Alkoi, kuulkaas, oma Villeroy & Bochin Petite Fleur -astiasto vaikuttaa aika arkiselta vierailtuamme maailmankuululla Herendin posliinitehtaalla Unkarin Veszprémissä. Herend on vuodesta 1826
alkaen täyttänyt mm. Euroopan hovien ja aatelisten posliinisia toiveita.
Meille esitettiin lyhyt elokuva tehtaan historiasta, jonka jälkeen pääsimme opastetulle kierrokselle tutustumaan posliiniastioiden ja koriste-esineiden valmistuksen eri vaiheisiin.
Kaikki työvaiheet tehdään käsin, toki jossain määrin muotteja apuna käyttäen ja dreijakin pyöri sähköllä eikä enää jalalla potkien. Kaikki kaiverrukset tehdään käsin, yhtä astiaa saatetaan kaivertaa päiviä, jopa kuukausia - ja yksikin käden virheliike pilaa koko työn. Samoin kaikki kuvioaiheet maalataan käsin.
 |
Kuva: Herend
Hinta nettikaupassa 5.623,20 CAD (~ 4.640 €) |
Jokainen tuote on siis ehdottoman yksilöllinen, kahta tismalleen samanlaista ei löydy.
Opas esitteli eri tuotteita ja malleja: "tämän kipon kaivertamiseen menee 2 kuukautta, tämän [rahvaan mallin] peruslautasen maalaamiseen menee 1½ työpäivää eli 10 työtunnia, tähän toiseen kahdella välipoltolla 3 viikkoa ja tähän kulhoon 4 välipoltolla 16 viikkoa, tämän figuurin maalaamiseen menee tuhansia työtunteja" jne. (tarkka tuntimäärä ilmoitettiin aina). Polvia heikotti!!
 |
Lontoon maailmannäyttelyyn 1851 tehty astiasto sai nimen "Queen Victoria", itse kuningattaren ostettua sen.
Nyttemmin tämä on Herendin suosituin kuviomalli. |
|
|
Olisi NIIIIN hienoa, jos matkabudjetissamme olisi ollut sen verran löysää,että olisimme voineet tuoda kotiin astiaston - ja päässeet samalla Herendin
asiakasreferenssien joukkoon Englannin kuningashuoneen, Itavallan keisariparin Franz Josephin ja Elisabetin (Sissin), Tsaari Nikolai II:n, Japanin keisari Akihiton, nykyisen Paavi Benedictus XVI:n ja edeltäjänsä Johannes Paavali II:n, Tony Curtisin, Arnold Schwarzeneggerin ja Lewis Hamiltonin seuraan!! Onneksi sentään
Heikki Kovalainen on listalla puolustamasa suomalaisten kunniaa!!
Oma suosikkini on "Rothschild Bird" -sarja. Monet keräilijät pitävät tätä Rothschildin pankkiiri- ja liikemiessuvun tilaamaa astiastoa vuodelta 1850 käsinmaalatun posliinin
ruumiillistumana. (Juu-u, tätä sanaa käytettiin amer. nettimyymälän sivuilla!)
Kaksitoista eri kuvioiaihetta kertovat vapaaherratar Rothschildin Wienin residenssinsä pihalla kadottamasta helminauhasta, jonka puutarhuri löysi muutamia päiviä myöhemmin huomatessaan lintujen leikkivän sillä puussa.
Ihan näillä ostoksilla ei kuitenkaan taida päästä merkittävien asiakkaiden listalle... Tulitikkuaski ihan vaan mittakaavaa merkkaamassa ja kontrastia antamassa.:o)
Tsekkasin hinnat Amerikanmaalta (GiftCollectorilla on myynnissä 707 erilaista Rothschild-astiaston osaa!!!), suolasirotin 80 $ ja pikkuruinen asetti munankuorille 95 $. (Ja vertailun vuoksi: tämän sarjan "rahvaan" perusruokalautanen yksinkertaisella lehväkoristeella 140 $.) Tehtaanmyymälän hinnat olivat n. 30% edullisemmat - kannattaa siis poiketa Unkariin, jos aiotte ostaa isomman erän. Herend-astiastoja näkyy myytävän ihan suht inhimilliseen hintaan (esim. £6,000 - £12,000) myös brittiläisellä Christie's taidehuutokauppakamarilla - ihan vaan vinkiksi... Mutta silloin ette kylläkään pääse Herendin omalle referenssi-listalle!
Ilmeisestikin kaikki Herendin tuotteet on numeroitu, salkkarin pohjassa on taiteilijan nimikirjaimien LI lisäksi numero 2956, lautasessa JF & 580. Herendillä on myös keräilytuotteita, niitä tehdään max 250 kpl kutakin.
Myönnän olevani astiafriikki!! Entisessä elämässäni pienen tavaratalon astiapuolen osastopäällikkönä tein mm. sisäänostot (unelma-ammatti!!), enkä ole päässyt ammattitaudista eroon: kaikki astiat käännellään ja väännellään, ravintolassakin lautasen pohja pitää tutkia ennen ateriointia...
Olisin voinut viettää Herendillä vaikka koko päivän! Ja seuraavankin! En ehtinyt edes kurkistaa museon puolelle!!! Nyt oli pakko lähteä ryhmän aikataululla, mutta jos olisimme olleet omin nokkinemme, en olisi lähtenyt kulumallakaan!!
Tämän voinee todistaa vaikka Sisko, joka kerran erehtyi kanssani Wienissä
Schönbrunn-palatsiin, missä on Habsburgien hovin pöytäastiasto- ja hopeakokoelma. Niitä käytettiin mm. Sissin ja keisari Franz Josephin virallisilla
juhla-aterioilla. Näyttelyssä pääsi myös kurkistamaan, miltä hovin
keittiössä tuohon aikaan näytti tai miten pöytä katettiin koreaksi
keisariparia varten. Siskohan ei saanut meikäläistä sieltä pihalle...
Sekin täytyy sanoa, että
Villeroy & Bochin upea museo ja näyttelytila Saksan Mettlachissa alkoi tuntua Herendin jälkeen pelkältä vessanpönttötehtaalta... (Haluaisin silti sinne uudestaan!)
(Astiastojen kuvat napattu googlaamalla eri sivustoilta.)
ihania astioita..jopa niin ihania että ei minun vähemmän ihana työnantajani muista maksaa noin ihanaa palkkaa. heti kun voitan lotossa osatn sullekkin tollasen astiaston..enkä nyt tarkota sitten sitä kolme ja lisänumero lottovoittoa :D vaan jos vaikka se pää potti joskus napsahtaa.
VastaaPoistaKivahan näitä on katsella, ei siinä mitään - ja samalla huokaista helpotuksesta, ertä itselle riittää Pipit :D
VastaaPoistaMulle joskus aikanaan tehnyt kovinkaan vaikutusta edes ne Villeroyt, joista oli pakko varovasti aika ajoin pölyjä pyyhiskellä...
Mutta kiva kun joku bongaa näitä erikoisuuksia ja vieläpä kaivaa lisätietojakin!!
Voi,täällä toinen astiafriikki on aivan pyörtymispisteessä katseltuaan jotain noin upeaa,suloista,somaa,ihanaa,kaunista,ei edes sanat riitä kuvaamaan niiden kauneutta. Mä haluaisin sen hedelmäkulhon,iik !!!!! Mä haluaisin sen lintuastiaston ja sen jossa on kukkia ja perhosia,ooh ! Mun mielenterveeydelle on vaan hyväksi,että me ei hokattu Unkarissa tuollaisessa paikassa käydä.
VastaaPoistaUpeita ovat, kerrassaan! Jos kalpenee V&B:n astiat, niin kotoiset Arabiat ovat melkein säälittäviä näiden Herendien rinnalla. Loton päävoitolla voisi teettää vaikka ihan uniikeilla kuvioilla oman astiaston :-)
VastaaPoistaWau mitä astioita! Näistä mäkin tykkään, Villeroi ei ole sykähdyttänyt koskaan. Mä olin mun systerillä muuton jälkeen laittamassa tavaroita paikoilleen ja siellä oli niiiin kauniiiita vanhoja astioita (ihan antiikkisia jo), että ihan heikotti ottaa niitä käteen. Käsittämätöntä miten ennen on osattu tehdä semmosia, tietty nykyäänkin tuo on ihme mutta onhan kaikki tekniikka ja materiaalit kehittyneet ja ehkä hieman helpottaneet kauneuden luomista.
VastaaPoistaJoo, eipä meidänkään budjetti ollut oikein kohdistettu noihin astioihin... tjaa.. työkaveri osti tosin kauniin pöytäkellon tuolta kohtuhintaan.
VastaaPoistaSaimme sentään syödä lounastamme noilta astioilta, olisiko olleet samantyyppisistä mitkä oli tilattu Ruotsin prinsessa Victorialle häälahjaksi.
No mä tyydyn tähän Iittalaan.... Upeita luomuksia ovat! Uskaltaakohan noita astioita edes käyttää??
VastaaPoistaKiitos Mehtäemäntä, Pepi, Intsu, Onnenpähkinäinen, KristiinaS, KahviKaneli ja Rva Kivitikka! :o)
VastaaPoistaKiitos-kiitos, mieluusti jaan sinun lottovoittosi kanssasi, Mehtäemäntä! :oD
Juu, kuuluu taudin luonteeseen, että kiinnostavista astioista pitää kaivaa kaikki tieto esiin! :o)
Meillä V&B ei ehdi pölyyntyä, käytän sitä aika usein arkea juhlistaakseni. Mutta en tiedä, raaskisinko Hernedejä naarmuttaa...?? Vaikka käytettäviksihän nekin on tehty...
Kyllä, totta on, että posliiniperinne on vanha ja kaunis, vanhat Arabiatkin ovat uskomattoman upeita!! Ja nykyään ihan Herendin hinnoissakin! ;o)