Lukijat

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kuormalavakammo

En vaan käsitä. En voi ymmärtää. Iljettää.

Ei tulisi kyllä mieleenikään. Ehkä en edes istuisi!

Kuormalavalepolasselle.
Tai mitä sitten ovatkaan nimeltään.
Siis ne kuormalavoista kyhätyt "päivävuoteet",
joita tuntuu putkahtelevat joka toiselle
parvekkeelle, terassille, mökille tai pihapiiriin.

Yök.

Olen ollut kaupassa työssä.
Tyhjentänyt kuormalavoja tavarakuormista.

Herra-tietää-mitä-sisäänsä-imaisseita kuormalavoja,
joita on tuhannesti kiskottu
saastaisilla nokkakärryillä likaisista rekoista pesemättömiin varastoihin.
Tyhjennyksen jälkeen ne siiretään usein ulkotiloihin,
ohikulkevien koirien ja humalaisten kuseskeltaviksi.

Yök-byök.

En vaan käsitä. En voi ymmärtää. Iljettää.

Kannatan lämpimästi uusiokäyttöä ja kierrätystä!
Ja onhan niitä meilläkin, kuormalavoja.

 Kompostin alla.

Puupinojen alla.

Mutta pistäisinkö patjani moisen päälle?

Iljettää. En voi ymmärtää. En vaan käsitä...
Olenkohan vain ahdasmielinen???

Joka toisessa pihassa on trampoliini, aika harvaa näkee enää käytössä.
Miksi NIISTÄ ei tehdä houkuttelevia, runsaita, kutsuvia päiväpetejä??

 
 Viitseliäinhän rakentelee ympärille vaikka pyöreän paviljongin!
Herttoniemen Aada-sisustuksessa näin oikein passeleita malleja,
tosin katottomina ehkä vain terassikäyttöön...?

Päivävuoteethan OVAT ihania!!
Kuormalavat eivät...

15 kommenttia:

  1. hehe..mie en ehken myöskään sisälle niitä kämpääni toisi. mutta ulos niistä voisin kyhätä vaikkas istutuspöydän. Mutta lepolassea meillä ei kuormalavoista tulla näkemään :D Puupinojen alla nuo on ihan mahtavia ja oon muutes nähny jonkun niistä tehneen ihan sellasen liiterin, joka vaikutti aikas kätsyltä justihin siinä puunkuivaus hommassa..

    VastaaPoista
  2. Hei, ihan sama täällä: meillä kuormalavat puuvarton alla ja siinä ne toimivat hyvin. Työpaikkani peruskorjauksen jäljiltä pelastimme roskalavalta (luvalla tosin) ison kasan kuromalavoja, jotka mies kävi hakemassa traktorillaan. Nyt ne ovat jo rnsaan vuoden tuulettaneet puupinonjen pohjaa, hyvin ovatkin toimineet!

    VastaaPoista
  3. Oih, oot käyny ihan mun naapurissa Aadassa!
    Mä olen pihalla kuin lumiukki: en oo kuullukaan enkä nähny lavalepolasseja, onneks.

    VastaaPoista
  4. Ihania nuo pavilijongit. Minä nyt ilmoittaudun melkein kuormalava sohvan tai lepolassen omistajaksi... Tosin se on vielä kesken... maalaamatta ja patjat tekemättä. Ajattelin ommella suojuksen siitä kattokankaasta, joka jäi käyttämättä, kun se trombi vei sen meidän pavilijongin. Mitä parhainta uusiokäyttöä. ;D
    Tosin sisälle en minäkään mitään tekisi mitään samaisista lavoista.

    VastaaPoista
  5. Puupinojen alla meidänkin kuormalavat, jotka tänä keväänä tulivat pihakivien kuljetusalustoina.

    VastaaPoista
  6. Logistiikanopiskelijana nousi hymy huulille. Minäkin käytän kuormalavoja, mutta vain ulkona. :D

    VastaaPoista
  7. Olen pinteristeissä katsellut kuvia kuormalava-tuunauksista ja siellä on kyllä aika hienoja. Ja jos ne vaikka maalaa, niin ei sitten ole ehkä niin yököttäviä. Ehkä.
    Minulla menee aina aikaa päästä sisälle näihin juttuihin, tuo tähtikuvio on ollut "in" vaikka kuinka ja pitkään. Nyt se taitaa olla muilla jo laskussa, kun minä vasta siihen innostun...
    Ja eihän aina kaikki tyylit nappaa, nuo kuormalava-jutut on aika rouheita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä lisätä, että ihana, kun olet rohkeasti eri mieltä! Ja avoimesti sen kerrot, muistanko oikein, että olet joskus vähän karsastanut valkoisia koteja?

      Poista
    2. Valkoinenkin voi olla kaunista, mutta useimmiten vain tylsää ja mielikuvituksetonta - minun mielestäni. Ärsyynnyn, kun samaa alkaa tuupata joka tuutista - yhdessä vaiheessa KAIKKI sisustuslehdet esittelivät lähinnä vain valkoisia koteja. Lopetinpa sitten KAIKKI lehtitilaukseni - enkä ole kyllä isommin kaivannut... :o)
      Olen myös hitaasti syttyvää lajia, ehkä vielä joskus tajuan myös kuormalavojen "kauneuden"? ;o)

      Poista
  8. Mä taas haikailen kuormalavojen perään. mutta kylläkin uusien, en kuvaamasi iljettävien käytettyjen ja kustujen lavojen. Juuri tänään ihailin uuden karheita kuormalavapinoja töissä. Niistä ois moneksi. Tahtoisin.

    VastaaPoista
  9. Ei voi olla totta,inhoatko sinäkin kuormalavoja! Mä kuule olen eräänkin kerran nähnyt niitä työmailla ja siivoillut niitä kasoille. Pyörittänyt pitkin pihaa,likaisia ,yököttäviä lavoja. Omassa pihassa en halua niitä nähdä yhtään,niin eikös vaan tänäänkin kiitolijan auto ole tuonut sellaisen pihaan,pakattuna suuri määrä ruuveja ja nauloja. Voi kauhistus,ikäänkuin juhannuksen kunniaksi:(

    VastaaPoista
  10. Kiitos Mehtäemäntä, Auli, KristiinaS, Eija, Onnenpähkinäinen, Nettimartta, Rva Kivitikka, Maya ja Intsu! :o)
    Kuormalavoilla on varmasti ystävänsä, samoin kuin valkoisilla sisustuksilla, chappy chic -tyylillä tai Aalto-kalusteillakin - mikään niistä ei vaan kolahda meitsiin! Avainsana taitaa olla tuo Rva Kivitikan mainitsema ROUHEUS, ihan ei kuormalava istu tavoittelemaani englantilaishenkiseen herraskartanotyyliin! ;o)
    Mutta en mä siltikään, likaisia ja yököttäviä...

    VastaaPoista
  11. Hyyi, kuulostipas ällöltä! No, meiiläkin kuormalavoja on puupinojen alla, eivätkä sen parempaan paikkaan pääsekään.

    VastaaPoista
  12. Mä aina ihailen hyviä oivalluksia ja nimenomaan hyviä toteutuksia kuormalavoista - mutta jotenkin oletan että ne kaikki on AINA tehty puhtaista lavoista :)
    Omaan tyyliin ei mullakaan nappaa, mutta onneks yks tykkää yhdestä ja toinen toisesta, olis aika tylsä paikka tää blogistaniakin jos kaikki olis toistensa klooneja!

    VastaaPoista
  13. Kiitos Pirjo-Riitta ja Pepi! :o)
    Oletan, että aika harva tiedostaa, miten sontaisia lavat ovat - tekemisen ilossa ei ehkä aina malta odottaa sitä uutta ja iskemätöntä lavaa (niitä juuri koskaan näekään), vaan tarttuu ehkä ensimmäisiin mahdollisiin. Tai niin ainakin itse usein toimin, kun jostain innostun... ;o)
    Juu, onneksi olemme kaikki erilaisia - vaikka näissä kuormalavoissa onkin kyllä vahva matkimisen maku... ;o)

    VastaaPoista

Kommentoimalla piristät päivääni, kiitos Sinulle!!