Lukijat

perjantai 25. syyskuuta 2015

Guttaperkkakoppielämää

Mies on tehnyt jo ennen ekaa yhteistä matkailuautoreissua tuttavuutta asuntovaunujen kanssa. Kaveriporukassa kävivät vuosien ajan Lapissa metsällä, vetivät parilla satalappusella vuokratun, parhaat päivänsä nähneen asuntovaunun kairaan ja siellä sitten hikinen äijälauma remusi ja hikosi viikon verran.

"K***nhajuinen guttaperkkakoppi", sellaisiksi Mies on kaikki asuntovaunut sen koommin nimennyt. Poikapissan lisäksi vaunu kuulemma lemusi usein hälyttävässä määrin nestekaasulle, jopa useiden metrien päähän ulkopuolelle. Myös suihkuttomuus toi oman lisäarominsa vaunun tuoksugalleriaan.

Matkailuauto selvästi kuitenkin kutkutteli Miehen mieltä, ilman ennakkoluuloja lähti Siskon tempaukseen mukaan! Ja heti sen myönsi: tyyli ja tuoksut ovat muuttuneet, ehkä Mieskin.
Seura ainakin!!

Touring Cars oli varannut käyttöömme kuudelle hengelle rekisteröidyn Family-auton. Mukavasti sujui elo neljältä, kun nukkumapaikat sai pedattua ohjaamon päälle parisänkyyn ja perään verhojen taakse kerrossänkyyn. Ruokailuryhmästä käännettävään lisävuoteeseen ei onneksi tarvinnut turvautua, aamuin/illoin toistuva petijumppa olisi saattanut kiristää pinnaa.

Nytkin aamurutiinit piti jaksottaa, kovin montaa ei lattialle aamutoimissaan mahtunut pyörimään. Niinpä yksi lähti leirintäalueen suihkuun, toinen valmisteli aamupalaa, kolmas kiskotteli vielä vällyjen välissä ja Pupunen kiipeili kuin apina sänkyjen väliä tikapuissa. Aamiaisen jälkeen samat järjestelyt: joku lähti leirintäalueen suihkuun kun toinen korjasi aamupalan jäljet, kolmas lähti pesemään astioita leirintäalueen keittiöön. Ja Pupunen kiipeili kuin apina sänkyjen väliä tikapuissa...

Muuten tilaa oli juuri sopivasti neljälle, myös säilytystilaa. Ja järjestys pysyi loistavasti yllä, kun aina liikkeelle lähdettäessä jokaisen oli kerättävä omat roinansa oman kaappinsa ovien taakse, turvallisuussyistä.

Keittiövarustus oli passeli, kaasujää/pakastinkaappi ja kaasuliesi toimivat oivallisesti. Tiskaus olisi toki ollut mahdollista autossakin, mutta laiskuuttamme käytimme kertakäyttöastioita ja vain pakolliset kihvelit käytiin pesaisemassa väljemmissä vesissä.

Muutenkin suosimme leirintäalueita, kahdesta syystä, vaikka luontoyöpyminenkin olisi ollut mahdollinen auton varustuksen puolesta. Kaasulämmitys oli nimittäin todella tehokas!

Jaa ne syyt?

 1. Sähkö
Joka ilta oli jotain ladattavaa: auton gps, puhelimet, tabletti, läppäri, Pupusen pelitabletti, kameroiden akut. No, puhelimien ja tabletin lataus oli vähän turhaa, ei toiminut Soneran SIMmit kuin satunnaisesti. Sen sijaan Siskon läppärin Elisa lauloi paikassa kuin paikassa - joskus vähän tahmeasti, mutta toimi kuitenkin! Auto oli myös kiva pitää sähköllä lämpimänä alkuillan kaasuisen pikalämmityksen jälkeen. Ja aamukahvinkeitto sujuu paljon mukavammin sähköllä kuin ilman!

2. Suihku
Autossa oli suihku, mutta parimetriselle Miehelle liian matala. Jos olisi koittanut peseytyä polvet koukussa, ei suihkun liukuovia olisi saanut kiinni. Mukavuussyistä siis kaikki peseydyimme leirintäalueiden tilavammissa pesutiloissa, muutamissa oli saunakin vapaasti käytettävissä.

WC-kasetin tyhjennys arvelutti etukäteen, olisiko ikävä ja tuoksuva homma. Vielä mitä, helppoa kuin - hmmm - vessan veto!

Etukäteen mietitytti myös, miten vilkas Pupunen jaksaa pitkät ajomatkat. No problems! Jos leirintäalueella vain oli leikkipaikka, purettiin aamuisin akkuja kiipeilytelineissä ja liukumäissä. Jos ei ollut, lähtivät Mies ja Pupunen aamuretkelle: kiipesivät vuorenrinnettä ylös ja etsivät vuoripuron, jossa pestä kasvot. Tai kävelivät kuivaa merenpohjaa pitkin läheiseen saareen ja etsivät matkalla simpukoita. Tai Siskon kanssa heittelivät leipiä, kiviä merenlahteen.
Viihdykkeeksi riittivät värityskirja, piirustuslehtiö, yksi satukirja, yksi pehmo, kaksi pientä dinosaurusta ja vastapäätä istuva aikuinen. Pelikoneelle ladattu Angry Birds oli vain hätätilanteita varten - enimmän aikaa Pupusta laulatti.

Päikkäritkään eivät muodostuneet ongelmaksi, uni tuli helposti keinuvassa autossa, vällyjen alla turvaistuimeen kytkettynä. Lomakässykin eteni, hitaasti ja varmasti (etureunassa oikealla).

Muutamia yllätyksiäkin matkaan mahtui!

Lähes kaikkien norjalaisten leirintäalueiden sesonki oli päättynyt jo elokuun lopussa! Hakemalla sai hakea avointa camping-aluetta - ja ne loputkin menisivät liki poikkeuksetta kiinni syyskuun lopussa. Ja ruska on parhaimmillaan!!! Ei tosin Lofooteilla, missä oli vielä täysi kesä - puut viheriöivät ja väki kulki shortseissa ja t-paidoissa! Se on se Golf-virta, joka siinä sivuitse virtailee ja mukavasti lämmittelee... Vaikka kyllä aurinkokin helli, aurinkolaseille oli totisesti käyttöä! Sen sijaan mukaan pakatuille toppatakeille ei ollut tarvetta kuin Ruotsin tuntureilla.

Toinen yllätys: KAIKKI paikat Norjan puolella sulkivat ovensa klo 16! Kaupat, kahvilat, museot ja muut turistikohteet, jopa villieläinpuisto! Osin myös ravintolat, jotka tosin saattoivat vielä illalla aueta pariksi tunniksi. Siellä täällä oli SuperCOOPpeja, joista sai päivittäistavaraa klo 23 asti.
Onko niin, että vauraat norjalaiset arvostavat vapaa-aikaa siinä määrin, että eivät suostu tekemään pidempää työpäivää kuin klo 9-16??

Myös hintataso yllätti, aina kun hehkutetaan Norjan kalleutta. Pöh, mitä vielä!! Kuvan annos (lohta kolmella tavalla, katkoja kahdella, turskaa ja valasta) maksoi noin pyrstön verran päälle 20 euroa. (Mainittakoon, että Mies kieltäytyi valaanlihasta julman pyyntitavan vuoksi, kaikkea muuta oli sitten pantu hänen annokseensa vähän ronskimmin, hyvitykseksi kai.)

Leirintäaluemaksut olivat Norjassa 200-270 NOKia, noin 20-30 euroa. Vertailun vuoksi: yöpyminen Levillä rivitalon seinän sähköpistokkeeseen kytkettynä muiden matkailijoiden kulkureitillä maksoi 44 euroa.

Ainoa miinus annetaan auton gps:stä, taskutietokoneesta, jonka akku oli aivan onneton. Yöllisistä sähköpistokelatauksien lisäksi ajon ajaksi kytketty tarvikepiuhakaan ei jaksanut pitää sitä elossa matkan aikana. Onneksi huoltoasemilla on vielä kunnollisia karttoja kaupan! Harmitti sekin, että taskutietokoneeseen vuokraamani SIM, 27 euroa, oli täysin turha, kun kone oli enimmän aikaa eloton. Ja vaikka olisi sätkinytkin, eihän Soneran verkko niillä nurkilla pelannut. Tuplavahinko.

Maisemat kyllä korvasivat pienet mielipahat moninverroin!

Siskon blogi yhteistyössä Touring Carsin kanssa,
minä vain siipeilen.

18 kommenttia:

  1. Voi mitä maisemia. Ensimmäinen kuva innosti öljyvärimaalausharrastajaa, tosin hieno asuntoauto jäisi siitä taulusta pois. En edes osaisi sitä maalata. Ja mitä ruoka-annoksia.
    Silloin kun olimme karavaanareita, niin yövyimme aivan samoista syistä camping-alueilla. Tosin silloin ei ollut kuin yksi Nokialainen, mutta muutenkin ihan turvallisuussyistäkin.
    Ja just noin, nämä Suomen leirintähinnat verrattuna naapurimaihimme. Kiva lukea matkakertomustanne.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Tosi kivat matkakertomukset, voisin vaikka lähteä. Asemaravintolan aamiainen, wau, että sellaisenkin voi varata.
    En olis valaanlihaa syönyt, mutta kai joku valas nätiskin pyydetään, menetiedä.
    Pupunen on aina niin reipas, mihin vaan menette niin täysillä on mukana. Mä kyll luulen, että joskus Pupunenkin kiukuttelee eikä aina ole niin kiltti kuin annat ymmärtää;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Pupusella on leimahtava temperamentti - sanottavaa tulee puolin ja toisin, huutoakin. Myös energisyys käy joskus omille hermoilleni. Pääsääntöisesti kuitenkin iloinen ja reipas. Ja kovaääninen!
      Eilen sai vakikaupan kestotympeän kassaneidin viimein hymyilemään kiekaistessaan: "Päivää hyvä neiti! Oikein mukavaa nähdä Sinua!"

      Poista
  3. Hieno reissukirjoitus! Kiitos, että pääsin Norjaan tässä siivellä.

    VastaaPoista
  4. Matkakuume, matkakuume, matkakuume...

    VastaaPoista
  5. Tämä on todella mielenkiintoista. Mies haluaisi matkailuauton ja minä Loffoteille, joten tässähän yhdistyvät molemmat.

    VastaaPoista
  6. Uuh!! Ihania kuvia. Kiitos matkailuauto vinkeistä, tulee tarpeeseen. Lofootit näkemättä.
    Mutta, uskon joo, että Norjalaiset panostaa vapaa-aikaan. Olin aikoinani 2 vuotta Norjassa töissä ja kukaan minun Norjalaisista työkavereista EI TEHNYT 100 % työaikaa, mihin me suomalaiset pääsääntöisesti olemme tottuneet. He tekivät 50 -85 % kaikkea siltä väliltä. Eikä kukaan kysellyt kuka ne loput tekee? He sanoivat, että he haluavat aikaa perheelleen. Oikein. Luulen, että Suomeenkin olisi monelle alalle enemmän kuin tervetullutta, että voisi tehdä pienemmällä prosentilla työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Työaika lyhyemmäksi - ei pidemmäksi, kuten hallitus vaatii!! :o)

      Poista
  7. Niin kiva reissu näyttää olleen. Upeita maisemia ,hyvää ruokaa ja autokaan ei hassumpi. Katkaisee mukavasti tavallisen arjen tuollainen reissu.

    VastaaPoista
  8. Voi kauheeta, ei pitäis nälkäisenä katsella näitä postauksia! Kelpais molemmat annokset - tosin se valas jäis rannalle minunkin lautaseltani.
    Vaikuttaa ihan mukavalta tavalta matkustaa, kerran on itse tullut kokeiltua ja kyllä tuo auto henkilöauton hakkaa mennen tullen pitkillä matkoilla. Ja varmasti ainakin lapsen kanssa matkatessa, tuskin kuulee kovin usein sitä "koska ollaan perillä" "onko vielä pitkä matka" "joko kohta" jne -mantraa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen onnellinen, että Pupunen ei ole vielä keksinyt tuota manguntaa!!
      Tykkää autoilusta, laulaa useimmat matkat ja aina välillä toteaa: "Tästä ei ole enää pitkä matka, eihän?" - vai onkohan se kuitenkin sama asia? ;o)

      Poista
  9. Reissaaminen on tosiaan mukavaa :)
    Asuntoautoilua kokeilimme vuosia sitten, muksujen ollessa pieniä, mutta viikko sitä lystiä riitti. Asuntovaunu toimi meillä paljon paremmin. Muutama vuosi ollaan jo reissattu miehen kanssa kahdestaan, mutta edelleen vaunulla. Ja aina yöksi leirintäalueelle, jotta mies pääsee saunaan ;)

    VastaaPoista
  10. Hyviä perusteluja kyllä ja noi maisema, wau.

    VastaaPoista
  11. Hienoja matkakuvia. Norja on ollut matka-ajatuksissa monta kertaa. Meillä oli aikoinaan matkailuvaunu, tykkäsin siitä tosi paljon. Jouduimme kuitenkin siitä luopumaan, kun siinä oli kosteusvaurio.

    VastaaPoista
  12. Kiitos KässäRitu, KristiinaS, Marle, Päivi, Marjut, KahviKaneli, RiittaSinikka, Intsu, Pepi, Eija, Katju ja Eija! :o)

    VastaaPoista
  13. Kiitos ihanasta kirjoituksesta! Minuakin kiinnostaisi kokeilla matkailuautoa, mutten ole saanut miestä lämpenemään ajatukselle... Katsellaan;)
    Mukavaa tulevaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne!
      Matkailuautoretkeily oli kyllä mieluinen ja mielenkiintoinen kokeilu!

      Poista

Kommentoimalla piristät päivääni, kiitos Sinulle!!