillista kankaita, lankoja tai askartelutarvikkeita?? Mitäänhän niistä  tarvitse tehdä, mutta lajittelu olisi ihanaa...

Tietysti myös sisutuslehdille ja -kirjoille oma kalusteensa. Käsityökirjallisuutta ei ole riittävästi täytteeksi - ellen alkaisi vimmatusti sellaisia haalia?

Kaikenlaista toisenmoista jonninjoutavaa ja ehkä rippusen myös tarpeellista voisi keräillä, jos vaan olisi kunnon kaluste houkuttimena, eikö vaan??

Fasaanissa on 1000 neliötä vanhoja ja uusvanhoja, lähinnä industrial-tyylisiä kalusteita - ei niinkään varsinaista antiikkia. Valtavasti lasia ja posliinia, jonkin verran myös tinaa, kuparia, hopeaa yms. Samoissa tiloissa toimii myös Helsinki SecondHand.

JOS alkaisin sisustaa asuntoa "puhtaalta pöydältä", kävisin ihan ehdottomasti hankkimasaa muutaman mielenkiintoisen säilyttimen täältä!

 JOS olisin! Vaan en ole - vaikka joskus sellaista haikailenkin...

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Loman loppu

Tapana on ollut järjestää jotain kivaa ohjelmaa loman päättymisen kunniaksi - niin nytkin. Miehen kesäloman päätteeksi lähdin viikonlopuksi Helsinkiin, Mies ja Pupunen mökille! ;o)

Ai miten niin itsekästä?? Se oli Miehen idea!!

Kohta vuosi sitten toivoin synttärilahjaksi "vanhaa ja kruusattua" pöytävalaisinta - sain lahjakortin Fasaaniin (Korkeavuorenkatu 5). Ekalla reissulla löysinkin mieluisan lampetin olohuoneeseen, valitettavasti vain upean vihreät (juuri olkkarin kristallikruunun väriset) varjostimet olivat liian huonokuntoiset säilytettäviksi. En ole (vielä??) löytänyt vastaavia tilalle.

Sittemmin olen poikennut Fasaaniin parin kuukauden välein, aina kun asiaa pääkaupunkiin on ollut. Vaan ei ole ollut tarjolla mieleisiä valaisimia, pöytävalaisimia tuskin ensinkään.

Lähdin siis viimeiselle toiviorerkelle - jos ei lamppua löydy, pistäisin kortin sileäksi johonkin muuhun mieleiseen. Korttihan happanisi alkavalla viikolla... Jos löytyisi jotain isompaa, Mies lupasi käydä peräkärryn kanssa hakemassa myöhemmin, kunhan teen vaan kaupat.

2½ tuntia kiertelin ja kaartelin! Ekat osumat olivat helppoja, olinhan hipelöinyt niitä jo edellisillä käynneilläni:

Ihanan iso kynttilälyhty (korkeus reilu puolisen metriä) ja...

... iso ja PAINAVA metallikori sukkalangoille ompeluhuoneeseen (sitten kun maltan sen sinne siirtää katseilta piiloon, toistaiseksi tönöttää olohuoneen nurkassa näytillä).

Sitten tulikin tenkkapoo! Kauniita jalallisia lasisia hedelmäkulhoja vai korkeita ja sirojalkaisia kannellisia makeiskulhoja uushopeasta? Messinkisiä kynttilänjalkoja vai uusvanhoja valokuvakehyksiä? Hopeisia aterimia vai vanhoja koruja?? Kaikki vanhat Arabian Suvi-ruukut olivat liian pieniä, löytyisikö jotain muuta näyttävää suojaruukuksi passaavaa?

Viimein kolahti! Bongasin samanlaiset hopeiset linnunkynsi-sokeripihdit kuin mummulassakin oli, Muslat. Jos Pupunen olisi vielä kastamatta, hänestä tulisi Martti - niin pihteihin oli kaiverrettu! Mies pääsee kiillotushommiin.

Sulkemisaika alkoi lähetä, ja vielä oli kortinkulmaa törsäämättä! Viimein hoksasin HLS-laatat, niitä olen aiemminkin saanut vanhemmiltani lahjaksi. Sarjaa voisi jatkaa, jos löytyisi puhuttelevia aiheita...

Juu, löytyi - olisiko peräti enne? Takaisiko SYPin Pankkiholvi ehtymättömän rahavirran? "Specially made for Union Bank of Finland", Heljä Liukko-Sundström, 1987.

Jos vaikka tietäisi tuohta jonkinmoiseen kartanoon, omaan "Mansikkapaikkaan" (1995)??


Tai ehkäpä se meinaakin vain sitä ettemme koskaan pääse suureen maailmaan tästä (tuppu)kylästä, joka on kutsunut itseään mansikkapaikaksi 2000-luvun alusta lähtien...?


Niin tai näin, olin niin tyytyväinen löytöihini, että päätin palkita itseni Tony's Delin (Bulevardi 7) antipasti-pöydällä (kuva: ravintolakolmio.fi). Joskus taannoin kävin Siskon kanssa maistelemassa, ja siitä asti on uusinta kutkutellut...

Alkupalaksi otin prosciutto crudo -kinkkua melonin ja mozzarellan kera,
väliruuaksi gremolatalla maustettua kanaa salaattipedillä seuranaan aurinkokuivattu tomaatti -frittata (munakas) ja gremolata-artisokkaa.
Pääruoaksi poimin Napolin salamia cipollino sipuleiden, balsamicomarinoidun paprikan ja  rucola-basilika oliivien kanssa. Yhdistelmä oli viedä kielen, vaikken normaalisti salameita oikein suvaitse.
Läpi aterian söin talon focacciaa oliiviöljyyn ja balsamicoon dipattuna sekä tilkkasen hapokasta Tommasi Le Rosse -valkkaria, josta tuli aterian ainoa miinus - se tarjoiltiin liian lämpimänä.
Jälkiruuaksi vielä juustoa juoksevan hunajan kanssa.

Ja koko lysti siis yhden ruokalajin hinnalla (18,90 €) + viini.  Seuraavalla kerralla otan Miehen mukaan, olihan tämä nautinto hänen lomansa ansiota. :o)

Vatsa pinkeänä, hyvillä mielin hotelliin uinumaan. Seuraavana aamuna kohti reissun varsinaista syytä - isohkon käsilaukun, matkakassin, valtaisan lyhdyn, raskaan metallikorin ja kolhimiselta varottavien keramiikkalaattojen kanssa. 800 metriä, kävellen. Huono idea!

Ajattelin, ettei nyt muutaman härvelin takia kannata uutta reissua autolla tehdä, helpostikos minä roinat mukanani kannan tapaamiseen, kotimatkan kulkevat sitten näpsäkästi bussin ruumassa. Matka Fasaanista hotellille sujuikin hyvin, vaan matkakassilla lisättynä oli katkaista kamelin selän. Muulin? Aasin?? Miksen tilannut taksia??

No,  ärtymyksen laannuttua päivä oli kertakaikkisen upea ja innostava! Koko viikonloppu oli mahtava (ja hikinen...)!

KIITOKSET vanhemmille, Siskolle ja Veljen perheelle mieluisasta synttärilahjasta!
( = lampetti, lyhty, metallikori, sokeriatulat & HLS-laatat)
 
 Onneksi sitä valaisinta ei aiemmin löytynytkään... :o)

perjantai 3. lokakuuta 2014

Täyssuora

Ihanat entiset työkaverini kokoontuvat kuukausittain käsitöiden merkeissä, ovat ystävällisesti kutsuneet meitsiäkin mukaan ja pari kertaa olen ehtinytkin mukavaan illanviettoon. Oli siis vähintäänkin kohtuullista esittää viimein vastakutsu!!
 
Rouvat tulivat ihanien tuliaisten kanssa! Upea ulkokukka-asetelma (todella tarpeeseen, mitään syyskukkia laittanut, osa kesäkukistakin vielä kompostoimatta...), valtava setti sipuleita (suosikkiväriäni!) ja upouutta viidakkoa (samanlaisiin sukkiin Pupuselle ja äidille, vaikka taitaa tästä määrästä riittää vielä Miehellekin!). Ja arvatkaapa mitä vielä...!?

AIVAN OIKEIN!!!
Se puuttuva Muumi-salkku!!!
IIIIIIHANAA!!

 
Täyssuora!!
 

Vietettiin ihan naisten iltaa. Mies harrastaa (taas) opiskelua ja oli illan koulussa, Pupunen Veljentyttö Vanhemman kanssa "katsomassa isoa telkkaria" (Boksitrollit).
 
Ensin syynättiin tölli, kaffiteltiin toinen tunti, kolmas meni hakumatkakuvia katsellessa ja sitten päästiinkin jo itse asiaan, kässyttelyyn! Tosin pitkälle ei päästy, kun jo käsityöt unohtuivat rouvasväen hurmioituessa pelien maailmasta! Leffasta palannut Pupunen taisi kyllä keksiä omat säännöt kalapeliin...
 
KIITOS KIVASTA ILLASTA ARVON LADYT! Otetaanhan taas uusiksi?!
 
PS. Lupasin laittaa tarjoomusten reseptit rouville tiedoksi: Sisaren kehittelemää keisaripiirakkaa, puolukkapiirakkaa Valion ohjeella sekä Rocky Road -suklaapalat:
 
200 g taloussuklaata
200 g tummaa suklaata
nokare voita (n. 50 g)
2 dl suolapähkinöitä
2½ dl pieniä vaahtokarkkeja
 
- vuoraa pitkulainen Teema-vuoka (16*38) leivinpaperilla
- pilko suklaa, sulata vesihauteessa, lisää voi
- sekoita joukkoon ensin suolapähkinät ja sitten nopeasti vaahtokarkit (sulavat liian pitkään pyöritellessä)
- kaada vuokaan ja anna jähmettyä jääkaapissa muutama tunti
 
Vaikka Veljenvaimon tekemät Rocky Roadit on kyllä parempia...