Toiletti

Jos meni Iisakinkirkon - joka sentään on 101,5 metrin korkuisena maailman neljänneksi suurin kupolirakennus - rakentamiseen 40 vuotta (1818 - 1858), niin 9 kuukautta (2018) 1,2 neliön vessan remontoimiseen on kohtuullinen saavutus kai sekin? Varsinkin kun esivalmisteluihin meni 15 vuotta. Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, että tässä talossa olemme asuneet vasta 13 vuotta...

Peili

huudettiin 15 vuotta ennen remontin alkua Viialan Metsälinnan huutokaupasta. Silloin päätin, että sen ympärille vielä joskus saan unelmieni vesiklosetin. Peilin koko raameineen L67 * K87 cm.

Pussikruunu

osui silmiin kohta 13 vuotta sitten, heti kohta tähän tölliin muutettuamme Koti ja keittiö -lehden Myydään-palstalta. Heti hoksasin sen olevan juuri oikeanlainen wessan walaisimeksi. Ei kun kaupoille Palanderin taloon Tampereen torin laidalle. 

 

Pietarin kirkon innoittamana olin alun alkaen (vuodesta 2013) suunnitellut, että tilaan Elsa-maarit -blogin pitäjältä (vanerille tjms. toteutetun ja kattoon vaijereilla asennetun) kattofreskon, jossa pullevat putot kirmailevat keimailevien kerubien ja autuaiden amoriinien kanssa kultareunaisilla pilvenhattaroilla. 

Tylsämielinen putkimies tyrmäsi tämän fantasian, ilmastointilaitteen sijainti ei ollut optimaalinen. Bauhausin mansetti on aika laiha lohtu menetetyn muraalin rinnalla!

Pyyhe- ja WC-paperitelineet

löytyivät 5 vuotta sitten Mallorcalta Palman Brico Depot -myymälästä. Juuri tällaisia olinkin etsinyt!

Tapetti

tarttui matkaan muutama vuosi sitten, kun Saarenmaalta palatessa jäi pari tuntia aikaa ennen satamaan menoa. Entuudestaan tiesin Pärnu mnt:lla sijaitsevan Musterin tapettivalikoimat houkutteleviksi ja sinnehän sitten suunnattiin nimenomaan toiletin tapetointi mielessä... Smith & Fellows -tapetin isokokoisessa kuviossa kimmeltävät kultahiput. Mies ei rullista innostunut, nyttemmin myöntää jo valinnan olevan "ihan hyvä".

Tapettia lykkäsin myös pistorasian kehykseen.

Tiffany-valaisin

on alun perin hankittu Äidille synttärilahjaksi varmaan jo lähemmäs 25 vuotta sitten, mutta ihastuinkin siihen niin, että lahjapakettiin päätyi jotain ihan muuta. Myönnän, ettei se sentään ole hyyskää silmällä pitäen hankittu, mutta istui kuin tatti taikinaan eriön yövaloksi.

Lattiamosaiikit ja kaakelit

ovat Vehoniemen Laattamyymälästä Kangasalta. Etsimme hohtavan valkoisia laattoja ja saumoihinkin piti saada kimalletta, kultahippusia epoksissa. Onneksi meillä oli ammattilainen laatoittamassa - itse olisimme pilanneet niin laatat kuin saumatkin!

Osaavakin tekijä manasi saumauksen työläyttä, pesuja piti suorittaa tarkan aikataulun mukaan, kävi jopa aamuyöstä seiniä puunaamassa. Aikaa meni moninverroin perussaumausaineisiin verraten ja toki lisätyö näkyi loppulaskussakin. Ehdottomasti kuitenkin kaiken vaivan väärti - ainakin meidän mielestämme, laatoittajan mielipiteestä en ole niinkään varma...

Allaskaluste

on Ikeasta, ja oli kyllä ihan vihoviimenen härpäke koottavaksi. Kaiken kukkuraksi myyntipakkauksesta puuttuivat kaikki viemärivempeleet - toki ne toimitettiin reklamoituamme.

Hana 

on Damixan, eikä sekään ole se, joka tilattiin. Vahinko huomattiin vasta, kun putkimies oli sen asentanut poissaollessamme. Vaihtamatta jäi, mistään ei löytynyt siihen hätään juuri sitä mallia, jota himoitsimme...

  ... joka oli tällainen.

WC-pönttö

on Idon korkea malli. Valikoimaa oli vähänlaisesti, koska viemäröintini piti saada haaroitus allaskalusteen poistovedelle. Alkuperäiset putket olivat läpimitaltaan niin pienet, ettei niitä voinut pinnoittaa. Remppa alkoi siis tammikuussa 2018, kun koko töllin viemärit sukitettiin. Samalla vaivalla kannatti purkaa koko vessa ja ryhtyä toimeen.

Ihan valmista ei ole vieläkään, etsin edelleen sopivaa roskakoria (joka on himmeän kullan värinen). Myös tyyliin sopiva matto on hakusessa - mieluiten aito silkkimatto, mutta kun nyt vaan jonkun löytäisin... Esim. kaikki kivat Vallilat ovat 8 cm liian leveitä, maksimileveys kun on 60 cm. Ja mitään ankeaa kynnysmattoa tai vetelää froteeriepua en tänne halua.

Ylempi kuva hämää, näyttää hämärältä ilman salamaa kuvattuna. Oikeasti wessassa on huikaisevan kirkasta.

"Suudelma"

on vuoden takainen synttärilahja Miehelle, paikallisesta Taidetalosta tekijän näyttelystä hankittu. Sopivia kehyksiä siihen vielä etsiskelen, myös passe par tout -pahvi pitää vaihtaa siistimpään ja sävyltään passelimmaksi. Haaveissani taulun yllä on kultasprayatut poronsarvet - ne jotka muuttaessamme löysimme perunakellarista. Sekatekniikkatyö on Miehelle mieleinen, mutta sarvista ei vaan oikein syty ...

Eivätköhän ne sarvetkin vielä jonain päivänä sinne seinälle ilmesty!?