Lukijat

maanantai 7. marraskuuta 2016

Jumittaa

Vallan vaivaiseksi valitukseksi yltyy tämä bloggailuni, yhtä sun toista kremppaa tuntuu olevan jatkuvasti.

Kävin pienessä leikkausoperaatiossa liki 2 kk sitten, ja haava ei ottanut millään parantuakseen. Ravasin viikkotolkulla 2-3 krt vkossa haavahoitajalla. Rinnassa ammottavaan syvään onkaloon tungettiin pitkät pätkät hopeanauhaa, joka kuivatti holen viimein umpeen. Ei ole kunnossa vieläkään, mutta ei vaadi enää terveydenhoitajan toimenpiteitä. Kuvakin olisi hurjimmasta vaiheesta, vaan en julkaise.

Keväinen anafylaktinen reaktio aiheutti sen verran päänvaivaa leikkauksen yhteydessä niin puudutuksen kuin jälkilääkinnänkin suhteen, että sain lähetteen TAYS:n allergiakeskukseen. Verikokeissa jo kävin, mutta varsinaiset testit vasta ensi vuoden puolella.

Näistä kun selvisin, niin uutta pukkaa.

Yskin kolmatta viikkoa kuin henkihieverissä, ääni jo toista viikkoa kateissa, niska jämähti täysin liikkumattomaksi. Vaihdoin tuloksettomat terveyskeskuskäynnit yksityislääkäriin, joka totesi  keuhkoputkentulehduksen ja akuutin kurkunpääntulehduksen - tropit ovat sen verran tömäkät, että tehoavat myös kuulemma kaikkiin muihinkin mahdollisiin vähän eksoottisempiin tauteihin keuhkoklamydiasta mykoplasmaan.

Tai siis pitäisi tehota. Tänään sain viikon pidennystä sairauslomaan, yskin edelleen (tosin vähemmän), ääni yhä kateissa, pilleistä kuuluu uloshengittäessä kauheaa vinkunaa ja pihinää aina makuulla ollessani. Ja paljon muuta en teekään kuin lötkötän sohvan pohjalla, pieninkin ponnistus saa tuskan hien otsalle. Viimein pääsin labrakokeisiinkin. Hoito-ohjeeksi sain saunontaa päivittäin. Apteekkiin en enää kehtaisi mennäkään, edelliskerralla putosin jakkaralta yskänkohtauksen saadessani...

No, oma yskintäni on vähäistä sen rinnalla, että Pupunen on köhinyt jo 2 kuukautta. Lääkäri ei löytänyt vikaa, suositteli astma-kokeisiin hakeutumista. Viikonloppuna tuskastuin ja menimme eri lääkärin ja eri lääkäriaseman tutkittavaksi: korvatulehdus molemmissa rööreissä.

Eilen alkoi Mies aivastella, kurkku kipeä...

Eikä siinä vielä kaikki. Autokin sairastui! Olin menossa lääkäriin, moottorivian merkkivalo syttyi, tehot katosivat ja auto simahti ylämäkeen jurnuttaessani. Valuin takaperin alamäkeen bussipysäkille. Eipä näkynyt onnikoita, soitin taksin. No, eipä sitä taksiakaan vaan kuulunut! Onneksi naapuri huristeli ohi, heitti u-käännöksen ja nappasi kyytiin - myöhästyin tietenkin, mutta pääsinpä perille.

Kauhulla odotan auton huomista diagnoosia. Tai ehkä enemmänkin kustannuksia...

Pupusen vakuutuksesta on korvavaivat rajattu korvauksen ulkopuolelle ja Ikäneidon vakuutus (jota maksettiin 11 vuotta eikä käytetty kertaakaan) oli vastikään lopetettu korkean iän vuoksi. Miehellä onneksi on hyvät työterveyspalvelut, omaani sisältyi vain työhöntulotarkastus. Parin viikon sisään lääkärikulut ovat olleet jo satoja euroja, lääkkeet melkein saman verran, eläinsairaalakin veloitti viimeisistä palveluksista 300 euroa. Että mitähän seuraavaksi...? Alkaako laukeavien kodinkoneiden kierre...?

14 kommenttia:

  1. No jo on. Ihan hiljaiseksi vetää. Tsemppiä kuitenkin koko porukalle!

    VastaaPoista
  2. Voimia teille kaikille, eihän tuosta voi kuin nousta ylöspäin.

    VastaaPoista
  3. Kääk, jospa pian helpottaa ja tuleva vuosi onkin sitten onnekkaampaa menoa...!

    VastaaPoista
  4. Nyt on kyllä kohdallesi, ja perheellesi ja autollesi, sattunut jo ihan tarpeeksi ikäviä juttuja. Tuosta ei voi olla suunta kuin ylöspäin! Tsemppiä ja toivon sydämestäni kaikkea hyvää.

    VastaaPoista
  5. Ihan hurjasti tsemppiä. Opa teidä perheelle sattunut hankaluuksia oikei olan takaa.

    VastaaPoista
  6. Voimia sinulle Paula! Uskotaan, että tästä on mahdollista mennä vaan parempaan suuntaan.

    VastaaPoista
  7. No jopas on nyt huonoa tuuria kaikinpuolin :(.

    Tuli ihan mieleen ajat, kun pojat oli pieniä ja elämä oli yhtä korvatulehdusta ja putkitus- ja antibioottikierrettä. Silloin syyksi paljastui jatkuvat sisäilmaongelmat. Ei onneksi kotona, vaan tarhassa, mutta silti. Että en voi välttää sitä ajatusta, että voisko teillä olla jostain sellaisesta kyse? Toivon, ettet tästä kysymyksestä loukkaannu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän, että nykyisin meillä vilisee villakoiria nurkissa, ylenmääräinen puunaus on jäänyt muiden kiireiden jalkoihin. Vanhassa talossa tietty on toisenlainen ilmanvaihto kuin uudemmissa, mutta useampia imureita (siis sellaisia, jotka huolehtivat ilmanvaihdosta) on asennettu aina rempan edetessä.
      Työpaikallani on ollut kosteusongelmia lattioiden kanssa, mutta Pupusen päiväkoti/eskarirakennus on uuden uusi, reilu vuosi sitten valmistunut.
      Kotimaassaan Pupunen kärsi korvakierteestä ja hengitystiehyevaivoista, mutta niistä päästiin vajaassa puolessa vuodessa Suomeen saavuttuamme, eli Bangkokin veroisia saasteita meillä ainakaan ei ole. :o)

      Poista
    2. Ai, juu, en loukkaantunut! :o)
      Mielestäni on ihan aiheellista aina epäillä myös home- yms. ongelmia kaikissa sairauskierteissä, niin yleisiä ne nykyisin ovat.
      Taannoin oli mahdollisuus tilata radonmittauspurkkeja kotiin, ja tietenkin halusimme myös tarkistaa asian. Onneksi mitään hälyttävää ei löytynyt (radonille altistuminen on merkittävä keuhkosyövän riskitekijä).

      Poista
  8. No voi harmi noita sairauksia.
    Yleensä tuollaiset pöpöt käyvät sitten koko peheen läpi. Toivotaan ettei autosta lankea kovaa laskua. Jotenkin tuntuu, että kaikki pahat jutut tulevat ryppäissä...kokemuksia on..:)
    Voimia ja paranemisia teille♥
    En tiedä kodistanne, mutta onko varmaa, ettei ole homeonglmaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töllimme on täyskivitalo, joten hometta tänne ei oikein voi minnekään asettua, kun lahoavaa ainesta ei ole kuin kynnyksissä ja väliovissa. Rempan edetessä kosteutta ei tähän mennessä ole löytynyt mistään - ja toivottavasti ei löydykään. Tosin kellarikerros on vielä koskematon ja salaojitus pitäisi uusia, mutta aika raikkaalta siellä tuoksuu - kylmä siellä sen sijaan on!
      Päiväkodissa on ollut syksyn ajan sitkeää flunssakierrettä, epäilen virusten ja muiden pöpöjen olevan sieltä peräisin. Naapurin rouvalta (jolla lapsonen samassa eskarissa) katkesi kylkiluu yskiessä, joten aika rajua tämä täkäläinen köhä on.

      Poista
  9. Paranemisia kaikille sekä ihmisille että autolle. Toivottavasti myös kodinkoneet säilyvät ehjinä.

    VastaaPoista
  10. Niin siinä aina käy että kaikki tulee samaan syssyyn. Paranemisia teille kaikille!

    VastaaPoista
  11. Kiitos Maca, Aurinkokujalle, Sanna, Marle, Kvilttaaja, Anniina, Annukka, Hannele, Marjut ja KatjaS! :o)

    VastaaPoista

Kommentoimalla piristät päivääni, kiitos Sinulle!!