Lukijat

perjantai 22. tammikuuta 2016

Arkirealismia

Jaaha, johan tässä tulikin sfääreissä leijailtua, hurtat huolehtivat arkitodellisuuteen paluusta...

Pakkanen on niin kireä, että koiria ei saa tarpeilleen kuin oven raosta lykkäämällä, silloinkin puoliväkisin. Ikäneito (11 vuotta) kulkee pihalla kolmella jalalla ja mulkoilee mennessään. Koirarouva (13 vuotta) koittaa pärjätä yhdellä etu- ja yhdellä takatassulla ja kellahtelee kumoon kulkiessaan. Lenkityksen puutteessa suolisto alkaa kiukutella - edellisiltaiset uunilohen rippeet nahkoineen saattoivat toki osaltaan edesauttaa asiaa, terveellisiä kalarasvoja...

Eipä siis ollut isokaan yllätys, kun eilen töistä tullessani löytyi sohvalta kaksi ripulointia, osin lattialle valuneina, kolmas olohuoneen ja neljäs ruokailuhuoneen matoilta. Kiitin onneani, että tuli hankittua iljettävät tekokuitumatot, olivat niin paljon helpommat putsattaviksi kuin aiemmat villamatot. Siivouksen jälkeen verstaan lattialta löytyneet 3 kasaa eivät tuntuneet enää missään!

Olihan ripulista jotain iloakin! Tulipa vimein laitettua sohvan päälliset pesuun. Olen asiaa lykännyt, kun niin monet sohvanpäälliset olen onnistunut kutistamaan. Ei kuitenkaan tällä kertaa, vaikka laitoin pyörimään tehokkaimpaan (40-asteiseen) pesuohjelmaan! Pesun jälkeen 20 minuutiksi kuivausrumpuun koirankarvakäsittelyyn (sihti puolillaan), sitten kiskoin puolikosteina takaisin istuintyynyjen päälle.

Pohjanmaan Kalusteen kangas on todella hyvälaatuista. Tiivis kangas ei ollut päästänyt mitään läpi (patjat tukittiin taskulampun ja nenän avulla), eikä väri haaltunut lainkaan pesussa. Päinvastoin, kirkastui, kun saatiin vanhojen koirien harmaat irtokarvat pois...

Nyt lykkään vielä loputkin päälliset pesuun, vaihdan tyynyt ja torkkupeitteet. Ja toivon pakkasten lauhtumista...

10 kommenttia:

  1. Hupsista! Tuota en ole tiennytkään, että maha menee sekaisin, siis koirilla, itselle käy toisinpäin. Kun meillä oli kissa, yhtenä pakkastalvena se ei suostunut menemään ulos, mutta ei tehnyt astiaankaan, vaikka sinne kannoin. Viimein hätä oli niin suuri, että oli pakko ja olipa kiire kissalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osansa oli varmaan edellisiltaisella lohiherkuttelulla - terveellisiä kalarasvoja...
      Kiitos Maca, lisäsin tuon täsmennykse aiempaan tekstiin!!
      Nykyisin kaikki normista poikkeava eines laittaa lähes poikkeuksetta vanhojen koirien suoliston koetukselle - tyhmät ihmiset eivät vaan ota opikseen!

      Poista
  2. Juu kyllä sieltä leijuiluista on yleensä aika nopea paluu arkeen:) Hyvä kuitenkin niin. Sinäkin sait siivoiltua pitkää suunnittelemasi asiat;)

    VastaaPoista
  3. Tulipas siivottua kunnolla, jos jotain hyvää tuosta on kaivettava ;-D
    Tsemppiä teille, toivottavasti lauhtuminen auttaa koiruleita ulkoiluun!

    VastaaPoista
  4. Voi koiruleita. Oon katsonu ku koirat kylmästä väristen käy pika-asioilla tässä lähikadulla. Se on kyll sitt tylsää ku pissavanat on missä on ja tulee astuttua niihin ja sitt on kotona lumipissaa sulamassa ku ei oo huomannu tai ei oo irronnu kengästä rapun tralliin. NOh, elämää tää vaan on.

    VastaaPoista
  5. Voi niitä raukkoja. Varmaan olleet tosi noloina. Onneksi nyt on leudompaa ja koirat voivat kulea kaikilla käpälillä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Maca, Irma, Rva Kivitikka, KristiinaS, Soile ja Marle! ;o)

    VastaaPoista
  7. Voi reppanoita! Nyt on onneksi sää lauhtunut; meillä piti ihmisten hoitaa koira pakkasella sisälle, kun ei itse tajunnut, että siellä on KYLMÄ.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut!
      Koirille on pakkasten lauhtuminen todellakin helpotus. Eivät ne nytkään mielellään ulkoile, varpaat kastuvat lumesta, mutta enää ei niin anturoita palella.

      Poista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!