Maan korvessa kulkevi

Viikonlopun ohjelmassa oli suunnitteilla sielun- ja ruumiinravintoa säävarauksella. Lauantai menikin henkevästi, mutta tänään taitaa luontoretket jäädä retkeilemättä, toinen koira on flunssassa. Kuono on kuuma ja kuiva ja se vain makoilee, vatsanalus kuumottaa. Huomenna eläinlääkäriin, jos ei ala virota.

Eilinen Maan korvessa kulkevi -kansanooppera on Heiskan kylätoimikunnan vaikuttava suururakka - ja selkävaivaiselle kuulijalle silkkaa kidutusta! Tampereen Tuomiokirkon penkkien ergonomia sai selän huutamaan hoosiannaa! Valitettavasti myöskään akustiikka ei toiminut, ääni jäi pyörimään alttarille, keskilaivaan ehtiessään se oli puuroutunut, kuoro-osuudet kajahtelivat kuitenkin komeasti.

 

Ooppera kertoo herätysliikkeen vaikutuksista Hämeenkyrön Pentinmaan kylään ja polioon sairastuneen murrekerääjä Martti Myllyharjun (1888-1970) elämästä. 

Melkoinen voimainponnistus kyläyhteisöltä: hankkeeseen osallistuu viisi kuoroa, lapsikuoro, orkesteri ja solistit, yhteensä noin 80-90 henkilöä. Oopperan kantaesitys oli 24.9.2011 Hämeenkyrön kirkossa, minkä jälkeen sitä on esitetty Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Helsingin isoissa kirkoissa.

Esityksen jälkeen lääkitsin selkääni Astorin rahtusen mukavammissa tuoleissa. Valittaen täytyy todeta, ettei ruuan ja palvelun taso ole entisellään. Pääruokaa odotimme reippaasti yli tunnin! Kun viimein saimme sen eteemme, karitsan paahtopaisti oli mureaa, mutta mautonta ja sen kanssa tarjottu valkosipuli-peruna ragout oli kuin suoraan Finduksen pakastepussista. Miehen mediumina tilattu valkosipulihärkä oli korkeintaan medium miinus-miinis-miinus, siis vain pannulla pyörähtänyt. Onneksi friteerattu Camembert ja Miehen lämpimät konjakkimansikat jäätelön kera pelastivat tilanteen. (Kuva: Astor)

Päivän paras osuus koitti kuitenkin kotisohvalla: tellua ja englanninlakua. Vaikkeivat nekään ole enää kuin ennen...