Hyvää loppuvuotta!

Ihanaa, iloista & innostavaa

UUTTA VUOTTA 2023!

Koira on kuolettavan paukkuarka, uudenvuodenjuhlinta on yhtä painajaista. Siksipä tarkoitus olikin lähteä uudeksivuodeksi mökille, keskelle ei mitään. Mökkösellä ei pauku! Eikä ole kyllä mitään muitakaan virikkeitä, ei sen puoleen.

Kuva googgeloitu.

Keli oli mitä oli: vettä satoi ja pihat kaljamina - lähtö ei houkuttanut niin pätkän vertaa. Mökin olisi toki saanut lämpimäksi (Appiukko oli luvannut käydä edellispäivänä lämmittämässä takkaa ja laittamassa sähköpatterit päälle), mutta vedet ovat poikki. Käyttövesi toki kulkee kanisterissa ja juomaksi käy vaikka pelkkä kuohuviini, mutta rantasauna on umpijäässä (eli lämmitys veisi tuntikausia) ja peseytyä voisi vain lumessa pyörimällä tai avannon tekemällä. Nukkumista varten tarvittaisiin makuupussit mukaan (peitot ja petauspatjat roikkuvat mökin orsilla, kosteina ja jääkylminä) ja kaapit ovat typötyhjiä, edes suolaa tai pippuria ei jätetty talven yli. Ikävintä on kuitenkin se, että syksyllä mökistä oli häädetty HIIRIÄ! Mies, Koira ja Appiukko kävivät syksyllä useasti halkotalkoissa ja olivat viritelleet aina hiirenloukkkuja. Ja minähän en hiirien kanssa samassa pehkussa yövy, öyk!! Niin että sade ei harmittanut lainkaan, ei niin ensinkään - päinvastoin!

Systeri suositteli Clarionin lentokenttähotellia (Clarion Hotel Aviapolis), siellä olisi äänieristetyt huoneet ja uunnavuonna koko hotelli onkin juuri siksi täynnä koirailijoita. No, laitoin korvan taakse, vielä en tästä innostunut. Illan mittaan ajatus alkoi kuitenkin tuntua yhä houkuttelevammalta, siis tulevia vuosia silmällä pitäen...

Oltiin siis kotona, sattumoisin ei hankittu raketteja. Tai edes tähtisädetikkuja.

Ruokailu yritettiin järjestää ennen paukuttelun alkua - ja onnistuttiinkin!

Tarjoomuksissa yritin selvitä kuten Jouluna, mahdollisimman helpolla!

Menu

Kruunu Herkku Blinit, (2 pkt suoraan lähikaupan einestiskistä,
voitelin voilla ja lykkäsin 200 asteiseen uuniin toviksi - ihania!!)
Katkarapuskagen (lähikaupan palvelutiskiltä) + tilliä

Felix Amerikkalainen kurkkusalaatti (purkista)

Rainbow  kokonaisia pikkukurkkuja (purkista)

Yrttimarinoidut valkosipulinkynnet (purkista)

Juustoportin pehmeä smetana 20% (purkista)

Mikrossa juoksevaksi lämmitetty kotimainen hunaja (purkista)

Marinoidut artisokansydämet (purkista)

Pupusen tekemä sienisalaatti
(= Sauvon sekasieniä purkista, iso sipuli kuutioituna,
ranskankermaa, suolaa ja mustapippuria)

*

Puolikuiva Deep Roots Riesling

Pupuselle omenamehu

Jälkkäriäkin oli, mutta ei jaksettu!

Ihan käsittämättömän täyttävää, yksi pkt blinejä olisi riittänyt oikein hyvin.

Ja riittikin, Koira sai maistiaiset ja loput jäivät aamiaiselle.

Kaikki hyvin tähän asti.

Klo 18 alkoi paukutus.

Koira istui läähättäen sylissäni sohvan nurkassa.

Saunoessa Koiran peti vietiin pesuhuoneen nurkkaan,

missä odotti löylyjen ajan, tutisten.

Vilvoitellessa litistyi tuolini alle takkahuoneessa. 

Voi kärsimys!

IIlan TV-viihde oli taas lähinnä ala-arvoista.

Koira istui kerällä vieressäni, koko sohva tutisi.

Pipa päässä, 

etteivät korvat nousisi ihan joka paukahdukseen.

En tiedä, oliko siitä apua...

Nukahdin nimittäin sohvalle.

Mieskin nukahti sohvalle.

Pupusella sentään oli älliä kiivetä yläkertaan omaan vuoteeseensa.

Koira ehkä valvoi...

Vuosi vaihtui ihan huomaamatta.

Kypärämyssy Seiskaveikasta, Novitan ohjetta soveltaen,

isommalla silmukkamäärällä ja pidemmällä resorilla.

Langanmenekki 87 g.

Tupsuna suikale lampaantaljaa.
.

Räiskeet on räiskitty, 

mutta Koira makaa edelleen pipa päässä sohvalla,
tyynenä ja rauhallisena.

Pipa tuntuu mieleiseltä, ehkä se on uusi turvantuoja.

.

Uudenvuodenlupauksia?

En tehnyt.

Joulusukat

 Tuttuun tapaan sukkia pujahti joulupaketteihin:

Pupusen Mummolle ja Systerille (kuvien kanssa).
.

Pupusen Kummitädeille kumppaneineen (kuvien kanssa myös).
.

Työkavereille, viidet samanlaiset, kulkusilla.
.

Ja työkontakteihin nämäkin liittyvät, postitettiin Mikkeliin.
.

Kesällä muuan vanhempi herrasmies ajoi autoni kylkeen,
kun ei kyennyt suonenvedoltaan jarruttamaan.
Vakuutusyhtiöstä (joka sopivasti oli ihan just kolaripaikalla) palatessamme
suosittelin herralle villasukkia ennaltaehkäisyksi.
.

Varmemmaksi vakuudeksi toimitin sitten sellaiset Jouluksi.
.

Mies sai toiselta vanhemmalta herrasmieheltä
pellontäyden tuulenkaatoja raivattavaksi, parasta koivuklapilaatua.
Jouluksi toimitettiin lahjakortti ja lämmikkeeksi villasukat,
kun ei rahaa halunnut, siistin pellon vainen.
Meille riittää takkapuita moneksi talveksi.
.

Appivanhempien naapurissa asuu intohimoinen marjastaja,
liki kasikymppinen herrahenkilö.
Lähetti meille 2 purkkia puolukkahilloa,
pyysi palauttamaan purkit niiden tyhjettyä.
.

Palautuivat sukkien kera, herralle ja vaimolle myös.
.

Maalarille lupasin syksyllä turkoosit sukat.
(Kuvia maalarin hommista sitten joskus myöhemmin...)
.

Timpurille sukat myös, vaikka timpuroinnit ovat vielä kesken
(yläkerran rapussa, siitäkin sitten joskus valmistuttua).
.

Pupusen kaveri kyseli taannoin, voisinko joskus tehdä sukat hänellekin.
Lupasin tietty, lempivärejä varmistelin:
sinistä ja vihreää, joulupakettiin nämäkin.
.

Syksyn aikana on hiljaksiin valmistunut enemmänkin raitasukkia.

Kuvasta puuttuvat musta-harmaat raidat, sujahtivat Hope-pakettiin.
Tänäkin Jouluna nappasin S-marketin Hope-kuusesta 2 toivetta:
10-vuotias poika toivoi mustaa kaulahuivia
- sellaisen sai ja pipon (ihan kaupan tavaraa) ja tietty ne villasukatkin
&
17-vuotias tyttö toivoi ihonhoitotuotteita
- pussintäysi Lumenea, sukkia en kuitenkaan mukaan tunkenut.
.

Pupusen jalka on jo omani kokoinen.
Käytiin ostamassa Joulukonserttiin maiharit puvun kanssa,
valittiin sellaiset, jotka otan omaan käyttööni pieniksi käytyä.
Maiharit, koska pikkuisen lyhyiksi käyneet puvunhousun puntit
pystyi tunkemaan maiharinvarteen - tyylikästä!??
Nämä sukat kuitenkin Pupusen luistimiin.
.

Lankaa näihin sain käytettyä 3,5 kg.
Muutamat ehkä lähteneet eteenpäin vaa'an ja kameran kiertäen.
.

Joulu joutuvi...

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin.

Vaan kuusi se ei vaan luonut loistoaan tähän pirttihin pienoisehen...

Kuva: Imitsi

Kuusi on perinteisesti koristeltu kuistille jo Itsenäisyyspäivänä,

vaan nyt olimme Itsenäisyyspäivän tienoon lomailemassa Imatralla.

Jäi kuusi koristelematta ja linnan juhlatkin katsomatta,

sen sijaan näimme Imatrankosken kuohuvan Finlandia-hymnin kajahdellessa.

Vaikuttavaa!

Kuusenkoristeita ripoteltiin silti vähäisessä määrin esiin ihan aaton kynnyksellä.

Taivaallinen enkeliorkesteri Juhani Palmun "Pyhä perhe" -työn äärelle.

Sirkusväkeä Erkki Mikkolan "Minä poika!" -kukon viihdykkeeksi.

Keittiöön virittelin jouluisen köynnöksen jo ekan adventin aikoihin.

Kolmantena adventtina valokranssit ikkunoihin.

Ja siinä kaikki!

Sivuvintin 8 metrin pituinen joukukoristevarasto

jäi kyllä tänä vuonna aika vähälle huomiolle...

Vain yksi uusi joulukoriste aiempien lisäksi:

kattokruunusta roikkuva Harrods'n nalle-pallo.

Syksyisellä Lontoon visiitillä (Pupusen ja systerin kanssa)

en aavistanut, että Joulun kanssa niukkailisin tänä vuonna...

Kynttlöitä sentään poltettiin ja glögiä latkittiin koko joulukuu.

Jouluruokia en tehnyt ensinkään!

Aattona kävimme syömässä Vaihmalanhovissa.

Joulupäivänä kutsuimme appivanhemmat aterioimaan,

tarjolla ei kuitenkaan koko joulukimaraa:

Kokkikartanon perunalaatikkoa jalostettuna

(2 ltk + purkki kermaa + 2 rkl hunajaa uunivuokaan)

2 pss Apetit bataatti-juuresgratiinia pakastealtaasta suoraan uuniin

Karjalanpaisti

Vuohenjuusto-saksanpähkinäsalaatti

Sienisalaatti 

(prk Sauvon keltavahveroita, sipulia & ranskankermaa)

Jälkkäriksi:

juustotarjotin

Pupusen leipomat piparit & kahvi

Tapaninpäivänä syötiin Pupusen toiveesta katkarapuruukkua

(Valion ohjetta muokattiin 

runsaammalla valkosipulin määrällä + 

lisäämällä mustapippurirouhetta ja vihreää Tabascoa)

& valkosipulivoipatonkia

Tuli se joulu vähän vähemmälläkin vaivalla!

Ja menikin jo...

Pupunen toivoi, että seuraava Joulu vietettäisiin laivalla.

Saapa nähdä, miten käy.

24.12.2022

Levollista Joulua!

t. Paula, Mies & Pupunen

Tanssia ja soittoa...

Koostan tähän kesän kivoimmat karkelot - ihan vaan itselleni muistiin.

Pupusella oli useampiakin musiikki- & tanssiesityksiä:

Juuri Vapun alla olivat sekä lyömäsoittajien Vappukonsertit paikallisessa kauppakeskuksessa (3 esitystä) että valtakunnallisen Tanssin Juhlan paikallinen toteutus Kaupunginteatterilla, missä Pupunen tanssi parinsa kanssa.

Konsertointi jatkui, kun Musiikkiopisto ja Valkeakosken Soittokunta yhdistivät voimansa Maisemakuvia Koskista -suurkonsertissa, jossa Pupunen paukutti ksylofonia. Konsertissa kuultiin paikkakunnalta lähtöisin olevien suomalaisten säveltäjien musiikkia, niin kansanmusiikkia kuin klassista taidemusiikkiakin, taustalla pyöri vaikuttavaa kuvamateriaalia ja myös Tanssiopisto esiintyi. Jo kenraalissa Liikuntahalli raikui ja varsinainen konsertti oli oikea spektaakkeli, vaikkei sali konsertointiin akustiikaltaan oikein sopinutkaan.

Pupusen ja tanssiparin kevään ohjelmistoon kuuluivat Maija Poppanen "Kohtaaminen kirsikkatiellä" -baletti (Musiikki: Mary Poppins, Robert B. Sherman & Richard M. Sherman) ja Onkiretki-nykytanssiesitys (Musiikki: The Fishin, Earle Hagen). (Linkeistä kuulet musiikkinäytteet-)

Esitykset nähtiin myös Musiikkiopiston päätösjuhlassa Voipaalan Taidekeskuksessa, kahdesti Tanssiopiston Kevätnäytöksissä sekä Tanssiopiston Pälkäneen osaston kevätjuhlassa "vierailevina tähtinä" Nuijantalolla. Viime viikolla pari tanssi myös Myllysaaressa Taiteiden Polku -tapahtumassa (paikallinen sovellus taiteiden yöstä).

No, ihan oman tuotannon varassa ei sentään koko kesää oltu! Systeri kutsui Pupusen UIT:n (Uusi Iloinen Teatteri) Kiurusta kesään! -kutsuvierasensi-iltaan Peacockiin ja siinä siivellä pääsin itsekin mukaan. Jean S takasi tahdit ja Jukka Rasila on aina hyvä.

Kesäteatterianti rajoittui Valkeakosken Kesäteatterin Aira-musikaaliin. Se oli ehdottomasti parasta kesäteatteria mitä kuunaan olen nähnyt ja kokenut: nauratti, laulatti, itketti, tanssitti - KOSKETTI. Niin kokonaisvaltainen kokovartalovaikutus, että mitään muuta ei oikeastaan enää (koskaan?) kannata katsoakaan, samalle tasolle on muiden vaikea yltää.

Mäntyharjun kirkossa Liisamaija Laaksosen 60-vuotistaiteilijajuhlassa esiintyivät diivan lisäksi tytär Katariina Kaitue, Samuli Edelman ja Vesa-Matti Loiria korvaamaan tullut Esko Salminen, säestäjänä Matti Paatelma. Tänne hankin liput ensisijaisesti Edelmanin ja Loirin vuoksi, mutta ihan hyvä näinkin. Helle oli hirmuinen, koko esityksen ajan pelkäsin, kuka kuukahtaa ensimmäisenä. No, jaksoivat kyllä tulla vielä konsertin jälkeen järjestetyille taiteilijajuhlan jatkoillekin Rla Kesäheinään, mutta - toisin kuin luulin - siellä ei enää juuri esityksiä kuultu, Taidekeskus Salmelan johtajan saksofonisooloa lukuunottamatta. Pienoinen pettymys.

Lisäksi erinäinen  määrä katusoittajia osui kesäretkien varrelle...

 

Katoavaiset kommentit

Olen aika ärsyyntynyt, enemmän ehkä kuitenkin vain kummissani.

Minne kommenttini katoavat??? 

Siis ne kommentit, joita jätän muiden blogeihin?

Tätä on tapahtunut koko alkuvuoden. En ole asiaa aiemmin seurannut mitenkään systemaattisesti - olen vaan kuvitellut, että löpinäni ovat olleet jotenkin ärsyttäviä ja blogin haltija on ne poistanut, jos/kun olen myöhemmin palannut katsomaan, olenko saanut vastakommentin. Kaikki kommentit eivät nimittäin ole hävinneet, osa on ihan OK ja niihin on usein ystävällisesti jotain vastattukin.

Alkuviikon lomatunnelmissa luin kuitenkin kaikkien blogilistaani poimittujen tuoreimpia kuulumisia, valtaosaa useammankin postauksen verran ja kirjoitelin ahkerasti kommentteja, osin pitkiä horinoita. Ja nyt en löydä niistä ensimmäistäkään. Ei kai nyt ihan jokainen ole voinut pahastua pajatuksistani??

Äsken kommentoin muutamia blogeja - vain lyhyesti. Toistaiseksi ne näkyvät - vaan miten mahtaa olla muutaman tunnin päästä tai huomenna...? Pitäisikö Blogger päivittää? Miten ja mistä? Muutenkin Blogger on mielestäni mennyt huonompaan suuntaan, useat aiemmin toimineet muotoiluasetukset ovat varsin puutteellisia, epäjohdonmukaisia tai täysin kelvottomia. Ärsyttävää.

Olen toista viikkoa kesälomalla, taistelen täysin rikkaruohottuneen pihan kanssa.  Tilaisin nuppikuorman mursketta, mutta Miehellä ei ole aikaa levitellä sitä. Lisäksi odotamme palotikkaiden uudelleenasennusta (talvisten lumituhojen jäljiltä), eikä pihaa voi tukkia sorakasoilla, että asentajat pääsevät pihaan nostokoriautolla. Muutenkin piha vaatisi vähän perusteellisempia siistimistoimia: Mies tarkisti juuri jyrsijän ja raivaussahan toimivuuden, Iittalan Outletistä hain eilen järeimmät Fiskarsin oksasakset. Silti olo on jo nyt nujertunut, taistelu kotiloita ja rikkakasveja vastaan tuntuu täysin toivottomalta.

Shirley Temple kuitenkin on ilahduttanut jälleen runsaalla kukinnallaan juhannuksesta alkaen, tänä suvena täysin puhtaanvalkeana (sadekesinä Shirley vienosti punertaa).

Huomasin muuten, että viime kesän pioniloistosta en ollut laittanut tänne ensimmäistäkään kuvaan, korjataanpa vahinko - samalla tulee sävyerokin todennettua:

Edelliskesien merkkihetket:
16.6.2021

19.6.2020

?

12.6.2018

1.7.2017

14.6.2016

5.7.2015

30.6.2014

17.6.2013

30.6.2012 

17.6.2011

19.6.2010

Ekalla kesälomaviikolla pääsin ihailemaan Taidekeskus Salmelaan Asta Caplanin pioneja (Puuteria ja silkkiä III, öljy kankaalle, 2022). Siitä reissusta myöhemmin lisää...

Jaahas, taidan lähteä perkaamaan orapihlaja-aidan alustoilta parimetrisiä nokkospuskia, että Mies pääsee viikonloppuna aidanleikkaushommiin...

Joululahjapostaus, himppasen myöhässä

No juu, myönnän ettei postaukseni ole ihan ajankohtainen...

Joulunalusaika 2021 oli aika hektinen, aikaa ei jäänyt omakätisten joululahjojen tekoon. Niinpä teinkin niitä vasta joulunpyhinä Imatralla: siellä oli aikaa, rauhaa, lepoa, inspiraatiota - sekä sukkapuikot & villalankaa.

Kollegalle lapaset.

Projektipomolle villasukat.

Perusduunin pomon voimakasvi on auringonkukka. Meillä kotona -sivustolta löysin ohjeen AURINGONKUKKA-sukkiin. 

Nappasin ohjeesta vain auringonkukkaosuuden, muilta osin suunnittelin sukat oman pään mukaan.  Niistä tuli NIIIIIN hienot - mutta unohdin kuvata. Tai ehkä kuvasin, mutta olen poistanut kuvat koneelta? Niin tai näin, kuvaa ei nyt vaan löydy.

Auringonkukista innostuin sen verran, että kun Pupusen luokkakaverin äiti toivoi pitkävartisia sukkia, rohkenin napata Kotiliedestä (26/2021) löytyneen kuvioneulemallin työstettäväksi. Koko 36, nämäkin väkästin välipäivinä.

Kaikista näistä kirjasin kyllä langanmenekin talteen, en vaan muista, minne... Mutta sanotaan, että suurinpiirtein 600 grammaa, niin saan viime vuotisen listan pois roikkumasta:

Langanmenekki 2021
0,086 kg - tammikuu
0,511 kg - helmikuu
0,338 kg - maaliskuu
1,662 kg - huhtikuu
0,427 kg - toukokuu
0,217 kg - kesäkuu
1,231 kg - heinäkuu
1,375 kg - elokuu
1,380 kg - syyskuu
0,862 kg - lokakuu
0,906 kg - marraskuu
0,600 kg - joulukuu
yht. 9,595 kg

Ehkä tämän vuoden joululahjavalmistelut kannattaisi aloittaa jo nyt...?