Vierailtuani
Terhin luona
varjostinkurssilla, on nukkekotivimma poltellut pahemman puoleisesti... Terhin talo on rakennettu vanhaan kaappiin - kai nyt vähemmästäkin (pienemmästäkin) innostus tarttuu?? (Kuva julkaistu Terhin luvalla.)
Minullahan siis on jo nukkekoti - kokoamattomana vaatehuoneessa, ollut jo vuosia.
Minullahan on myös muutama nukkekotikirja - inspiraatiolähteiksi.
Minullahan ei ole ollut aikaa - harrastuksen aloitus odottaa eläkepäiviä...
Ihan kaikkien ensimmäinen hankintani (kenties jo ennen nukkekodin ostoa) oli sini-valkoinen posliiniastiasto.
Vuosien varrella olen tehnyt ihan
pikkuruisen pienenpieniä nukkekotihankintoja: silitysrauta silloin, kuivakakku tällöin, jakkara tuolloin. Ei mitään isoa, kun ei tyyli ja tarkoituskaan ole vielä kirkastunut. Ja koira söi siitä kaakustakin palan...
Viime aikojen poltetta olen koittanut taas sammuttaa pienillä nukkekotihankinnoilla. Lintuhäkki, potta ja sen sellaista. Taisivat kuitenkin vain lietsoa paloa entisestään!!
Ja sittenhän homma riistäytyi käsistä, kun Ideaparkin Villa Rosmarinin "lastenpuolella" oli jokunen viiko sitten -40% alehurjastelut. Oli ihan PAKKO hankkia jo muutama ihan oikea kalustekin - kun kerran halvalla sai...
Ja nyt lelunäyttelyreissullani ihan vasiten hankkiuduin
Minimaailmaan, olin tutkaillut valikoimaa ennakkoon netissä ja todennut kohtuuhintaisiksi. PAKKO käydä paikanpäällä katsomassa!!
Sisko ystävällisesti neuvoi lähtemään Rautatieaseman edestä
ratikalla 6 Arabian suuntaan, oikea pysäkki on
Vallilan varikko (tosin sitä Sisko ei tiennyt, ihan itse totesin maamerkkinä olleen Paavalin kirkon näkyessä ratikan ikkunasta).
Olin asettanut itselleni budjetin, 50 euroa ei (mielellään) saisi ylittyä. Kuten arvata saattaa, budjetti petti. Ei kuitenkaan pahasti. Mutta rahan vastineeksi sainkin sitten aimo läjän kodintavaraa!!
Alustavasti olen jo tiedustellut Mieheltä, josko hän sittenkin kokoaisi taloni jo ennen eläkeikää...
Varsinkin kun olisi yksi yksinhuoltajaäiti lapsineen taivasalla!
Hyvä alku näyttää sinulla olevan kodinperustamiseen, mielenkiinnolla odotellaan jatkoa:)
VastaaPoistaSulla on kyllä ihana tapa kirjoittaa,hymy huulilla taas kerran(lue semmonen hullunvirne)tätä luin=D
VastaaPoistaMelko hyvällä alulla on yksinhuoltajaäidin huusholli,luulis tuon viimeisen lauseen mieheenkin vetoavan...
Aah,oih, sitä nukkekotia minäkin olen haaveillut,mutta en tiedä saanko sitä aikaiseksi. Se ajatus tosiaan iskee päälle hullun lailla,kun istun sitä Terhin nukkekotia katselemassa!! Kertakaikkiaan se on upea niin monine pienine yksityiskohtineen.Sinulla on jo tosi paljon rekvisiittaa nukkekotia varten ja itse talokin kasaamista vailla.
VastaaPoistaMulla on kanssa haaveissa nukkekoti joskus...mutta varmaankin sitten kun sen uskaltaa laittaa ihan mihin vaan ilman että siihen kukaan muu kun minä koskee :P :D
VastaaPoistaKivaa viikonloppua :)
Tykkään kovasti tavastasi kirjoittaa ja siksi blogissani odottaa sinua pieni tunnustus http://epsilonee.blogspot.com/2012/05/versatile-blogger-award.html
VastaaPoistaOi, kartanonrouva on tehnyt pesänjaon ja odottaa tavaroineen taivasalla .....minen uskalla edes ajatella tuota hommaa kun tiedän että lähtis lapasesta (siskoo seuranneena ) mutta jos vaikka.....kun ja jos koittaa se päivä että kotona ei tarvitse tehdä mitään, eikä Lillassakaan :D
VastaaPoista......onneksi(?) tiedän, ettei mulle sellaista päivää koita...
Mielenkiinnolla jään seuraamaan koska ja millaisen kodin kartanonrouva lapsineen saa :)
Oih ja voih, hieno alku sulla on. Kuten muutkin, niin olen minäkin nukkekodista haaveillut mutta painan haaveen unholaan. Pikkulikkana leikittiin pikkunukeilla ja oli niitä huonekalujakin (joku on vielä tallellakin) mutta taloa ei koskaan ollu. Pihan asfalttiin piirrettiin huoneet ja leikki oli valmis.
VastaaPoistaHienoja tavaroita Sinulla jo on valmiina! Noin kauniit äiti ja tytär tarvitsevat kyllä kodin pikaisesti. Kokoaminen käy aivan käden käänteessä, kun vain saa sen aloitetuksi.
VastaaPoistaPääsinpä tuonne Minimaailmaan, taitaisin pyörtyä ovelle.....
Aivan ihania hankintoja. Minulla on myös haave nukkekodista ja kaikenlaista pientä on kertynyt vlmiiksi nurkkiin. Ostin viikko sitten Sinellistä minikukkaruukkuja, aion yrittää viherkasvien väsäilyä itse :)
VastaaPoistaKovasydäminen on siippasi, jos nuo reppanat jättää taivasalle... ;)
VastaaPoistaEttä mä taas hykertelin =D
VastaaPoistaOn se katto yksinhuoltajan päänpäälle saatava. Johan sitä muuten joutuis syytteeseen heitteillejätöstä!
Ihania nukkekodin tavaroita! Ehkäpä sitä toisaan sitten eläkeiässä ehtii askarrella ja laittaa taas nukkekodinkin. Minulla oli lapsena sisarusten kanssa usein pitkiä, juonellisia pikku nukke -leikkejä. Nukkekodissa ne tietenkin asuivat, mutta retkeilivät ja matkailivat sieltä milloin pihalle ja mökille ja muillekin matkoille mukaan koko nukkeperheet. Suunnattomasti harmittaa, että monet kivat nukkekodin kalusteet ja tavarat päätyivät äitini päivähoitolasten leikkeihin (lue: ymmärtämättömien tuhottaviksi!), kun en opiskeluaikaan hoksannut niitä alkaa kuljetella pois turvaan.
VastaaPoistaHyvällä alulla nukkekotisi perusta. Kauniita astioita ei voi olla koskaan liikaa, eikä kyllä huonekalujakaan.
VastaaPoistaYksinhuotaja täytyy laittaa helluntaina heilaa metsästämään!
Sinullahan on jo vaikka ja mitä huonekaluja ja sisustusta. Vielä kun tuolle tyttö-reppanalle saat huonekalut, niin sehän on siinä (ainakin alku...)
VastaaPoistaMyös minä uskon, että miehesi ilo mielin tekee tai kokoaan äiti-tytär yhdistelmälle kodin, sittenpähän pääsee äiti etsimään isäntää taloon ;-D
Kiitos Irma, Kirsi, Intsu, Sanna-Mari, Sanna, Pepi, KrsitiinaE, Heleena, Laura, Hannele, Matonkude, Oikku, Terhi ja Rva Kivitikka! :o)
VastaaPoistaSanna, nöyrä kiitos tunnustuksesta! Palaan asiaan! :o)
Nukkekotihaaveita taitaa olla yhdellä jos toisella vähän isommallakin tytöllä... ;o)
Ehkäpä hankkiudun kesällä taas Lahden Minimessuille ja sieltä alkaisi se projekti sitten edetä, moniaita kutkuttavia mallikappaleita nähtyäni...