Pillitystä

Kohta tähän taloon muutettuamme bongasin Koti ja keittiö -lehden Myydään-palstalta kattokruunun, joka näytti ihan täydelliseltä wessaan. Soitto ja sopiminen vierailusta Palanderin taloon Tampereen torin laidalle.

Siellä se kruunu roikkui, myyjän keittiöpöydän päällä. Ja oli juurikin sellainen, kuin olin unelmoinut! Myyjä laski vielä pikkuisen alunperinkin kohtuullista hintaa, kun Mies huomasi yhden prisman puuttuvan.

Siinä isännän irroitellessa valaisinta katosta, juttelin rouvan kanssa vanhojen valaisimien kiehtovasta kauneudesta. Yhtäkkiä rouva tokaisi, että vintillä olisi enemänkin kattovalaisimia, jos kiinnostaa. Kyllä kiinnosti!!!

Ei kun vintille kanahäkkiin, siellä roikkui kattoparrussa toinen toistaan upeampia vanhoja kaunokaisia!! Olisin ottanut vaikka ne kaikki, mutta kohtuus se pitää olla talkkunan syönnissäkin!

Yhteen oli tyytyminen.

Olen kovin mieltynyt pillivalaisimiin ja tästä yksilöstä tuli kovasti mummula mieleen - en tiedä miksi. Ehkä se oli se syy, miksi päädyin juuri tähän ihanuuteen?

Valaisin koukusta irti ja paluu keittiöön, missä Mies oli isännän apuna irroitellut kristallikruunua. Kelpasi hänellekin, varsinkin kun kuuli pilkkahinnan, 80 €.

Valaisimesta puuttui pillejä, mutta rouva sanoi niiden olevan ehjinä tallessa - korurasiassa, jonka sijaintia rouva ei remontin jäljiltä muistanut. Lupasi toimittaa löydettyään

Lähetin rouvalle muutaman vuoden ajan joulun alla tekstiviestin, olisiko pillirasia jo löytynyt. Ei vielä, tuli aina vastaus. Jossain vaiheessa keksin irroittaa kaikki pillit, uudelleenjärjestellä ne ja sijoitin puuttuvien tilalle tasavälein Anttilan joulukoristealennusmyynnistä ostamani kellertävät tekokristallikilkuttimet. Ja lopetin tekstiviestien lähettelyn.

Olisihan se kieltämättä mukavaa, jos lamppu olisi kaikkine pilleineen alkuperäisessä kuosissa!! Mutta oikeastaan tykkään siitä näinkin, onhan se aika peroonallinen ylimääräisine hiluineen!

Ja viimein pillitys siis löysi paikkansa, kirjaston kirjakarusellin yltä! Miehen pituus (2 metriä) jossain määrin rajoittaa valaisimien sijoittelua ja muiden pöytien päällä oli jo omat kruununsa.

Nyt, kun paikka on löytynyt, alan etsiskellä pillimallista pöytävalaisinta kattovalaisimen kaveriksi.

Kristallikruunu odottaa edelleen kuistilla wessaremppaa...