Lukijat

torstai 4. joulukuuta 2014

Kynttilä servetin alla - tai sinne päin

Ovatko pöytäkynttilöiden hinnat jotenkin räjähdysmäisesti nousseet?? Olen katsellut vähän siellä ja täällä - enkä ole raaskinnut ostaa. Tarve olisi, kaikki vanhat varastoni ovat haihtuneet savuna ilmaan! (Kuva: googgeloitu ties mistä)

Noooo, myönnettäköön, että edellisiä täydennysostoja ei ole tehty ihan viimeviikkoina, muttei  markka-ajalta kuitenkaan! Eli hintatietoisuuteni ei välttämättä ollut ihan tätä päivää...

Niin tai näin, kynttilöitä nyt kuitenkin oli saatava! Muuan ystävätär on useampaan kertaan kehunut Havin tehtaanmyymälää Riihimäellä, joten sinne käänsin kärryn keulan!

Olihan siellä kynttilöitä, ihan kilokaupalla!! Pöytäkynttilät (2-laatu) 3,60 euron kilohintaan - alle 2-kympillä sai 5,5 kiloa parafiinia/stariinia (?) ja muutaman metrin sydänlankaa. Hyvä ostos!

Vaikka Mies kyllä kehtasi epäillä kynttilöiden edullisuutta - ajella nyt 170 km muutaman euron säästääkseen. Vaan sitten vasta kauhistuikin, kun sanoin voivani ihan hyvin käyttää veronpalautukseni liekin lämpöön ja lepatukseen - luuli pahalainen, että olin hassannut koko potin kynttilöihin!

Ehei, loput menivät servetteihin!! Hah-hah-haa! B-laatua sai varsin hyvään pakettihintaan!

Kyllä näillä ainakin joulun yli pitäisi selvitä!! Ja ajella sitten uudestaan...

No, mieliala vähän laski, kun palattuani totesin lähikaupassa, etteivät ne Havin priimatkaan niin kovin tyyriitä olekaan - olen vissiin silmäillyt vain erikoisliikkeiden erikoiskynttilöitä...? Mutta ostinpahan kotimaista - ja se, jos mikä, lämmittää ja lepattaa mieltä!

maanantai 1. joulukuuta 2014

Jouluiset villasukat

Hain - ja ilokseni myös pääsin - äärimmäisen mielenkiintoiselle (big data) kurssille TTY:lle, kesto 2 kuukautta. Lähiopetusta, pienryhmäkokoontumisia, etäpäiviä, projektityötä.

Eipä tullut mieleeni, ettei mitään "tilapäistä" kannattaisi aloittaa joulukuussa! Pupunen tarvitsee hoitopaikan muutamana päivänä viikossa - osa hoituu Miehen vapaapäiväjärjestelyillä ja Sisaren lomalla. Ja loput kaupungin päivähoitojärjestelyin:
Tilapäisellä hoidolla tarkoitetaan satunnaista päivähoidon tarvetta (enintään 5 päivää kuukaudessa) ja joka ei ole toistuvaa.
Tai niin siis kuvittelin! Ei meinaan hoidu!! Ei ainakaan joulukuussa...

Tilapäiset hoitopäivät järjestynevät sillä periaatteella, että aina osa muksuista on poissa:
Jos lapsi on jatkuvasti ja säännöllisesti, viikoittain tai kuukausittain poissa kokopäivähoidosta osan kalenterikuukaudesta muun syyn kuin sairauden perusteella, voidaan hoitopäivien käytöstä laatia hoitopäiväsopimus.
Kuukausittaisten sopimuspäivien lukumääräksi voidaan sopia: 
- 15 pv/ kk (75 % kokopäivähoidon maksusta)
Vaan ei siis joulukuussa!! Jos 15:sta päivästä on maksettu, muksuhan on 15 päivää päivähoidossa - ja joulunpyhät välipäivineen kotona! Ei siis vapaita hoitopaikkoja alkukuun aikana!! Ja tuskin tammikuussakaan, silloinhan on uudetvuodet ja loppiainen!

Ongelma!! ISO ONGELMA!! Helvetinmoisen VALTAVA ONGELMA!!

Onneksi apuun saatiin Veljenvaimonsiskontytär!! Otti Pupusen hoitoon ekaksi lähipäiväksi.

On jouluihmisiä, tekaisin vaatimattomaksi korvaukseksi joulusukat! Sovelsin Tiina Tolvasen designaamaa mallia. Vähän meni yötöiksi, kirjataan siis 141 g marraskuun langanmenekkiin, koko 40.

Koska jouluisa emäntä todennäköisesti on jo tehnyt piparitalonsa (ihan omin käsin, luulen ma!!??), lisukkeeksi laitoin (ei omatekemän) koirankopin - Veljenvaimonsiskontyttärentyttären iloksi, tykkää kovin koirista.

Jatko mennään päivä ja viikko kerrallaan, kunhan Miehen työvuorot selviävät. Varmaan tuotatan Äidin/Mummon tänne jonakin päivänä (Veljenvaimon työmatkakyydillä), Appiukkokin joutaa ajelemaan päiväksi tai pariksi Pupusen viihdykkeeksi, kunhan ei ole työkeikalla...

KIITOS JENNI!
Olet/Olit korvaamaton!!
.

torstai 27. marraskuuta 2014

Lihamureke

On ollut jälleen ilo ja kunnia toimia seuraneitinä (Veli ja Veljenvaimo reissaavat), tällä kertaa mukanani on kulkenut myös muuan nuori hovipoika. Tänään oli "vahdinvaihto" - palasin kotipiiaksi, kaupan kautta tietenkin. Vaan jääkaapissa odottikin yllätys, kilon mötkö naudan jauhelihaa - olinpas sitten unohtanut lykätä pakastimeen alkuviikosta pestiin lähtiessäni...

Ruokasuunnitelmat uusiksi! Kuka viitsii syödä kilon satsia murusoosia tai saavillista jauhelihasoppaa? Lihapulla-aineista uupuivat oleellisimmat elementit. Öyk, mureketta?? Ei mikään varsinainen suosikkini, edellisestä lihalötkön tuunaamisesta onkin kulunut jo jokunen vuosi, ehkä 10 tai hintsusti enemmän...

Mureketaikina:
2 dl korppujauhoja
4 dl ruokakermaa (4%)
sopivasti suolaa
reilusti mustapippurirouhetta
1 kg naudan jauhelihaa
1 iso sipuli pieneksi hakattuna
1 yksikyntinen valkosipuli silputtuna
Lisäksi:
muutama rkl pestoa
1 prk mustia oliiveja
4 pienenpuoleista tomaattia
juustoraastetta
lisää pippurirouhetta

- Tee mureketaikina tuttuun tapaan.
- Voitele iso Teema-vuoka reilusti pestolla.
- Läiskäise noin puolet jauhelihasta vuokaan, kippaa kasaan valutetut oliivit ja lätkyttele loput taikinat päälle.
- Lisää lihaläjän somisteeksi tomaattisiivut, juustoraaste ja myllystä reilu satsi pippuria.
- Uuniin 200 asteeseen noin kolmeksi vartiksi.

Juu, normaalisti en tällaistä täällä esittelisi, mutta kun Mies sanoi pöytään tullessaan:
"Ihan kuin täytekakku!"
... ja kun Pupunen ensin kieltäydyttyään maistamasta söi lopulta jättiannoksen ja kehui:
"Maistuu mainiolle! Äiti on hyvä nainen, minä rakastan äitiä! Ei ole possua, lehmä ammuu!"
... muutin mieleni.

Ja pakko myöntää, olihan se ihan hyvää!

Mutta ei ehkä enää kolmannella aterialla - sillä tätähän riittää!! Olisiko sittenkin puolikkaasta pitänyt tehdä se murusoosi...

tiistai 25. marraskuuta 2014

Traditional Finnish socks...

 ... lähdössä Australiaan.
Australia jakautuu kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: kuumaan pohjoiseen, lämpimään keskiosaan ja lauhkeaan etelään.
Brisbane sijaitsee subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. Kesät ovat kuumia ja kosteita, talvet lauhkeita ja kuivia. Ukkosmyrskyt ovat yleisiä loppukeväästä alkusyksyyn ja niihin liittyy joskus myös raekuuroja, voimakasta tuulta sekä rankkasateita. (Lähde: Wikipedia)

Nooooo, nyt lämpötila huitelee sukansaajien nurkillä kolmenkympin tietämissä, mutta on siellä joskus kylmenpääkin, viimeksi 118 vuotta sitten:
Brisbanen lämpöennätys 43,2 °C mitattiin vuoden 1940 tapaninpäivänä ja kylmyysennätys 2,3 °C on mitattu kahdesti, 12.7.1894 sekä 2.7.1896. (Lähde: Wikipedia)

Nooooo, jos sataa, on aika kylmä, eikö!? Tosin senkin suhteen on ollut vähän pidempään kuivan sorttista, reippaammin roiski 127 vuotta sitten:
Brisbanen sademääräennätys 465 mm mitattiin 21.1.1887, mikä on enemmän kuin missään australialaisessa suurkaupungissa. 2000-luvun alkupuolella Brisbanessa ja sen lähialueilla on vallinnut pahin kuivuus sataan vuoteen, ja patojen vesimäärät vähentyivät neljännekseen normaalista, niin että kotitalouksien liiallista vedenkäyttöä jouduttiin rajoittamaan lailla. Marraskuussa vuonna 2012 Brisbaneen iski ankara rajuilma, ja salamoita iski 4 000 yhden päivän aikana. (Lähde: Wikipedia)

Nooooo, sukat kuitenkin tilattiin! FB-kuvien perusteella sukitettava perhe laskettelee:
Australian Alpit on vuorijono Autralian  kaakkoisosassa, johon kuuluu mantereen korkein vuori Mount Kosciuszko (2 228 m). Alpeilla on kylmempää ja sateisempaa kuin Australian muissa osissa. Ne ovat mantereen ainoa alue, jossa sataa säännöllisesti lunta. (Lähde: Wikipedia)

Että ehkä käyttöä saattaisi olla sittenkin!! :o)

Seiskaveikan Raitaa...
Isä: 42/43, 110 g
Äiti: 37/38 110 g
1. lapsi: 27/28 (6 v), 70 g
2. lapsi: 25/26 (4 v), 56 g
3. lapsi: 23/24 (2 v), 38 g
.
Cheers Australians,
hope you'll have cold weather there...
 


maanantai 24. marraskuuta 2014

Taide ja taito

(Kuva googgeloitu - unohdin, hiisi vieköön, kuvata paikan päällä!!)
Voipaalan joulun odotus alkaa jo perinteeksi muodostuneista (Taide ja taito -) joulumarkkinoista. Kartanossa leijailee ihana kanelisokerimunkin tuoksu ja himmelit on tuotu taloon. Tunnelmaa ryydittävät kymmenet käsityöläiset, taiteilijat ja yhdistykset, joiden myyntipöydät löytyvät kartanon näyttelytiloista.
Poikkesin Pupusen ja Veljentyttö Nuoremman kanssa.

Sain kaikki joulun tärkeimmät elementit (vihreitä kuulia lukuunottamatta):

- partiolaisten adventtikalenteri (aika ruma tänä vuonna!)

- piparitalo (soma),  Pupusen valitsema ja

 - "joulukranssi" (grillikatoksen) ulko-oveen, Pupusen valitsema sekin.

Lisäksi appelsiinimehuun tehtyä saaristolaislimppua, ostamalla tuin tyttöjen koulutusta (soroptimistit). Mehevä ja mehukas!

Toki juotiin myös glögit kuulujen kanelisokerimunkkinen kanssa - omaan kuppiini tosi töräytin sumpit lisukkeiden päälle, menivät termarit vähän sekaisin. Vaan maistui se kahvikin jouluiselta rusinoiden ja mantelilastujen kera...

Nyt pitäisi alkaa viritellä jouluvaloja. En ole lainkaan varma, mahdanko löytää vintiltä yksiäkään! On nimittäin sellainen muistikuva, etten jaksanut reissusta palattua setviä johtohässäköitä ja metsästää palaneita polttimoita, vaan tempaisin kaikki roskikseen...
Tyyris temperamentti?


perjantai 21. marraskuuta 2014

Korttitarpeita, liiaksikin...

Olin jo tehnyt päätöksen: jouluksi jälleen valmisvalikoimista hyväntekeväisyyskortteja - ei korttiaskartelutalkoita tänä vuonna! Tiedä pitäisikö päätös pyörtää, poikkesin nimittäin Äidin kanssa lasitehtaanmäen paperikauppaan (Iittalan Kirja ja Paperi) ja kaikista hyvistä aikeista huolimatta SORRUIN taas (kuten AINA tässä viehkossa maalaisputiikissa...).

 Aimo kasa jouluisia papereita, paperilajitelmia, tarroja (yht. vain n. 12 €).

Näemmä olen poikennut edellisjoulun jälkeen myös Sinellin aleen, äsken ompeluhuoneesta löydettyä.

Rohmusin myös Tiimarin konkurssipesän antimia: pikkuisen kartonkia, isohko paperikko, lisää tarroja ja jouluisia kuvioita (muistaakseni toinenkin pussillinen pitäisi vielä löytyä jostain...).

Puhumattakaan parista LAATIKOLLISESTA aiempaa joulukorttitilpehööriä... Materiaaliasta ei siis ainakaan olisi puutetta!

Googgeloin tovin jos toisenkin joulukortti-ideoita ahmien. Ehkä muutamat päikkärit voisin sittenkin kortteilla - vailla saksiin ja liimaruuttiin ehtiväisen pikkuapulaisen kätösiä!

Ja ken tietää, ehkä vielä ne korttitalkootkin, ei kai perinnettä malta katkaista...?

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

HPK-sukat

Muuan blogin lukija kysyi, tekisinkö "tilauksesta" HPK-villasukat. No tokihan nyt sukat aina innostavat!!

Mutta HPK??? Mikä se on? Hattulan PanssariKomppania? Helkkarin Paha Krapula? Hurjan Pitkät Koivet? HikiPisaroilla Kyllästetyt?

Hölmö, Panes Kuukkeloiden!! Sieltähän sitä löytyy apu ongelmaan kuin ongelmaan!

Jaaha, Hämeenlinnan PalloKerho. Joka ei palloile, älytöntä! Siis jääkiekkoa?? APUA! Minähän en jääkiekkoa seuraa, en, en, EN! Sitä kertaahan ei lasketa, kun olin lätkämatsia katsomassa, siellähän vaan kässyiltiin!! Siis minä kässyilin. Poikkeus vahvistaa säännön, sanotaan!!

Uuuuh, haastetta kerrakseen! Onneksi Viiriäisenpesästä löytyi ohje logoon!

Näppäränä naisihmisenä kutaisin jo terää tehdessäni kuvion ala- ja yläreunan ihan oikein puikoilla, olisi muun kuvion kohdistaminen sitten helppoa. Jätin pitkät langanpäät (sisäpuolella) kuvion viimeistelyyn.

Seuraavaksi valkea rinkula, loppujen silmukoiden pistely olisi sen jälkeen lastenleikkiä. Tässä kohtaa brisari olisi voinut antaa boxia, sen verran sakeana lenteli ärräpäitä! Ei sitten oma polla sanonut sen vertaa, että neliömäisestä kuviosta (19 s * 19 krs) ei todellakaan tule pyöreää, vaan ELLIPSI!

Piti ottaa aikalisä. Viimein Veljentytöt komensivat vilttiketjusta takaisin kehään. Muoto on oikein kelvollinen, vakuuttivat. Päätin uskoa, koska käyvät HPK:n peleissä (tietääkseni eivät kuitenkaan sikakatsomossa...).

Loppu olikin helppoa, jos kohta ei kovin kaunista (eka kerran jäljittelin silmukoita!). Tai kuten Mies sanoi: "Jos on tosifani, hyvällä tahdolla siinä kyllä näkee logon..."

Kiekkoinnostus ei kyllä kasvanut pätkän vertaa! Ehkä se johtuu siitä, että langanmenekki oli vain 137 g ja kumikiekko painaa enemmän (156 - 170 g)? Mutta sukkailu oli kivaa, niin kuin aina. :o)
.