Lukijat

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Vaihtotaloutta vol. 2

Pakkaset paukkuvat, vaan kyllä jo alkutalvellekin sattui muutama vähän vilakampi päivä! Niinkin kalsa, että kaapaisin työpaikalla kaapin kätköistä "talaarin" niskani. Oli muuten ihkaensimmäistä kertaa käytössä sitten  valmistumisen (2017). Hyvin hautunut. 


No, työkaveri vähän ihastui siihen ja alkoi sommitella oman makunsa mukaisia vaihtoehtoja. Satuinpa siihen sitten sanomaan, että jos hankkii langat, toki voisin jonkinlaisen tekaista telkkaria tollotellessani. Lankatoiveeksi esitin "ei_ihan_ohuinta_mahdollista", suosittelin myös konepestävyyttä.

Toipa sitten työkaveri 3 kerää Seiskaveikkaa (á 100 g) ja aloin etsiskellä soveltuvaa ohjetta. Drops 93-14 oli itselleni mieluisin, joten sitä aloin väkästää kevyesti ohjetta modifioiden. Olkaosuuksiakin vähän muuntelin, mutta suurin ero on kauluksen toteutuksessa (neuloin erillisenä kappaleena olkainlämmittimen reunapitsin ohjeella).

Olkainosuuden ja kauluksen välissä 4 cm leveä samettinauha (kaksipuolisena), neuleosuudet kiinnitin nauhojen väliin koneompeleella. Tupsukat korvasin ruseteilla, musta ja vaaleanpunainen 2 cm leveä samettinauha ommeltiin koneella yhteen ja rusetti sommiteltiin erikseen. Kauluksen leveän samettinauhan päissä nepparit, pysyvät piilossa rusetin alla.

Enkä sitten tehnytkään tätä tellua toljottaessa vaan virtuaaliluentoja kuunnellesani. Samalla innolla syntyi vielä sukatkin, samainen pitsireunus varressaan. En tajunnut valitettavasi kuvata! Joustin kierretyillä silmukoilla, tuli napakampi ja takaisi pitsireunuksen somemman laskeutumisen.

Lankaa meni kaikki 3 kerää, muutama metri jäi tähteeksi. Joulukuulle kirjataan 297 g.

Työkaveri on pistämätön luonnonmateriaalien kanssa, lupasi tehdä jotain vastineeksi. Tyylini tietäen "ei_mitään_ihan_pientä".

Eikä se sitten mitään kovin pientä ollutkaan! 
Upea mustikanvarpukranssi, halkaisija lähes metrin!!!
Kerrassaan upea!

Niin iso, että sille oli jo hieman haasteellista löytää paikkaa tästä huushollista! Joulun ajan (ja edelleenkin) oli yläkerran rapussa, parvekkeen ovella. Kuva joululta, muut jouluromppeet jo korjasin pois ja pöydänrimpulakin palasi paikalleen kuistille joulukuusen väistyttyä. Kranssia somistavaa "Amerikan-rusettia" en malttanut vielä poistaa.

Työkaveri suositteli, että joskus kesällä sprayaan tämän mieluisan väriseksi, kultaa tai hopeaa. Maalattuna säilyy käyttökelpoisena vuosien ajan. Tai vaihtoehtoisesti siirrän ulos, silloinkin pitäisi kestää muutaman vuoden käsittelemättä.


Eikä siinä vielä kaikki!
Kaatoi pihakoivun ja teki koivurisuista tonttuhiipan valosarjalla! 
Ruususet lisäilin itse, joulun kunniaksi.

Joulun mentyä poistin ruusut ja siirsin eteisen lipaston pieleen. Tässä on sopiva syvennys, turvallinen. Turvallisuudella tarkoitan kaatumisriskiä, Koira nimittäin tykkää käydä napsimassa norkkoja...

Ehkä kesäksi maltan sammuttaa valot...?


22 kommenttia:

  1. Tuollainen poncho olisi kyllä tarpeen. Lämmittäisi niin mukavasti. Teen aina syksyllä mustikanvarvuista kranssin, mutta noin isoa en vielä ole kyllä tehnyt. Näyttää niin upealle. Hieno tuo risuista tehty tontunhiippa, joka sopii sisustukseen läpi vuoden <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos TarjaK!
      Juu, hiippaa en aio piilottaa kesäksikään!
      Pääsiäisenä sinne voisi piilottaa pienenpieniä tipusia pesäkolosiinsa.

      Poista
  2. Kyllä olette taitavia molemmat! Aivan mahtavan kauniita kaikki:)

    VastaaPoista
  3. Kiva tehdä, kun joku tarvii ja arvostaa. Saitte molemmat hienoja juttuja.
    Mutta aika kova juttu, että kaatoi sen koivunkin ensin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, hivenen liioittelin: työkaveri pakotti AVIOMIEHENSÄ kaatamaan pihakoivun!

      Poista
  4. Tuommoinen niskanlämmitin olis nyt ihan paikallaan sisätiloissakin. Kauniin teita ja mahtavan vaihtarin sait tilalle. Ystävyyttä parhaimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sude!
      Töissä on niin kylmä, että jotain pitäisi alkaa neuloa omillekin harteille...

      Poista
  5. Tuo 'taalari' onkin kätevä! Lämmittää juuri oikeasta kohtaa talvisäillä ja miksei muulloinkin. Kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Titta!
      Taalari on vanha raha, talaari o pitkä viitta. :o)

      Poista
  6. Todella hienoja töitä, upeita osaajia molemmat. Jännä sana "taalari" en ole kuullut koskaan.

    VastaaPoista
  7. Loistavat vaihtarit! Molemmilla hyvä mieli!

    VastaaPoista
  8. Minäkään en tunne tuota "taalari" sanaa, mutta kuvasta tuli mieleen Niskavuori-leffat. Eikö vanhalla emännällä ollut juuri tuollainen harteillaan?

    VastaaPoista
  9. Tuo taalari onkin tarpeellinen ja hieno tuli. Minulle sana oli ihan outo. Kivat vaihtarit teillä olikin. Vie mustikanvarpukranssi ulos ja se muuntuu ruosteen ruskeaksi aikaa myöten. Tulee kaunis ja kestääkin hyvin monta vuotta. Mukavaa sunnuntaita!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa!
      Jep, työkaveri sanoi samaa, ulkona tulee kaunis sävy. Mutta ei vanhan kullan värinen, ja sellaista halajan...

      Poista
  10. Ihanaa vaihtotaloutta, sitä soisi olevan enemmänkin kun monella on erilaisia taitoja hyppysissään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Onneli!
      Oravannahkatalous takaisin!!! Kyllä, ja sitäpaitsi annettu aika, vaiva ja ajatus on rahaa arvokkaampaa!

      Poista
  11. Upeita tekemisiä molemmilta. Kyllä tällainen hartian lämmitin kelpaisi minullekkin 🤗
    Tuo kranssi on aivan upea samoin hiippalakki. Minulla on marraskuusta kevääseen saakka eteisessä valotorni. Minulla on blogissa siemen arvonta jos kiinnostaa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiios Nila!
      Valotorni kuulotaa kiinnostavalta! Ja on varmasti pidempi sesonki kuin esimerkiksi ikkunatähdillä - poistin ne viimein viime viikonloppuna, viimeisenä näillä kulmilla...

      Poista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!