Lukijat

tiistai 29. huhtikuuta 2014

"Tavarapaljous alkaa ahdistaa"


Edelliset "paljastukset"...
9. En pidä koriste-esineistä.
10. Tavarapaljous alkaa ahdistaa.
... liittyvät pienesti toisiinsa.

Ihailen kekseliäitä yksityiskohtia, ihailen (ulkomaisten) lehtien persoonallisia koteja, ihailen muiden kodeissa kauniita asetelmia, ihailen sisustusputiikkien taitavia esillepanoja. Taivastelen ihmisten ideointikykyä, silmää yhdistellä kauniita esineitä, taitoa ja viitseliäisyyttä.

Ja ajattelen pölyjen pyyhkimistä...

Oman kodin asetelmat ovat niukkoja ja mielikuvituksettomia. Silmän ilon sijasta toiminnallisuus on oleellisempaa: "koriste-esineiden" pitää kestää konepesua ja niissä yleensä säilytetään jotain: lankoja, puikkoja, kaukosäätimiä, kynttilöitä, tikkuaskeja, muistitikkuja, kyniä, koruja, langanpätkiä, kiviä, pullonkorkkeja ja muuta elämän sujumisen kannalta elintärkeitä asioita...

Mies on jo pitkään systemaattisesti siivonnut nurkkia, hankkiutunut turhasta tavarasta eroon kierrättäen, lahjoittaen ja myyden - kauppa käy kirppiksillä, huuto.netissä, bookyssa ja keltaisessa pörssissä. Uutta hankkii harkiten, heräteostoksiin sortuu tuskin koskaan.

Toisin kuin meikäläinen...

Vaan Miehen Isotädin jäämistöä peratessa alkoi oma hamstraus saada vertailupohjaa...

Kylpyhuoneen kaapissa oli kymmeniä pulloja sappisaippuaa ja tukkulaatikkotolkulla Poretta. En minä tällaisia osaisi edes käyttää, mutta nappasin pari mukaan, ihan vaan kodinhoitohuoneen somisteeksi (niin, "koriste-esineiksi")...

Mutta tämä pysäytti: Sini-tomuliinoja kymmenien vuosien tarpeisiin! Puhumattakaan hehkulampuista, niitäkin löytyi muovikassikaupalla. Ja nyt ne kaikki ovat meillä...

Haluanko Pupusen sitten aikoinaan tuskailevan omien "varastojeni" kanssa: kiloittain lankoja, kilometreittäin kankaita, laatikoittain askartelutarpeita, tusinoittain koristetyynyjä, kymmenittäin valaisimia, perkeleellisesti peltipurkkeja, kirjoja kasoiksi asti, muusta tilpehööristä puhumattakaan...

Omakin kulutuskäyttäytymiseni on ollut varsin hillittyä viime aikoina... Pysyvästi?

26 kommenttia:

  1. Tuttua, ah niin tuttua! Kun minä muutin tänne miehen tätien taloon, ullakolta löytyi mm. läjäpäin tyhjiä viilipurkkeja, pestyjä. Ja paljon muuta. Mutta kyllä sen huomaa itsesäkin tämän keräysvimman. Ei koskaan tiedä, milloin jotakin tarvitsee... Mutta sama tunne myös, alkaa ahdistaa tämä romun paljous. Pelkään vain, että jos vien kirpparille, niin kannanko kohta takaisin.

    VastaaPoista
  2. Tuo sulovileeni- ilmiö taitaa olla aika tavallista :)
    Mä tyhjennän edelleen...kuka kaiken on oikein hommannut? Ja miksi?

    VastaaPoista
  3. Käaityöläisellä löytyy aina vaan tarpellistä tilpehööriä. Mekin eilen kuljetimme minun rottinkivarastoni kaupunkiin kerhotilaan... kukahan nekin kilot on tilannu... Saatikka kankaat ja villalangat. Huh, huh..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitsiltäkin löytyi taannoin säkillinen huovutusvilloja - ja ikinä huovuttanut mitään!! Kirpparille... ;o)

      Poista
  4. Vanhojen ihmisten hamstraus selitetään sota-ajalla, kun kaikesta oli pullaa, piti kaikki säästää, jos joskus vaikka tarvitsisi....milläs me sen selitämme....jos joskus vaikka tarvitsisi...olisiko muuta selitystä....:))

    VastaaPoista
  5. Sappisaippua on muuten ihan korvaamaton tahranpoistaja! Tosin eipä sitä määräänsä enempää tarvitse.

    Joku kumma se saa ihmisen keräämään niitä varastoja....ja luopuminen kuitenkin olis niin kovin puhdistavaa.

    VastaaPoista
  6. Meille jokaiselle muistutuksesksi että pitäiskö kaappeja käydä läpi. kenties hävittää / laittaa kiertoon.
    ihaana juttu!

    :) pirjo

    VastaaPoista
  7. Tuolla tekstissäsi kohta..tarpeeliset kivet...lämmitti tätä kivihullun mieltä :-)

    Vaan oikeasti taidamme olla sitä sukupolvea, että meillä on jo kaikkea ja vähän ylikin, meillä on varaa karsia. Edellisillä sukupolvilla oli mahdoton vimma kerätä kaikkea.

    VastaaPoista
  8. Tarjouksia tarjousten perään ja aina sitä menee siihen samaan vipuun, niin ne edesmenneet kuin mekin nyt.
    Ensi kerralla sitten 7veljestarjouksen ohi :)

    VastaaPoista
  9. Itse huolestun keräilyistäni vasta sitten, kun aloitan myttäämään kaikki pakettinarut pieneen kasaan kaapin perälle vanhaan apteekin muovipussiin =)

    VastaaPoista
  10. Eiköhän meissä kaikissa asu pieni hamsteri.. keräilijän vikaa löytyy minustakin:)

    VastaaPoista
  11. Miehesi isotäti on vain ollut siivoushullu :D Kyllähän puhtaita rättejä aina pitää olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehei, Isotäti oli "hieno rouva", hän ei siivonnut suin surminkaan! Rouvalla kävi vuosikymmenten ajan siivooja... Ehkä se selittääkin asiaa, kun ei itse siivousvälineitä käytä, ei osaa arvipda menekkiäkään?? ;o)

      Poista
  12. Meidän Isotädiltä, olen oppinut. että valkoisen saa valkoiseksi Pore-saippualla. Saippualla ja sienellä olen puhdistanut huonekaluja, ovia, astioita... toimii :)

    VastaaPoista
  13. On vissiin halvalla saanut ostettua;) Sappisaippua on yks parhaita, ja taitaa Porekin olla aikansa suosikki, jotain muistoa siitäkin ehkä on.
    Just yks päivä kuulin puhdistusriepu-pesurättihamsterista. Niitä pitää olla ja ostaa, ilmeisesti hänellä on niitä runsaasti yli tarpeen. Varmuuden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isotäti ei ostanut mitään halpaa, olisi voitu luulla vaikka köyhäksi! Mieluummin kalliilla ja vaikka vähän yli tarpeen... :oD
      Kaikki ne hehkulamputkin olivat jotain erikoislamppuja, luonnonvaloa ja muuta "hienoutta". ;o)

      Poista
  14. ihanaa i'm not alone! miulla on samanlainen "ostan kun halavalla saan" kulutus hysteria aika ajoin menossa. viime viikolla totesin meidän imuriin löytyvän pölypusseja seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi :D haha..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha-haa, pölypussejakin Isotädiltä löytyi kymmeniä avaamattomia paketteja, mutta ne eivät tulleet vaivoiksemme, Mies lykkäsi imurin ja pussit Sedänvaimolleen. Imuri oli kyllä niin hieno, että SE olisi kyllä kelvannut meikäläisellekin...

      Poista
  15. Totta - tavaranpaljous välillä ahdistaa... Mutta sellaista se on, kun on hamsteri luonteeltaan eikä mitään voi heittää pois, jos vaikka joskus tarttee ;)

    VastaaPoista
  16. Parin sukulaisen jäämistöä olemme mekin joutuneet purkamaan ja onhan se työlästä ja hämmentävää.
    Minuakin toisinaan ahdistaa liika roina. Se taas johtuu siitä, että olemme kertaan jos toiseenkin heivanneet koko huushollimme puolelta toiselle tätä Suomen maata. Toisaalta olen muuttojen myötä huomannut senkin, että ne hassut, tarpeettomat tavarat, ovat niitä asioita, jotka tekevät meidän kodistamme juuri meidän kodin! Tätä nykyä ajattelen niin, että se mikä jää jälkeeni, olkoon lasten murheena ja toivottavasti myös ilon ja naurun aiheena :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pöh sitten vaan! Olin jo suunnitellut muuttoa, kun ajattelin sen olevan oiva keino hankkiutua turhasta tavarasta eroon! :oD

      Poista
  17. :) Hamstraa vaan kaikki tarjolla olevat sappisaippuat itsellesi. Naapurini vinkkasi, että juuri sillä saa mm. ruohonvihreät pois pojan housuista ja nyt on alkanut sappisaippua meikäläiselläkin kulumaan.
    Poretta en ole koskaan kokeillut, mutta pitänee sitäkin kokeilla.

    Mukavaa toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoa vinkistä, tuo ruohoniksi saattaa olla tässä taloudessa kovin pian kovin ajankohtainen! :o)

      Poista
  18. Kiitos Maca, Pepi, Eija, Irmastiina, Katjainkeri, Pirjo, rva Kivitikka, Matonkude, Terhi, Tuta, Onnellinen Oliivi, Susan, KristiinaS, Mehtäemäntä, Eija, Tao ja Laura! :o)
    Kommenteista päätellen hamstraus on synnynnäinen ominaisuus (miksi siis pullikoida vastaan?)!! :o)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!