Huomasitteko edellisen postauksen kammottavankauniin valaisimen??
Mies bongasi sen syksyllä Putiikki Harmaa Sydän osto- ja myyntiliikkeen ikkunassa ohi ajaessaan (Tampereen Peltolammilla). Oli kuulemma pakko pysähtyä, palata takaisin ja poiketa liikkeeseen.
Valaisimen sähköjohto oli katkaistu, hintapyyntö 90 eur. Ei lähtenyt mukaan. Valaisin jäi kuitenkin Miestä kiusaamaan, useamman kerran mietti, pitäisikö se sittenkin hakea.
Tampereella poiketessani ajattelin, että käyn ostamassa sen Miehelle joululahjaksi. Mutta valaisin olikin jo poissa, myyty. Samaisena iltana Mies tuli onnellisena kotiin, valaisin kainalossa - oli tinkinyt sen 35 euroon sähköttömyyden vuoksi! Ihan hyvä, minä olisin mukisematta maksanut pyydetyn hinnan... Johdotus ei ollut isokaan homma, varsinkin kun tarvikkeita oli kotona jo entuudestaan.
Onhan tämä aika hirveänkamala ja silti niin viehko. Varjostimessa on pieni Stockmannin logo, oletettavasti valaisin on ollut aikoinaan varsin hintava ja somistanut jotain vähän prameampaa residenssiä.
Valaisimen korkeus (91 cm) tuo kaipaamaani näyttävyyttä, toki myös nuo kullatut kapiteelit, joonialaiset viitteet ja pullevat amoriinit vetoavat haluuni pyristellä sisustuksellisia valtavirtoja vastaan. Kai tätä jonkinmoiseksi wow-elementiksi voisi kutsua...?
Valaisimen pariksi sopii mainiosti toinen mauttomuus, möhkälemäinen lasimalja. Isotätivainaan kaatopaikkakuormasta löysimme Eino Wännin suunnitteleman ja signeeraaman hirvityksen, turkulaisen Heimo-Koru Oy:n Kumelalla valmistuttama.
Isotätivainaa oli tehnyt hyvät naimakaupat. Malja on saattanut olla puolison 50-vuotislahjoja, onhan se 24 karaatin kultauksineen aikakautensansa pröystäilevä ilmentymä. No, jalustan kullattu vanne on tosin kadonnut... Epäilen, että siinä on ollut kaiverrettu laatta, isotäti lienee vielä eläessään kiskaissut koko vanteen irti siirtäessään maljan kaatopaikalle menevien kasaan.
Mutta on se silti aika pöhee säilytin keskeneräiselle kutimelle!
Mitä olisikaan elämä ilman hauskoja sattumuksia ja löytöjä. Tykkään lampusta, on se sen verran erilainen "luomus" ;)
VastaaPoistaVoisiko nuo kuulua siihen ryhmään "niin ruma, että mahtava"? Älä vain loukkaannu tuosta, ethän?! Itse kyllä pidän lampun jalasta, mutta saattaisin vaihtaa varjostimen. Tuollaisia lasimaljakoita tulen minäkin perimään sillä äidin kirjahyllyn päällä on muutama...
VastaaPoistaHyvin nuo kyllä paikalleen sopii! Sunnuntaita! :)
Rumankaunis on oikein hieno termi!!
PoistaMeillä on isotätivainaan jäämistöstä niin hirveän kammottavan mauton peili+konsolipöytä -yhdistelmän, että se on suorastaan jo törkeän ihana. Aiheuttaa varmasti valtaosalle kauhun väristyksiä, mutta itseä se vain hymyilyttää...
Enpä tiijä lampusta ja maljasta, mutta tuo niiden alla oleva kirjakaruselli on kyllä ihana.
VastaaPoistaMelkoisen mahtipontinen valaisin, mutta sopii hyvin kartanoonne =)
VastaaPoistaOn kyllä iso lamppu ja hyvin sopii tuon maljakon pariksi.
VastaaPoistaJännä lamppu! Vanhat tavarat on todella mielenkiintoisia. Olen selvinyt vanhempien jäämistöä muutaman vuoden. Vastaan on tullut heidän vanhempien tavaroita.
VastaaPoistaJoskus vaan tulee vastaan tavaroita jotka niin kamalia että ovat jo suorastaan kauniita.=) Minullekin niitä kertyy kirppareilta. Onneksi saitte sen ja vieläpä tingittyyn hintaa, olisi muuten voinut jäädä vaivaamaan mieltä. Oikeastaan tuo on aika soma ja tuo ainakin persoonallisuutta sisustukseen.
VastaaPoistaKyllähän eri tyylisuuntia voi yhdistellä. Eikä hintakaan ollut hurja, joten ei tule iso harmi jos kyllästyy ja laittaa edelleen kiertoon.
VastaaPoistaJännä valaisin. Kauempaa katsottuna näyttää varsin tyylikkäältä, mutta läheltä katsottuna ei olisi ehkä ihan minun makuuni. ;-)
VastaaPoistaValaisin on hyvä ja näyttävä. Kääntäisin varjostimen jatkokohdan seinään päin. Minullakin on mahtipontinen perintövalaisin kirjoituspöydällä vastakohdaksi muuten modernilinjaiselle sisustukselle.
VastaaPoistaNormaalisti varjostimen sauma onkin koirakuvan mukaisesti näkymättömissä, kunhan nyt vaan kääntelin esiin logon todentaakseni... ;o)
PoistaHauska tuo kilpaostanta ;) Hyvä että kääntyi teidän onneksi.
VastaaPoistaLamppu ja malja on yhteensäpivat langan ja nojatuolin kanssa ;)
Olen iloinen, että en "törsännyt lamppuun", toisaalta sain taas alkaa alusta joululahjan miettimisen kanssa...
Poistatodella kaunis tuo lamppu ja sopii niin teidän huoneeseen.
VastaaPoistaMinäkin tykkään täsä lampusta, erityisesti noiden pulleiden enkeleiden takia <3 Se onkin hyvä tapa miettiä haluaako tai tarvitseeko ostaa jotain, kun hauduttelee yön yli. Jos seuraavanakin päivänä tai jouluna vielä haluaa asian ostaa, niin silloin se kannattaa tehdä. Toki kirpputorihankinnoissa ei näin aina pysty menetellä, mutta hyvä onni teillä, kun saitte lampun tuumaustauon päätteksi. Meidän pienellä kylällä kirpputorin tavarat myös vaihtuvat hitaasti, niin hyvin ehtii odottamaan seuraavaan päivään.
VastaaPoistaKiitos Onneli Winter, Stansta, Eija, Terhi, Tilkkureppu, Anne, Sude, Saija, Satu, Kvilttaaja, Sartsa, Piritta ja Johanna! :o)
VastaaPoistaMies pyysi välittämään virtuaalilentosuukkoja hänen kauneudenkaipuunsa ymmärtäjille. Mies on joskus todennut, että hänellä on "venäläisen uusrikkaan pistämätön maku, mutta valitettavasti ei niitä rahoja"... ;o)