Vaihtotaloutta vol. 2

Pakkaset paukkuvat, vaan kyllä jo alkutalvellekin sattui muutama vähän vilakampi päivä! Niinkin kalsa, että kaapaisin työpaikalla kaapin kätköistä "talaarin" niskani. Oli muuten ihkaensimmäistä kertaa käytössä sitten  valmistumisen (2017). Hyvin hautunut. 

No, työkaveri vähän ihastui siihen ja alkoi sommitella oman makunsa mukaisia vaihtoehtoja. Satuinpa siihen sitten sanomaan, että jos hankkii langat, toki voisin jonkinlaisen tekaista telkkaria tollotellessani. Lankatoiveeksi esitin "ei_ihan_ohuinta_mahdollista", suosittelin myös konepestävyyttä.

Toipa sitten työkaveri 3 kerää Seiskaveikkaa (á 100 g) ja aloin etsiskellä soveltuvaa ohjetta. Drops 93-14 oli itselleni mieluisin, joten sitä aloin väkästää kevyesti ohjetta modifioiden. Olkaosuuksiakin vähän muuntelin, mutta suurin ero on kauluksen toteutuksessa (neuloin erillisenä kappaleena olkainlämmittimen reunapitsin ohjeella).

Olkainosuuden ja kauluksen välissä 4 cm leveä samettinauha (kaksipuolisena), neuleosuudet kiinnitin nauhojen väliin koneompeleella. Tupsukat korvasin ruseteilla, musta ja vaaleanpunainen 2 cm leveä samettinauha ommeltiin koneella yhteen ja rusetti sommiteltiin erikseen. Kauluksen leveän samettinauhan päissä nepparit, pysyvät piilossa rusetin alla.

Enkä sitten tehnytkään tätä tellua toljottaessa vaan virtuaaliluentoja kuunnellesani. Samalla innolla syntyi vielä sukatkin, samainen pitsireunus varressaan. En tajunnut valitettavasi kuvata! Joustin kierretyillä silmukoilla, tuli napakampi ja takaisi pitsireunuksen somemman laskeutumisen.

Lankaa meni kaikki 3 kerää, muutama metri jäi tähteeksi. Joulukuulle kirjataan 297 g.

Työkaveri on pistämätön luonnonmateriaalien kanssa, lupasi tehdä jotain vastineeksi. Tyylini tietäen "ei_mitään_ihan_pientä".

Eikä se sitten mitään kovin pientä ollutkaan! 

Upea mustikanvarpukranssi, halkaisija lähes metrin!!!

Kerrassaan upea!

Niin iso, että sille oli jo hieman haasteellista löytää paikkaa tästä huushollista! Joulun ajan (ja edelleenkin) oli yläkerran rapussa, parvekkeen ovella. Kuva joululta, muut jouluromppeet jo korjasin pois ja pöydänrimpulakin palasi paikalleen kuistille joulukuusen väistyttyä. Kranssia somistavaa "Amerikan-rusettia" en malttanut vielä poistaa.

Työkaveri suositteli, että joskus kesällä sprayaan tämän mieluisan väriseksi, kultaa tai hopeaa. Maalattuna säilyy käyttökelpoisena vuosien ajan. Tai vaihtoehtoisesti siirrän ulos, silloinkin pitäisi kestää muutaman vuoden käsittelemättä.

Eikä siinä vielä kaikki!

Kaatoi pihakoivun ja teki koivurisuista tonttuhiipan valosarjalla! 

Ruususet lisäilin itse, joulun kunniaksi.

Joulun mentyä poistin ruusut ja siirsin eteisen lipaston pieleen. Tässä on sopiva syvennys, turvallinen. Turvallisuudella tarkoitan kaatumisriskiä, Koira nimittäin tykkää käydä napsimassa norkkoja...

Ehkä kesäksi maltan sammuttaa valot...?