Lukijat

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Iltapuhde

 Eilinen iltapuhteeni.
Rva Mehtäemäntä nämä tunnistaa, entäs muut?

Kaatajan eväät:
1 kg kieli
2 kg sydän
5 kg maksa

Kielen keittelin leikkeleeksi.
Sydämeestä puolet pakkaseen, toisesta puolesta paisti.
Hirvisonnin maksa paloiteltiin, keiteltiin ja pakastettiin koirille
- maistuu mukavalle kuivanappulan joukossa.

Koirat ovat ihan sekaisin.

11 kommenttia:

  1. Hirvenlihan on kyllä hyvää! Isäni metsästi ja meilläkin oli aina hirveä, jopa jauhelihana :-)

    VastaaPoista
  2. Silloin kun meillä oli vielä koiria, niille annettiin kuivatettua maksaa namuskapalasiksi, se oli herkkua!

    VastaaPoista
  3. Minun veljeni on hirvenmetsästäjä, ollut hirviporukan puheenjohtajana ja riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana tai sihteerinä - en pysy ihan perässä hänen kaikissa jutuissaan, mutta joka tapauksessa hänellä tuntuu sitä metsästysharrastusta riittävän ympäri vuoden, kun varsinaisten pyyntiaikojen ulkopuolella on niitä paperiasioita hoidettavana. Eli olen minäkin noita nähnyt aikanaan kotonani, ja käsittääkseni kohta 7-kymppinen äitini edelleen joutuu siivoamaan ja paloittelemaan kaikki ne ruhot, joita veljeni saa pyydettyä, vaikka olisi veljellä omakin vaimo siihen tarkoitukseen... ;) Joskus vielä kotona asuessani - tai sitten olin siellä vaan käymässä - oli mukava ylläri aamulla jääkaapissa. Hirvenruho oli tullut illalla, ja äiti oli yön niitä lihoja siivonnut, mutta ihan kaikkea ei ollut ehtinyt. Niinpä aamulla jääkaapin avatessani siellä minulle irvisteli hirvenkieli! Se takimmainen pää oli laitettu lautaselle, mutta loppuosa kielestä valui lautasen reunojen yli jääkaapin hyllylle, ja se oli tosiaan vielä ihan käsittelemätön, karvoineen kaikkineen... Ei ole sen jälkeen tehnyt HIRVEÄsti mieli syödä hirven kieltä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan yllätys! :oD
      Tämä kyllä kutitteli nauruhermoja, niin omia kuin Miehenkin, kun tämän tosielämän tapahtuman hänelle luin. :o)

      Poista
  4. voi vitsi kun sais vasan maksaa..se on NIIN hyvää pannulla paistettuna kera sipulirenkaiden ja sinappikastikkeen.

    aikaiset maksat meilläkin koirat syö(tai no mie syö kyllä kanssa :D )

    VastaaPoista
  5. ♥ isäni oli metsämies, joten tutuilta näyttää :) :)

    VastaaPoista
  6. Syönyt olen joskus kotona asuessani äidin laittamana. Pakko kuitenkin tunnustaa, että tovi jos toinenkin pitäisi tuumia, jos itse joutuisin noita käsittelemään :)

    VastaaPoista
  7. Valtava maksa, huh huh. Kaikenlaista herkkua sisäelimistä saisi kun vain nykyaikana niitä osattaisiin laittaa. Ja toisaalta niitä ei kaupasta noin vaan saa, taitavat mennä parempiin keittiöihin jo teurastamolta.

    VastaaPoista
  8. Herkkuja ovat. Minäkin hirveä paloittelen, en kylläkään sisäelimiä, ne kun jäävät metsäkämpille hirvimiesten herkuiksi ja koirille. Sulla on mun mieli ja herkkukieli.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Irmastiina, Rva Kivitikka, Tilkkureppu, MariJ, Mehtäemäntä, Riitta Sinikka, Tao, KristiinaS ja Eisku! :o)
    Herkkua ovat! Munuaisia ei sentään koskaan ole kotiin tuotu (enkä tiedä otetaanko niitä edes koskaan talteen), niiden kanssa voisi mennä sormi suuhun. Eikä aivoja! Keittokirjassani vuodelta 1932 olisi kyllä ohjeet niiden käsittelyyn ja valmistamiseen! :oD

    VastaaPoista

Kommentoimalla piristät päivääni, kiitos Sinulle!!