Hiljaiseloa

Jos joku on ihmetellyt (tuskin on, mutta on niin kiva sanoa niin!)...

• heikkoa yhteydenpitoa
• vähäistä muiden blogien kommentointia
• lyhykäisiä postauksia
• käsitöiden puutetta
• lukulistan täydentymättömyyttä
• yleistä tylsämielisyyttä

... siihen on syynsä.

Olen viime ajat

• tehnyt hullun lailla projektityötäni aamusta iltaan, ihan yötä myöden
• lukenut kaiken liikenevän ajan pääsykoekirjaa

Nyt helpottaa!

• Sain projektityöni vaativimman osuuden (tilasuunnitelma) valmiiksi!
• Kaikki muu on lasten leikkiä (työvuorojen optimointi, prosessin parantaminen, esitys johtoryhmälle, loppuraportin kirjoittaminen) - kiire voi silti tulla!! (Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tuleekin, ihan HELVETILLINEN kiire!)
• Päätin, etten mene pääsykokeeseen. Siis siihen pääsykokeeseen, johon olen lukenut - liian vähän lukenut. Siinä toisessahan kävin, johon EI tarvinnut lukea, piirrellä vaan. :o)

Huomaan

• kärsiväni kammottavasta dekkarivajeesta
• kätensä saa kipeiksi muutenkin kuin neulomalla (naputtamalla konetta n. 14 tuntia päivässä)
• kaipaavani kipeistä käsistä huolimatta käsitöitä
• pesemättömät ikkunat!

Niin, tarkoitin vain sanoa, että

• elämä on normalisoitumassa (= otan kutimet esiin)
• tahti rauhoittumaan päin (= otan dekkarin iltalukemiseksi)
• arkikin saa taas osansa (= ikkunat!)

Ainakin hetkellisesti.

Blogiteksteihin tuskin mitään laadunparannusta on luvassa... ;o)

PS. Päiväkävelyllä kuvasin matkanvarren kukkivat syreenit ja tuomet, omena- ja kirsikkapuut, koristepensaat ja kukoistavat kukkapenkit tämän tekstin kuvitukseksi. Ilman muistikorttia...