Kaksi pinoa, Miehen ja oma!!
Pöh, eihän se ollutkaan mahdollista!! Kaikki luetut ovat kyllä olleet omassa hyllyssä, mutta eivät välttämättä enää!! Viimeisen vuoden aikana olemme tarmokkaasti hävittäneet kirjoja myyden (kahdesti kirpparilla + bookyssa + huuto.netissä), kierrättäen (varsinkin Anopille, mutta muutkin ovat olleet iskujemme uhreja, iso nippu jätettiin myös kirpparin "ota tästä omaksesi" -laariin), unohdellen (lentokentille, kahviloihin...), arvontapalkinnoiksi tyrkyttäen ja jopa ihan uusiokäyttölajitellen (kannet pahvikeräykseen, sivut paperinkeräykseen).
Viimeisen vuoden aikana olen kiertänyt kirja-alet kaukaa ja jopa erosin yhdestä kirjakerhosta (ja liityin toiseen...).
SILTI meillä on kirjoja edelleenkin ihan liikaa!! Isot täyteen tungetut kirjahyllyt niin työ-, olo- kuin makuuhuoneessakin (+ työhuoneessa korituoli evakossa kuistilta, joulukuusen tieltä).
Ja loput ripoteltu sinne tänne: keittokirjat keittiöön, harrastekirjat ompeluhuoneeseen, lastenkirjat (lähinnä Kunnakset ja Potterit) nallehuoneeseen, matka-oppaat yläaulaan, puutarhakirjat kuistille. Vaatekomerossa on iso pino nettimyynnissä olevia, sivuvinttiin kertyy kirpparikuormaa...
Ja taitaa niitä muillakin olla ihan liikaa - ainakaan kukaan ei enää maksaisi kirjasta mitään... Ulkomaisesta sisutuslehdestä saa kirpparilla helposti 2-3 euroa, kirjat eivät tahdo mennä kaupaksi eurollakaan. Käsittämätöntä!!??
Queen's Collegen kirjasto, Oxfordin Yliopisto, Englanti |
En silti usko siirtyväni kirjaston asiakkaaksi... Ensinnäkään en kuitenkaan muistaisi palauttaa lainojani (kokemusta on, juu...) ja toisekseen juuri mikään ei voita klähmimättömän kirjan viehästystä...
Sitäpaitsi olen aina haaveillut omasta kirjastosta!! No, myönnettäköön, taso ei välttämättä ole/olisi kovin korkea... Jonain päivänä vielä hankin Chesterfield-sohvan ja organisoin kirjani uudelleen - ehkä vähän kuvan tyyliin... (kuva imuroitu netistä)
Kun vaan ehtisin lukea enemmän...
* * * * *
Luettua:
12/2012
Lars Kepler: Tulitodistaja
11/2012
Leena Lander: Iloisen kotiinpaluun asuinsijat
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
10/2012
Catarina Hurtig: Todelliset prinsessat
Lars Kepler: Hypnotisoija
Thomas Bodström: Pakenija
09/2012
Bertil Torekull: IKEA-tarina
Joanne Harris: Appelsiinin tuoksu
08/2012
Kari Hotakainen: Huolimattomat
Kari Hotakainen: Finnhits
Dan Brown: Kadonnut symboli
07/2012
Minttu Vettenterä: Jonakin päivänä kaduttaa
Karin Alvtegen: Varjo
06/2012
Henning Mankell: Rauhaton mies
Douglas Preston & Lincoln Child: Ihmeiden kabinetti
05/2012
Tess Gerritsen: Jääkylmä
Tomas Arvidsson: Varas varkaalta
04/2012
Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone
Ilkka Raitasuo & Terhi Siltala: Kellokosken Prinsessa
03/2012
Inger Frimansson: Rotanpyytäjä
Leif GW Persson: Possujuhla
02/2012
Jan Costin Wagner: Jääkuu
Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti
Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella
01/2012
Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia
Eppu Nuotio: Varjo
Eppu Nuotio: Paine
Unni Lindell: Suruvaippa
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Miehiseen makuun:
11/2012
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Kari Hotakainen: Finnhits
10/2012
Tom Clancy: Punaisen lokakuun metsästys
Kari Kallonen: Leijonalegioona - Suomalaiset sotilaat Ranskan muukalaislegioonassa
09/2012
Werner Maser: Adolf Hitlerin Taisteluni
08/2012
Steven Bach: Leni Riefenstahl elämäkerta
07/2012
Juhani Suomi & Pertti Siltanen: Jaakko Valtanen, tammenlehväkenraali
06/2012
Tepa Härönoja: Antero Aakkula - Asetakista toiseen
05/2012
Petri Sarjanen: Sahara - Palkkasoturi Per Andersson
Ilkka Raitasuo & Terhi Siltala: Kellokosken Prinsessa
04/2012
Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Heikki Turunen: Simpauttaja
Donald Spoto: Marlene Dietrich - Sininen enkeli
02/2012
Sinikka Nopola: Se on myähästä ny
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo
Jorma Palo: Nils Gustafsson ja Bodomin varjo
01/2012
Gustav Hägglund: Leijona ja kyyhky
Hannu Lehtilä: Politiikan myrskyissä Seppo Kääriäinen
Onpas teillä kirjoja! Oma varasto on kyllä vaatimaton tuohon verrattuna, ja silti joskus ihmettelen, että miksi pitää aina ostaa omaksi.. mutta uusi, koskematon kirja on ihana! Ja minuakin puistattaa ajatus kirjaston kirjasta, jossa sivujen välissä saattaa olla kahvitahroja, hiuksia, murenaa.. jäk.
VastaaPoistaSama ihana harrastus on meillä...miehelläni ja minulla. Mies käy kirjastossa, mutta minä ostan kirjat. Olen jopa tehnyt niin, että kun sain tyttäreltä luettavaksi yhden kirjan, josta hän oli varma, että tykkään siitä....menin ja ostin itselleni samaisen kirjan, kun tykkäsin siitä niin kovasti...:))
VastaaPoistaMuutossa tuli "hävitettyä" monen monta kirjaa, mutta kyllä niitä vieläkin on riittävästi ja uusiakin tullut hankittua....)
Teillä on kyllä ihanan paljon kirjoja! Jonkin verran tulee edelleen ostettua kirjoja, lähinnä ehkä puutarha-alan julkaisuja, mutta tila on rajallinen. Paljon on listallasi tuttuja kirjoja:)
VastaaPoistaOnpas teillä mahtavasti kirjola ja niin kaunis kirjhylly! Tuollaisen ovellisen minäkin haluaisin, kun tuo avoin versio tuppaa keräämään pölyä. Meillä kirjoja ei ole noin paljoa, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin! Olen muuten tosi ahkerasti ostellut niitä kirppiksiltä, joten tästä senhuomaa, että emme asu lähekkäin.... laita joskus niitä tänne blogiin myyntiin?
VastaaPoistaMinä taas olen todennut, että kirjastosta lainaminen on parempaa :) Ihan vaan syystä siitä, että kirjoja on hankala säilyttää vaikka omakotitalossa asunkin....hyllytilaa ei ole koskaan riittävästi. Palautaminen on helppoa, kun kirjasto muistutaa siitä koska eräpäivä lähestyy...ei voi olla huomaamatta :)
VastaaPoistaValikoima on lisäksi suurempi kuin koskaan pystyisin itselleni ostamaan. Toki ostan itselleni edeleen käsityökirjoja, mutta nekin katsastan ensin kirjastosta :)
Sama ongelma täälläkin, muutaman muuton ja kirjahyllyjen vaihdon myötä on tullut luovuttua varmaan puolesta -jollei ylikin- kirjoista.
VastaaPoistaJa saman huomion olen tehnyt minäkin, KUKAAN ei maksa kirjoista mitään, hyvä että ilmaiseksi kelpaa. Kirjastossa en ole käynyt varmaan kahteenkymmeneen vuoteen...aiemminkin vain silloin kun tiesin, että haluan lukea kirjan, mutta TIESIN etten halua sitä omaksi ( kuten joku Linnunradan käsikirja liftareille)
Joskus taannoin luin kirjan tai kaksi viikossa - nyt hyvä jos muutaman hassun vuodessa. Halua olis mutta ei aikaa.
Ptäiskögän luopua blogistaniasta....tää on melkoinen aikasyöppö!
Se on totta, että kirjoista ei kirppiksillä makseta mitään. Ei tahdo viitsiä niitä sinne enää rehatakaan, kun takaisin saa kantaa kotiin.
VastaaPoistaMinun tulee nykyään luettua hyvin vähän kirjoja, aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen.
Harrastekirjoja ostelen jonkun verran, niitä on niiiin mukava katsella, vaikkei niistä koskaan mitään tekiskään.
No, semmoistahan se on tuo kirjahulluuskin :O)
VastaaPoistaIhana olisi oma kirjastohuone. Semmoinen hämyinen ja isot matot lattialla. Muhkeat nojatuolit ja hyvä valo...
Menossa nyt Jää sekä joku Agatha Christien juttu.
Eihän ihminen elä ilman kirjoja! Silti kirppareilta ei tosiaankaan mikään mene. En minäkään juuri kirpparilta LÖYDÄ mitään luettavaa, kirjastossa sen sijaan käyn ahkerasti, ja äänikirjat on hieno juttu. Hyviä kirjoja olet lukenutkin viime vuonna, kaikki hyvät.
VastaaPoistaOnhan siinä kirjat poikineen!
VastaaPoistaKiitos Pirjo-Riitta, Irmastiina, Konnadonna, Rva Kivitikka, Möhönasu, Pepi, Tarutikki, Kahvikaneli, Vekki ja Tilkkureppu. :o)
VastaaPoistaEhkäpä syy kehnoon kirpparimyyntiin on juuri siinä, että meitä kirjanystäviä on 2 laatua: kirjastossa kävijöitä ja meitä koskemattomaan kirjaan ihastuneita - ja välimuodot ovat harvassa. ;o)
Oletko noteerannut opiston kirjanvaihtohyllyn? Sinne minä olen tipauttanut monet kirjat ja hyvin ovat kelvanneet, osa palaa takaisin reissuiltansa. Jaa missä se on? No siinä heti ovesta sisään tullessa vasemmalla! :D
VastaaPoistaHerramunjee, enhän ole koskaan tajunnut, että ne ovat vaihtokirjoja!! Seuraavat kirjat kuskaankin sinne!! Kiitos Sonja!!!
VastaaPoista