Lukijat

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Ensiavussa

Nuttuset etenivät taas hyvän matkaa, kun istuimme Äidin kanssa ensiavussa kolmatta tuntia.

Nyt Nalleista jäljellä jämien jämät.
Olen alkanut epäillä nuttuja todellisuuspakoisuudeksi,
välttelen oikeaa elämää...?
Arkea, kevätsiivousta, työelämään paluun suunnittelua.

Ensiapuun mentiin sillä mielellä, että välttämättä ei enää kotiin tulla...
 Kauhukuvat osoittautuivat onneksi ylimitoitetuksi,
puhjenneen silmän ja aivomassan sijasta
silmäkuopasta valui markää,
puhjennut absessi, kissatappelun seurauksia.

Rauhoitus, puhdistus, kolmet antibiootit ja yhdet kipulääkkeet.
pillereitä, salvaa, silmätippoja.
Karviaisella lienee vielä monta hyvää kissavuotta edessä,
oikeaa elämää.

16 kommenttia:

  1. Voi, kissapientä. Onneksi kaikki on hyvin... lankaa jäljellä ja elämä jatkuu :D

    VastaaPoista
  2. Hui kauhistus. Ihana kuulla, että äidillä kaikki hyvin. Olen aika vähän joutunut olemaan päivystyksessä tms omaisen kanssa, mutta joka kerta olen käsityön ehtinyt ottaa mukaan.
    Minulla samantapaista vikaa, kevätsiivousten välttelyä, mutta eipä minulla oikein käsityötkään etene.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidin kissalla kaikki hyvin!! :o)
      Kissa pääsi operoitavaksi ohi jonon, lopun aikaa odottelimme nukutuksesta heräämistä. Onneksi oli kässy mukana! :o)

      Poista
    2. Niin justiin, äidin kissalla ja äidilläkin;-) kaikki hyvin ja oikein mahtava lääkearsenaali. Kissoja vaikea lääkitä, ne osaa rimpuilemisen taidon, kiemurtelee kuin madot. Tosin minulla ei kokemusta koirien lääkityksestä, vain rapsutuksista yms.

      Poista
    3. Äidin kanssa puhelimessa juttelin, yleensä niin omapäinen ja lääkitystä kartteleva kissa antaa varsin suosiollisesti laittaa tippoja silmiinsä (4-6 krt päivässä!!!) ja antibiootitkin uppoavat kerman joukossa. Vain ruiskulla suuhun annettava kipulääkitys tuottaa ongelmia! Myös lääkärissä käyttäytyi kuin ihan joku muu kissa, antoi tutkia itseään ihan ilman sähinää, rimpuilua tai tassulla huitomista.
      Omistakin koirista kyllä huomannut, että vaistoavat, milloin todellisia vaivoja hoidetaan (ei koske joka keväistä ja syksyistä matolääkitystä)

      Poista
  3. Huh..Kylläpä oli onni, että ei pahemmin käynyt!

    VastaaPoista
  4. Mulla on täällä kanssa meneillään kaikenlaista todellisuuspakoa, mutta ei mitään noin järkevää :D

    Kuulostipa pahalta toi silmäjuttu. Etenkin kun ennen kuvan näkemistä epäilin, että oli äidistä kysymys, mutta ei sentään onneksi ja muutenkin vissiin loppu hyvin kaikki hyvin ja se on hyvä se.

    VastaaPoista
  5. Hui olipa kissalla onni matkassa.
    Toivottavasti minulki on onni huomenna, olin kans ensavussa tänään ku tuo näkevä silmä on vähä oireillu, huomen meen silmäpolille Poriin, saa nähä mitkö uutisia sielt tulee...pelkään toisenki silmän näön menetystä...:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi-joi, toivon hyviä uutisia ja pikaista paranemista!

      Poista
  6. Minä jo säikähdin,että äidillesi jotain pahaa tullut,mutta ei se niin ollutkaan,vaan kissalle. Ei sekään mukava juttu ole,mutta toivotaan,että mirri pian paranisi. Voi tuota sinun neulomisvauhtia,nuttuja,sukkia ,ooh mua alkaa aivan pökerryttää:)

    VastaaPoista
  7. Samaten ensimmäinen ajatus oli, että äidillesi tai sinulle oli sattunut jotain. Onneksi kissan vaiva olikin pinnallinen! Pikaista paranemista söpölle kissallesi!

    VastaaPoista
  8. Kauhukuvia minäkin täällä jo lueskelin...... äidin kanssa ja ettei enää kotiin tulla.... hui kauhistus.
    Onneksi kisulikin saa vielä jatkaa touhujaan toivuttuaan <3

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Samoin, luulin omalle äidillesi sattuneen pahasti! Näin voi tulkita kun ei tiedä ;) Sääli kisulia.

    VastaaPoista
  10. Voi pientä. Onneksi on ensiapu annettu ja tropit plakkarissa. Kisun lääkitseminen se on sitten toinen tarina, meillä ainakin. Jo pelkkä matolääkitys sopisi toimintajännärin juoneksi :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla ylenpänä kommentoinkin jo, miten omat koirat vaistoavat, milloin todellisia vaivoja hoidetaan - eikä se todellakaan koske joka keväistä ja syksyistä matolääkitystä, hanttiin pistetään... ;o)

      Poista
  11. Kiitos Eija, KässäRitu, Irmastiina, Annukka, Tuomontuvan Anni, Intsu, Tilkunviilaaja, Aikku, Hieno tar ja MiunMaun! :o)

    VastaaPoista

Kommentoimalla piristät päivääni, kiitos Sinulle!!