Sivut

Lukijat

lauantai 31. joulukuuta 2016

Kässyvuosi 2016

Puikot ovat vuoden varrella heiluneet harvakseltaan - ainakin langanmenekillä mitaten - pienin kulutus (9,383 kg) neljään vuoteen (tätä aiemmin en asiaa "tilastoinutkaan").
Ompeluhuone on ollut täysin tyhjän panttina, ei housunpuntin lyhennystä kummempaa.
Myös askartelurintamalla yhtä näivettynyt tilanne, joulukorttitalkoita lukuunottamatta.

Myös sisällölisesti vuosi on ollut tympeän yksipuolinen:
  • 72 sukkaparia (näistä 38 lahjoiksi ja 2 paria Pupuselle, loput hyväntekeväisyyteen tai "tilaustöinä")
  • 14 pipaa (joista 10 sytomyssyiksi)
  • 3 Etiopia-nuttua sekä
  • 1 mummofiltti, 1 vaunupeite, 1 fudispefletti, 1 lapsen setti & 1 Nipsun häntä.

Työ ja perhe-elämä ovat vaatineet osansa...

Itselle merkityksellisimpiä ja parhaiten mieleen jääneitä vuoden varrelta:

Veljen pyynnöstä pipa Milanon muotimessuille, omaa designia.
Hah, ei sentään, tuliainen italialaiselle mehiläisfarmari-luomuviininviljelijälle.
Pipa oli kuulemma mieleinen,
herra oli heilunut mössä päässä pitkin poikin, helteestä huolimatta.

Seuraavalle reissulle Veli tilasi jo kämmekkäät, ehkä jatkan samalla teemalla...

Alkuvuodesta sain kahdelta blogini lukijalta tilauksen hääsukista liki samanaikaisesti.
Molemmissa sain toiveen käytettävästä langasta,
muuten varsin vapaat kädet toteutukseen suhteen.

Teen mielelläni hyväntekeväisyyteen, varsinkin lapsille. 
Joulun alla vein ison paperikassillisen sukkia Nauha ry:lle
paikallisille lapsiperheille jaettavaksi,
kesän korvalla valmistui nuttuja vähän etelämmäksi.

Joulukorttitalkoot ovat tietenkin yksi vuoden mukavimmista tapahtumista!

 BTW, sydämet valmistuvat ehkä vasta ensi jouluksi. Tai sitä seuraavaksi...

Koko vuosi kuvina täällä.

KIITOS
kaikille blogiystävilleni
kuluneesta vuodesta
&
ILOA, ONNEA ja RAKKAUTTA
Uuteen Vuoteen 2017!

perjantai 30. joulukuuta 2016

Veteraanisukat

 
Kässä-Ritu lähetti joulukortin sijaan tekstarin:

Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Tänä vuonna en lähetä joulukortteja,
olen vaihtanut korttirahat villalankoihin.
Kudon Suomi 100 vuotta kunniaksi villasukkia veteraaneille.
Sukkia valmistunut vasta 4 pr, mutta kutominen jatkuu edelleen.
Olkoot nuo isäni, kummisetäni, äidin kasvatusisän ja Topi-vaarin kunniaksi.
Kiitos heille - ja Hyvää Joulua teille!

Olin lukenut veteraanisukista (jostain blogista??) jo aiemmin, mutta Kässä-Ritun viestin saatuani päätin itsekin osallistua heti joulukiireiden hellitettyä. Ihan jo siksikin, että asumme Ritun mainitsemien isän ja äidin omin käsin rakentamassa talossa!! Toki myös kiitollisuudesta veteraaneille!

Tellervo Sahlbergin puikoista on valmistunut näin huima rivi veteraanisukkia marraskuun loppuun mennessä.
(Kuva ja teksti: Tellervo Sahlberg & Aamulehti 25.12.2016)

Oululaisen Jaana Willmanin perustama Facebook-ryhmä 
"Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta" -hanke 
on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Jouluisessa Aamulehdessä on kiva juttu aiheesta:
(klikkaa linkkiä) 
 
Ekat omat tekeleet valmiina, koko 38. Seiskaa 91 g. Vyöte uupuu vielä.

Tavoitteenani on tehdä ainakin pari kutakin kokoa:
36, 38, 40, 42, 44 & 46.

Sen verran olin tosissani, että ihan vaan tämän takia kirjauduin FB:iin
- vaikka kaikin (muin) tavoin sitä aion jatkossakin boikotoida.

* * * * *
Facebook-ryhmän Villasukkia veteraaneille tarkoitus on neuloa sotiemme veteraaneille yhdenmukaiset villasukat Juhlavuosi-sukkamallin mukaisesti. Kohteina ovat Suomen Sotaveteraaniliittoon, Rintamaveteraaniliittoon ja Sotainvalidien veljesliittoon kuuluvat veteraanit. Myös järjestöihin kuulumattomat veteraanit huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sekä naiset, joilla on rintamapalvelustunnus.

Katso tästä lisätietoa Villasukkia veteraaneille-ryhmästä ja ohjeet 
HUOM! Löytyy Tiedostot -välilehdeltä nimellä
Veteraanen juhlavuosi sukkamalli.pdf (Seiskaveikalle) ja
Veteraanien juhlavuosi sukkamalli (nalle ja vilma).pdf 
Ryhmä tekee yhteistyötä Sotiemme Veteraanit-varainhankinnan kanssa, veteraaniliittojen sekä Postin kanssa ja se on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Sukille löytyy ohje/kokotaulukko ryhmän Facebook-sivulta.

Sukkiin on suunniteltu myös vyöte, joka sukkiin kiinnitetään.

Valmiit sukat toimitetaan ensi vuoden puolella alueellisiin keräyspaikkoihin. Pirkanmaalla sukkien keräyspiste 2.1.2017 alkaen (ma,ti, ke ja pe klo 10-13) Tampereen sotaveteraanien huoltoyhdistys ry, Aleksanterinkatu 20 A, 33100 Tampere

Sukat jaetaan alueittain veteraaneille järjestettävissä tilaisuuksissa, näillä näkymin huhtikuussa. Näihin tilaisuuksiin myös neulojat ovat tervetulleita.

Ryhmän sivulta löytyvät myös ohjeet lankojen lahjoittajille ja lankoja tarvitseville.

Novita on antanut projektia varten verkkokauppaan alennuskoodin, jolla saa 7 veljestä langan 3,80e/kerä ja Nalle lanka 3,12e/kerä, sekä yli 30 euron tilaukset toimituskuluitta. Alennuskoodin saa yksityisviestillä villasukat.100vuotta@gmail.com ylläpitäjiltä.

Ryhmän ylläpitäjiä ovat Jaana Willman, Mari Kaijala ja Jonna Haapalainen.

torstai 29. joulukuuta 2016

Kun Jouluna ei ole lunta...

... jouluinen tunnelma pysyi yllä, kun ei erehtynyt katsomaan ikkunasta ulos!

Tunnelmoitiin tuikkuja tuijotellen.
(Jouluasetelman sain eräältä asiakkaaltani.)

Ruoka oli herkullista, ja sitä todella oli riittämiin!

Joulun menu:
(itselle muistiin)
Vihersalaatti leipäjuustosta ja cashew-pähkinöistä, balsamico
Rosolli
Herneet
Maustekurkkua, hunajaa ja smetanaa
Graavisiikaa
Savustettu lohi
Poropatee
Perunalaatikko
Bataattilaatikko
Porkkanalaatikko
Lanttulaatikko
Maksalaatikko
Karjalanpaisti possusta, naudasta ja hirvestä
"Veljen kinkkua" & maalaiskinkkua + sinappilajitelma
Palvattu peurakinkku & karpalohilloke
Veljenvaimon saaristolaisleipä + Oivariini
Kivennäisvesi, kotikalja, porter, punaviini
*
 Puolukkakakku
Lumiukkopiparit
Kahvi
Juustoja & pähkinähilloketta, viinirypäleitä

Kuva Veljentyttö Nuoremman puhelimella...

Joulupukki oli jälleen antelias!
Pupunen oli onnellinen, kaikki toiveet toteutuivat!
Pupunen oli kylläkin toiveissaan hyvin kohtuullinen, lähes vaatimaton. :o)

Eilen kävi testaamassa Veljentyttö Nuoremman kanssa hiihtimet ja monot,
ekan kerran elämässään suksilla!

 Vaikkei lunta juuri muualla olekaan,
niin lähiladulla on viimetalvista pakastetta!!

Sukkatuotanto ei varmasti ehdy tulevanakaan vuonna!
Yhdestä paketista pullahti 1,3 kg Seiskaa ja Nallea. :o)
.
Vuoden vaihteen ohjelma on vielä avoin,
tavoitteena yhtä rauhalliset tunnelmat kuin joulunakin...

lauantai 24. joulukuuta 2016

Kaikki on valmista vieraiden tulla

 Kaikki on valmista vieraiden tulla!
Ja Joulupukin!

Nurkat putsattu ja paketit laitettu.
Huomenna vielä vähän viritellään pihaa lyhdyin,
ja Joulu on kasassa!

Toki laittoa helpotti se, että vieraat tuovat ruuat tullessaan!!

Äiti ja Isä tekivät laatikot ja savustetun lohen,
Appivanhemmat tuovat kalapöydän herkut ja juustotarjottimen,
Sisko tekee kaiken tuoreen ja viheriöivän,
Veljen perhe leivät ja jälkiruokapöydän antimet.
Itselle jäivät vain lihaisat tarjoomukset ja juomapuoli.
Joulunyyttärit!

 JOULUILOA!

(Kukkalaite: Helkavuoren Kukka)
 

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella...

 
Joulupuu on rakennettu!
Aika viime tippaan jäi, usein kuusi on komeillut kuistilla jo Itsenäisyyspäivänä.

 Ensi jouluksi täytynee hankkia uusi latvatähti.
Pupunen oli hyvin pettynyt, kun se ei ollut valaistu:
"Tähden PITÄÄ tuikkia!"
Selvä se, näinhän se on...

 Vähän hassua laittaa joulu toisensa jälkeen kuva kuusesta blogiin
- se kun näyttää täsmälleen samanlaiselta vuodesta toiseen.
Vaikka toisaalta, eikös se - jos mikä - ole jouluperinne parhaimmillaan!?

Itse muistan lapsuudesta ihan tietyt joulukuusenkoristeet:
folioenkelit ja huopaiset tinasotamiehet.
Folioenkeleitä oli kaksi: sininen ja pistaasinvihreä.
Joka joulu tappelimme Siskon kanssa siitä, kumpi oli kumman...

Lapsuudenkodissa oli aina aito kuusi, vähän muotopuoli.
Vaikka aina puhunkin "aitojen asioiden" puolesta suu vaahdoten,
peruspolymeerikuusi kaikkine valmistuksessa käytettyine lisäaineineen
on mielestäni kerrassaan maanmainio keksintö! 

Parhaimmillaan kuusi kimmeltää kuistilla Itsenäisyyspäivästä Nuutin-päivään,
meikäläisen muistilla (kastelu!!) jo jouluaattona koristeet killuisivat karussa kelossa,
lattialla lainehtiva neulaslampi.

 Joulukoristeissa (enkä kyllä muutenkaan) en piittaa muotihömpötyksistä.
Ainoat oikeat kuusenkoristeet ovat kullankimalteisia,
muuta en voisi kuvitellakaan.

 Muutamaan vuoteen en ole ostanut yhtään uusia koristeita,
vaan pikemminkin karsinut kuusen koristemäärää aiemmasta
- nyt näkyy jo vähän vihreää polymeeriakin!

Ruokailuhuoneen kattokruunuun ripustelin Muumi-vuosimukit 2011, 2012, 2014, 2015.
Näyttää aneemiselta.
En löytänyt tästä kylästä enää tämän vuosisia minimukeja mistään.

Ehkä vaihdan vielä enkelisirkukseen...
(Kuva viime joululta.)
Tai sitten en...

Tuntuu, että joulu pääsee taas yllättämään,
valmistelut ihan levällään.

Ajattelin kyllä ottaa aika stressittömästi, tehdä sen verran kuin ehdin.
Jouluvalmisteluista pitää NAUTTIA, ei SUORITTAA pakonomaisesti
  - ei hampaat irvessä vaan iloa ja hyvää mieltä ammentaen!
Useimmat joulun "pakolliset" asiat ovat pakollisia vain omassa päässä.

Joulperinteitä haluan silti Pupusellekin rakentaa:
joulukorttien askartelu, kauneimmat joululaulut kirkossa, piparit...
Ja kuusen koristelu, tonttulakki päässä, sormet kultahileessä.
.
Antaa joulun tulla!

tiistai 20. joulukuuta 2016

Eskariopesukkia

 Pupusen päiväkotitädit lahjottiin sukin edellisjouluna
ja samalla linjalla jatkettiin nytkin...

Pupusen joulumuistamiset eskariopeille ja -avustajalle:
sadut, arjat ja riinat.

Seiskanveikan Raitaa yhdistettynä yksiväriseen
epämääräisellä raitajaolla.
Langanmenekki yhteensä 395 g.

Lisukkeena tietenkin Pupusen askartelemat kortit.

Myös Pupusen isä ja äiti kiittävät kuluneesta lukukaudesta,
paljon on opittu uusia taitoja ja asioita
- myös me vanhemmat. :o)

maanantai 19. joulukuuta 2016

Virkasiskojen villasukat

Halusin muistaa työkavereita pienin lämpöisin joulumuistamisin.
Piirakat peliin, kullekin kollegalle lempivärin mukaisesti:
marikat, riitat ja minnat.

Langanmenekki yhteensä kolmeen piirakkapariin 309 g,
Seiskaa ja siniset 7-Eeroa.
 Kortit vilahtivatkin täällä jo aiemmin

 Coctailpiirakat työpaikan vakikaffitteluseuralaiselle,
jolta sain taannoin customoidun parkkikiekon.
Silloin se pelasti koko kettumaisen päivän!
Seiskaa 65 g.

LÄMMINTÄ JOULUA HYVÄT VIRKASISKOT!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Luusoppaa

Vein männäviikolla peuran paistit ja lavat palvaamoon, paistit kokonaisina ja lavat luistaan irroitettuna (tilauksessa siivutettua rullaa).

Viikon päästä hain valmista tavaraa, komeaa ja herkullisen tuoksuista. Paistit eivät tietty mahtuneet pakastimeen (eikä se mielestäni ole riittävä syy hankkia kammottavaa arkkupakastinta, vaikka Mies on sellaisesta haaveillut jo vuosia). Ehei, rautasaha käteen ja paistien muotoilu pakastimeenmeneviksi!

Ylijäämänilkoista valmistuu herkullinen PALVILUUSOPPA.
  • Lihaisat pohkeet reiluksi tunniksi porisemaan pippureiden, laakerinlehtien ja sipulilohkojen kanssa.
  • Nosta koivet liemestä ja heitä reilut porkkananpätkät tilalle.
  • Irroita lihat luistaan, paloittele ja lisää pienien perunanpuolikkaiden kanssa takaisin liemeen n. 5-10 minuutiksi.
  • Tarkista maku, lisää tarvittaessa nestettä (tässä vaiheessa ei enää malttaisi odotellea, vedenkeittimellä homma hoituu nopeimmin) ja/tai suolaa.
  • NAUTI! Oheen vähän kuivahtanutta ruisleipää leivänpaahtimen kautta kulkeneena.

Täydellinen sunnuntailounas!
Valitettavasti tuoksua en saanut säilöttyä oheen.

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Uskomaton suoritus

 Olen ihan järkyttynyt, melkein tolaltani! 

Joulukortit on askarreltu, kuorissa osoitteet ja joulumerkit. Nyt ne on levitetty pöydälle ja odottavat enää Miehen ja Pupusen allekirjoituksia. Onpa outoa, melkein pelottavaa. Taidan ehtiä viedä ne postiin jo ennen sen sulkeutumista. Hurjaa!

Normaalisti viimeisiä kortteja rustataan yön pimeinä tunteina ja kipitän punaisten koontikuorieni kanssa aamuyöstä oranssille postilaatikolle lähi-Siwan nurkalle. Hetkeäkään en epäile, etteikö postimies uskoisi niiden ilmestyneen sinne säälliseen aikaan, edullisempien joulupostimerkkien voimassaoloaikana...

No, ihan kaikki tietenkään ei voi onnistua! Kuvat ovat epätarkkoja. En kuitenkaan halua kuvata uudelleen - olen varma, että tämä taika särkyy ja myöhästyn jälleen...

Kaksiosaiset.

Rusehtavan eri sävyt, yksiosaisia.

Kirjavampi sortimentti, yksiosaisia.
.
Vielä kuva kolmesta mielestäni onnistuneimmasta kortista: 

Koska tämäkin kuva on epätarkka, voisin päätelläni kamerani pudonneen yhden kerran liikaa...
Järjestelmäkameran linssit kieltämättä voisivat ottaa itseensä, kun kamera on lukuisia kertoja pudonnut metrin korkeudesta lattialle, autonpenkiltä kadulle, remmissä heiluessaan kolahdellut seiniin, se on unohtunut matkatavaroissa alimmaiseksi hirveiden painolastien alle jne.

Toisikohan Pukki uuden vekottimen, iskunkestävän?

No, suosikeissa huomionarvoista on, että kaikissa on lahjapaketteja, 
samaisesta arkista leikeltyjä ja 3D-tarroin tehostettuja. 
Että lahjoja kai mielin, antaa ja saada?

Muutaman kortin tein vielä näiden lisäksi kuvanoton jälkeen.
Kortteja lähetän nyt vähän vähemmän kuin aiempina vuosina.

No juu. Tässä huushollissa ei ole vähään aikaan ommeltu. Asia konkretisoitui, kun hain joulukorttitarpeet levälleen ruokailuhuoneen pöydälle, ne olivat jo valmiina odottamassa ompeluhuoneen kankaanleikkauspöydällä - edellisestä joulusta jääneinä...

tiistai 13. joulukuuta 2016

Pipariksi meni...

Käväisimme pitkästä aikaa teatterissa. Sisko, Pupusen kummitäti, oli lapsenvahtina. 
Sehän tarkoitti sitten piparointia!

 Isille tehtiin hirvi.

 Tietenkin kaksisilmäinen hirvi!

 Hirven lautasiin kiinnitettiin perhonen,
kun irtomakeispisteestä ei hirvikärpäsiä löytynyt.

Karhuja, kettuja, jäniksiä, oravia,siilejä,
hevosia, lampaita, kissoja ja koiria, etanoita ja perhosia,
kaikki Muumi-hahmot, nisset ja nasset...

 KIITOKSET Siskolle viikonlopun viihdykkeistä!

Kuvat otti Systeri.

 Näytelmä joka menee pieleen oli paljon traileriaan vauhdikkaampi, 
juuri sopivaa pikkujouluviihdykettä.
Nauroin niin, että tuskin muistin yskiä...

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulukorttitalkoot

Itsenäisyyspäivän perinneohjelmisto-osuuden olennaisin osa, joulukorttitalkoot, vietettiin lähes totutuin menoin. Kortteilua on harjoitettu Veljentyttöjen lapsuudesta alkaen. Joulukuun alkupuolella Veli Vaimoineen reissaavat, ja olin vuosien ajan viikon, parin ajan "kotihengettärärenä". Aina itsenäisyyspäivänä Sisko tuli hoitelemaan korttitalkoiden tarjoilun. Myöhemmin Mummokin lyöttäytyi joukkoon innostuttuaan kortinteosta.

Niin nytkin. Veli Vaimoineen reissussa - tosin täysi-ikäistyneet neidot eivät enää kaipaa vierihoitoa ja viime vuodet kortteilukin on järjestetty tässä pirtissä. Paitsi, että tänä vuonna Systeri oli ylitöissä eikä hoitelemassa tarjoilupuolta. Mistä johtuen tarjoomukset olivatkin vähän  mitä sattuu...

Kutsussa luki: TERVETULOA korttiaskartelemaan! Tarjolla glögiä, mehua, kahvia, pipareita ja homejuustoja, pähkinöitä ja hedelmiä, illalla hirvipiirakkaa.

Juu, kaikkea sitä tuleekin luvattua! Hedelmät unohdin nostaa pöytään (muistin vasta vieraiden lähdettyä) ja hirvipiirakkaan olin unohtanut ostaa rukiisen piirakkapohjataikinan! Syötiin sitten piirakan täytteet joululimpun päällä, tosin ilman kermaviilimunasotkua...

 Veljentyttö Nuoremman luovuuden tulokset.

 Veljentyttö Vanhemman korttitaidetta.

Omia kortteja ei montaa valmistunut, korttitarpeet odottavat ruokailuhuoneen pöydän päässä äkillistä inspiraation ilmiliekkiä. Vielä on muutama ilta aikaa antaumukselliselle askarteluhuumalle. Muussa tapauksessa tulee kiire kirjakaupan korttihyllyille...

Pupunen toki talkoissa mukana, mutta jottei yllätys laimenisi, niitä ei nyt täällä esitellä.