Loviisan Wanhojen Talojen Joulu 2025

1. Sjövalla, Varvintie 14

"Tervetuloa joulukylään idyllisen Loviisan ihaniin puutaloihin. Talojen emännät ja isännät ovat laittaneet rakkaat kotinsa joulukuntoon sinua varten.

Piipahda ihailemassa yli satavuotiaita, rakkaudella rempattuja joulukoteja ja niiden kekseliäitä sisustusratkaisuja Loviisan Wanhojen Talojen Joulu -tapahtumassa. Näissä kodeissa kierrätetään, tehdään käsin ja arvostetaan kauneutta. Loviisassa kohdataan ihmisiä, vaihdetaan kuulumisia ja nautitaan itsetehdyistä herkuista, kulttuurista ja taiteesta.

Nauti joulutunnelmasta vanhan, hyvin säilyneen puutalokaupungin kujilla ja kodeissa. Saat paljon kivoja ideoita kotiin vietäväksi."

Joulun alla tulin ostaneeksi useita joululehtiä, jossain niistä (varmaan monissakin!) esiteltiin Loviisan Wanhojen Talojen Joulu -tapahtuman koteja. Tulin sitten piipahtaneeksi tapahtuman kotisivullakin, fiilistely sai merkitsemään tapahtuman kalenteriin, 13.-14.12.

Kuvat: Hotel Lilla Roberts

Joulun alla Systeri tarjosi synttäribrunssin Krog Robassa. Toki meillä oli pieni lahjakin, mutta siinä tuoreeltaan, juuri lähtöä tehdessä, rustasin päivämäärän vielä onnittelukorttiinkin.

Lauantaiaamuna suuntasimme siis auton nokan kohti Loviisaa. Systerin lisäksi Mies, Pupunen ja Koirakin lähtivät aistimaan joulun tunnelmaa. Edellisestä reissusta olikin jo 10 vuotta, se oli kesäretki ja kovin moneen Wanhaan Taloon ei poikettu, koska 2 koiraa ja 5-vuotias...

Nyt päätettiin ottaa kaikki ilo irti! Olin tutkinut karttaa jo ennalta, aloitimme Helsingin suunnalla olevista kohteista ja etenimme keskustaa kohti. Vaikka koko päivä (klo 10-17) oli varattu jouluiluun, ehdimme kiertää kohteista vain puolet (9½/19). Puolikas, koska Mariankatu 2B:n Auringon puolella -kohteessa kävimme vain ovella kääntymässä, talo oli tupaten täynnä.

1. Sjövalla, Varvintie 14

1. Sjövalla, Varvintie 14

2. Vackerbacka, Puutarhakatu 34 AB

3. Pitkänpöydäntalo, Mariankatu 7

12. Villa Elma, Pernajankatu 8

11. Villa Armas, Kaivokatu 9

9. Lilla Ljuva, Oltermanninkatu 8

15. Skoltomten, Fredriksbergintie 17

Ihania, kauniita koteja ja joulutunnelmaa roppakaupalla: perinteistä, leikkisää, iloista, yllättävää... Kasapäin kivoja ideoita, hurmaavia esillepanoja, tuoksuja ja tunnelmaa.

14. Villa Voima-Vahtila, Malmgård 75

Pohdin, lähtisinkö vielä sunnuntaina katsastamaan loput Wanhat, mutta a) yli tunnin matka, b) edellispäivää lyhyempi aukioloaika (klo 10-15), c) Joulun läheisyys ja oman joulun täydellinen valmistelemattomuus saivat luopumaan ideasta. Mutta on hyvä syy mennä ensi vuonna (12.-13.12.2026) uudelleen! Tai kenties jo kesän (29.-30.8.2026) LWT-tapahtumaan!?

15. Skoltomten, Fredriksbergintie 17

2. Vackerbacka, Puutarhakatu 34 AB

3. Pitkänpöydäntalo, Mariankatu 7
HUOMAA KRISTALLIKRUUNUT!

9. Lilla Ljuva, Oltermanninkatu 8

Monin tavoin elämyksellinen retki! Joku väittää, että silkkaa kurkistelunhalua - ehkä sitäkin, mutta myös kulttuurinnälkää! Oli ihana kuulla omistajien kertomuksia omien talojensa historiasta! Moni koti oli myös jo aiemmin sisustuslehtien sivuilta tuttu, tai Suomen Kaunein Koti -ohjelmasta. 

10. Vanha makkaratehdas, Pohjoinen Tullitie 23

10. Vanha makkaratehdas, Pohjoinen Tullitie 23

... kuten vaikka vanha makkaratehdas (huomaa "makkaraveistokset" pöydässä). TV:n SKK-ohjelmassa koti näytti kyllä aika erilaiselta kuin elävässä elämässä. Kylppäri oli kuitenkin edelleenkin ihana.

2. Vackerbacka, Puutarhakatu 34 AB

2. Vackerbacka, Puutarhakatu 34 AB

1. Sjövalla, Varvintie 14

12. Villa Elma, Pernajankatu 8

3. Pitkänpöydäntalo, Mariankatu 7

Monessa kodissa oli panostettu myös kauniisiin kukka-asetelmiin, havuköynnöksiin, kransseihin ja - aivan erityisesti - kuivattuihin appelsiinikiekkoihin.

11. Villa Armas, Kaivokatu 9

Tämän reissun teema taisivat kuitenkin olla munat! Ihastuin suuresti Villa Armas -kohteen emännän taiteilemiin samettipintaisiin styrox-Fabergé -muniin! Joululahjapaketista kuoriutui - ei ihan yllättäen - vihertävä kaunokainen. Kiitos Systerille! 

Pitkänpöydäntalosta mukaani tarttui Kaisa Korpelan keramiikkamuna, joka helisi ihanasti. Täällä himoitsin myös ihastuttavaa koiraveistosta, mutta koska Mies oli Koiran kanssa pihalla enkä päässyt kysymään hänen mielipidettään, se jäi ostamatta. Vähän harmittaa! Mutta hyvä syy mennä uudelleen!! Pitkänpöydäntalo (samoin kuin Villa Armaskin) ovat ainakin aiemmin osallistuneet myös Avoimet puutarhat -tapahtumaan, ehkä silloinkin (4.-5.7.2026) pääsisi muna- ja koiraostoksille...?

11. Villa Armas, Kaivokatu 9

Kiitos kaikille kotiensa ovet avanneille!

Matkalle tarvitsin niin yksinkertaisen neuleen, että sitä voisi tikutella myös paluumatkalla pimeässä autossa. Siis piirakat, läksiäislahja tiimiläiselleni, 78 g.

12. Villa Elma, Pernajankatu 8

Nautitaan vielä tovi Joulun rauhasta ja tunnelmasta! Omat joulut ajattelin kerätä kaappien kätköihin vasta Nuuttina...

Joulu on jo ovella...

 

Rappukäytävää somistin.

Aiemmin niin runsas ja yltiöpitkä köynnös näyttää täällä keskenkasvuiselta.
.

Edellisviikonloppuna teki mieli ottaa ompelukone esiin ja surauttaa pieni jouluinen tilkkutyö ikkunalaudalle. Koska joululahjaprojektini oli tyystin aloittamatta, päädyin kuitenkin sukkapuikkoihin...

.

Huomenna TÄNÄÄN saa avata viimeisen luukun joulukalenterista!

Koti - ja mieli - on valmiina Joulun tulla.
.

LEVOLLISTA JOULUA!

Kanervat

Tänne muuttaessamme ihastelimme porraspielen monivärisiä hortensia-, keijunkukka- ja murattiasetelmia pohtien, kuka niitä mahtaa ylläpitää. Ilmojen kylmetessä hortensiat uuvahtivat seepianvärisiksi. Alakerran Rouva kysyi Mieheltä, haluammeko osallistua kanervakustannuksiin - tietenkin halusimme.

Sitten kuluikin useampi viikko, kanervia ei niin vaan enää löytynytkään. Rouva joutui kiertämään useammankin marketin ja puutarhamyymälän, viimein löysi Puutarhanikkareiden vihoviimeiset kanervat, seuraksi vielä sypressin. 

Lainasin sentään möyhennysharaa ja istutuslapiota, muuten vain möllötin ja odotin valmista... Kuvasta muuten havainnoitavissa: täällä tuulee aika tavalla.

Vaivanpalkaksi vein piirakat, 86 g. Innoitus lankakopasta löytyneestä kanervaisesta Seiskaveikasta.

Sovimme, että seuraavan kerran päivitystä tehdessä pohditaan yhdessä, mitä ruukkuihin tuupataan. Lienee narsissien aikaan, ehkä silloin osallistun vähän enemmän...

Joulukuusenkorvike

Uskollisesti palvellut Hobby Hall -tekokuusi jäi muutossa kuistin päällä olevaan kylmävarastoon. Mitäköhän muuta sinne mahtoi unohtua? Mies muistelee, että vain tapetointipöytä...

Ehkä unohdus oli puolittain tietoinen, pieneen asuntoon kun on hankala kuusta mahduttaa? Vaikka korkeutta kyllä piisaisi, tähän asuntoon voisi hyvinkin hankkia nelimetrisen joulukuusen! Nykyiset tekokuuset ovat ihania!! Ihan toista laatua kuin se hyljätty harvaoksainen hirvitys, joka piti tursottaa niin täyteen koristeita monessa kerroksessa, ettei muovirunko pilkistäisi!
.

Tutkin kyllä valikoimia. Kuvan kuusta saisi 12 metrisenä!! Hintakin sen mukainen, 19.500 €. Nelimetrinen (tämän toimittajan pienikokoisin!) maksaisi "vain" 2.650 €. Juu, ei. Ei mahdu. Ei tarvita. En edes halua. Mutta ihana.

Joulukuusen korvikkeeksi tein joululaatikon. Ei porkkanaa, ei lanttua, ei perunaa, ei edes bataattia, vaan...

... Flamingokukan seuraksi pari sypressiä ja pienet joulutähdet (princettia). Toivottavasti ikkunasta ei vedä kovin paljoa etteivät joulutähdet kaljuunnu ennen aattoa!
.

Idea lähti kierrätyskeskuksesta löytämästäni metallisesta parvekelaatikkotelineestä, hinta 11 euroa muovilodjun kera. Just sopivasti koukeroa ja "takorauta" on vastustamatonta. Sieluni silmin näin tässä jo sakaroihin kiedotun havuköynnöksen ja kuusenkynttilät kippuroissa.
.

Tuli just sellainen kuin olin ajatellutkin, kerrankin! Ne kuusenkynttilät lisään kuitenkin vasta aatoksi. Tämä riittää meille oikein hyvin joulukuusenkorvikkeeksi!
.

Flamingokukkaa ei ehkä mielletä kovin jouluiseksi, mutta se nyt vaan sattuu olemaan suosikkihörsöni ihan ympäri vuoden. Monivuotinen, mutta saan takuulla hengiltä loppiaiseen mennessä, joten tämä joulukuusi puretaan ihan samalla aikataululla kuin vinttikomeron vinksake olisi lykätty takaisin piiloonsa.
.

Hertsimaleijaa, viikon kuluttua näihin aikoihin Joulu alkaa olla jo lopuillaan!! Ensimmäistäkään lahjaa en ole vielä hankkinut, enkä isommin edes suunnitellut. 

En aio stressata! 

Perinteiseen joulusiivoukseen (kaappien pesuineen kaikkineen) ei ole tarvetta, joulukoristeita on enää vähänlaisesti levitettäväksi, haudoilla käyn jo aatonaattona ja jouluaaton juhlaillallisen aiomme nauttia ravintolassa. Joulun tunnelman aion luoda ihan vain musiikilla, kynttilöin, tuoksuin, naposteluherkuin ja juhlavalla pukeutumisella...

JOULUILOA!

Joulukorttitalkoot

Niin kuin aina, niin nytkin, Itsenäisyyspäivän iltaa vietettiin joulukorttitalkoissa. Jos siis yksin nykertämistä voidaan kutsua talkoiksi? Ilman talkooglögiä, pipareita ja homejuustoja?
.

Joulukortteilu alkaa aina alkufiilistelyllä, siihen kuuluu olemassa olevan jouluisen korttimateriaalin läpikäynti. Kierrätyskeskuksesta löysin jo syksyllä Ikean Moppe-laatikoston 7 eurolla. Lähti heti mukaani, käyttötarkoituskin oli itsestäänselvä: lokeroihin saisin joulukorttitarpeet siististi yhteen paikkaan! Korttipohjat, skräppipaperit, leimasimet, tarrat, koristekuviot, teipit, jokaiselle oma laatikkonsa. Ah, ihanuutta!

Jos haluaisin toisen (tilkkutyötarvikkeille?), niin nyt kannattaisi olla ripeä, Moppe nimittäin poistuu mallistosta! Huomasin just, kun kävin tarkistamassa tuotenimeä... Mielestäni tämä on yksi Ikean parhaista klassikoista, jota jokaisella shoppailureissulla ihastelen (Olen joku ihme laatikkofriikki! Arvatkaa vaan, minkä määrän myin kirpparilla erilaisia koreja, rasioita ja laatikoita: kartongista, muovista, kankaasta, (teko)nahasta, lasista, metallista, pajusta, puusta, pläkkipellistä tehtyjä, kannellisia ja kannettomia - niillehän ei ole enää käyttöä, kun sisältökin myytiin kirppiksellä. Kymmeniä! Mutta ehkä kuitenkin hieman vähemmän kuin tyynynpäällisiä...),...

... vaan en ole ostanut, kun olen ajatellut että käsittelemätön vaneriboxi pitää käsitellä jollain ja sutihommat eivät ole millään muotoa suosikkipuuhaani. Vaan miksi pitäisi? Sutia? Ostamani lokerikko saattaa olla ties miten vanhaa perua, mutta ihan siistiltä näyttää edelleen, sisältä ja ulkoa.
.

Toinen joulukortteiluun lataava asia ovat ihanaisen Terhin aiempina vuosina lähettämät joulutervehdykset. Kun kortteilu alkaa, otan nämä esiin, ihastelen, ihmettelen ja pistän näytille - seurakseen ne saavat muiden lähettämät joulutervehdykset, päivittäin aina muutaman lisää (paitsi ettei postia taideta enää jakaa päivittäin edes joulun alla...).

.

Mistä meinasikin tulla ongelma! Kaikki joulukortit (ja joulujen välissä vuoden varrella saadut onnittelukortit ja muut tervehdykset) olivat aiemmin keittiön ison astiakaapin ristikoissa (aiemmasta "korttitelinekaapista" kuva täällä, joskaan ei joulun aikaan) ja senhän myin tori.fi:ssä muuton alla. OLINPA AJATTELEMATON! Nyt koitin tunkea kortteja jugend-kaapin ikkunakoristeiden lomaan, mutta ei onnistunut. Pitää miettiä uusi ratkaisu. Uusi astiakaappi? Mies olisi mielissään, vihaa tätä rohjaketta...

.

Kortteja tein ja lähetin aiempia vuosia maltillisemmin, vain 32. Pääosin taitekortteja. Eilen illalla kirjoittelin kuoret ja puolen yön jälkeen kipaisin lähimmälle laatikolle. Piti kuvata, unohdin! Muutama yksiosainen jäi äkillisiin tarpeisiin, mikä kuvalla todennettakoon. Ja jos enemmälle tarve, tarvikkeet ovatkin nyt Mopesta helposti uudelleen esiin otettavissa!

.

Nämä ovat ainoat "sarjatuotantokortit", muuten tykkään tehdä sekasoppaa. Lähimmille kollegoille.

.

Pikkuhiljaa Joulu hiipii esiin...

Talo laitettiin myyntiin vuosi sitten marraskuussa ja myin - sopivasti Joulun alla - laatikkokaupalla joulukoristeita kirpputorilla. Sivuvintissä oli noin 8 hyllymetriä joulukoristeita ja -tekstiilejä, joten myytävää piisasi. Tänne sallin tuoda vain kolme isoa muovilaatikollista joulua + pari kranssia. Melkein itseänikin jännittää tutkia, mitkä säästin. Ja mitä jään kaipaamaan...

TUNNELMALLISIA JOULUVALMISTELUJA!

Kummipoika kyläilee

Kummilapsemme visiteerasi Isänsä ja Veljensä kanssa viime viikonloppuna. Tarjolle laitoin nacho-tornin ja vihreääkin vihreämmän vihersalaatin. Unohdin kuvata. Ja se oli se tämän jutun idea, kuvat ja reseptit. No, se siitä sitten.

Kysäisin sukkatarpeita. Villasukkatarpeita. Kyllä on. Kysyin tietty toivevärejäkin.

Kummipojalle sinistä, MUSTAA tai valkoista, koko 41.

Veljelle sinistä, PUNAISTA tai vihreää, koko 40.

Isälle jotain tummaa, vaikka tummansinistä tai tummanvihreää, koko 44. 

Yksivärisiä on tylsä neuloa. Melkein yksiväristä on melkein yhtä tylsä neuloa.

Tein silti.

No, poikain isä sai TUMMANHARMAATA. Ja Pikkuveikan sukanvarsi on Käärijän-vihreä, ei mikään neonkeltainen.

Seiskaveikat löytyivät kotinurkista. Yhteensä 318 g.

Toimitetaan jouluksi, sukanvarteen saa näppärästi kätkettyä lahjakortit. Ehkä jatkan yhtä tylsällä linjalla, S-ryhmä tai Citymarket...

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Voisin melkein veikata, että huomenna partiolaisten adventtikalenterista putkahtaa Suomen lippu hirvensarvenmutkaan ja sunnuntaina lyhty kaksine kynttilöineen kannonpäähän. Ah, niin perinteistä! Ilman partiokalenteria joulumieli ei tavoita, joten ihan hyvällä tolalla tässä ollaan...