Lukijat

perjantai 6. syyskuuta 2013

Omppo pompottaa

Kävimme multaostoksilla, muutamaa säkkiä olin vailla. Siis Miehen kanssa kävin, koska osaan ajaa peräkärryn kanssa vain yhteen suuntaan, eteenpäin. Ja paikallisen rautakaupan toinen portti oli suven tässä vaiheessa jo kiinni, joten pihan LÄPI ei päässyt ajamaan, piru vie. Juu, näpsäkkä rouva täällä - ja Mies on sentään joskus ollut autokoulunopettajana... No, en osaa kyllä peruuttaa ilman kärryäkään, ainakaan suoraan. Onneksi parkkiruudusta lähdettäessä on melkein joka paikassa pakko kääntääkin rattia, no problem!

Kuva: pihakasvit.fi
Taimipihan portilla oli plakaatti, perennat ja muut hörsäkkeet -25 %. Pakko käydä syynäämässä. Mies himoitsee pihaan havupuita (minä en!), googlailin hänelle kasvuolosuhdevaatimuksia ja koitin vakuutella, ettei mikään oikein sovi meidän ilmanalaan eikä auringonsuuntaan. Päätyi japaninmarjakuuseen [Taxus cuspidata], joka nyt ei ainakaan sovi suunniteltuun paikkaa. Ihan OIKEASTI ei sovi!

Ehdottelin omenapuita ja ties mitä tilalle. No ei nyt ainakaan omenapuita, sanoi Mies, vastahan niistä päästiin eroon! Ei enää IKINÄ Muumio-omenoita, kiitos vaan.

Kuinka ollakaan, OMENAPUUT KYMPILLÄ -kyltti sai Miehen suosiollisemmaksi ja hetkellisen istutuspaikkapohdinnan jälkeen peräkärryssä tönötti marjakuusen seurana sekä punakaneli että keltakaneli. Lopulta myyjä suostui myymään vielä purppuraomenapuun samaan hintaan, kun väitin sen olevan surullinen ja syrjäytynyt, jos jäisi myymälään.

Kuva: suomalainentaimi.fi
Ilta kaiveltiin istutuskuoppia. Sattumoisin yksikään puista ei päätynyt siihen paikkaan, johon alunperin suunniteltiin. Ja ne multasäkit tuli sitten hulauteltua niihin kuoppiin.

Että muutamaa multasäkkiä olisin vailla...

PS. Otin kyllä ihan oikeita kuviakin niistä puista - ei vaan sattunut muistikortti kameraan.

PPS. En hallitse myöskään taskuparkkeerausta.

11 kommenttia:

  1. Onnea uusille "omenoille", nainen saa sen minkä haluaa, näinhän se aina mennyt on. Japaninmarjakuusin on myös kaunis ja hyvä valinta, kyllä mies tietää missä puu seisoo.:D

    VastaaPoista
  2. Onnea uusille puille!

    Peruuttaminen on kyllä hankalaa ihan ilman kärryäkin - niih.

    VastaaPoista
  3. Oi voi, ihan ähky tuli kun selasin sun kirjoituksia nyt ku oon piipahtamassa stadissa. Monen monta kommenttia ois voinu kirjoitttaa mutt nyt aika ei anna periksi. Kateellisena katsoin keltaista Teema-astia kuvaasi.

    VastaaPoista
  4. Pitäkäähän hyvä huoli puista, muistatte laittaa pupuverkot yms.
    Peruuttaminen ilman kärryä sujuu, kärryn kanssa ei.
    Fuskua, kun sulla on "oma ope" ;-D

    VastaaPoista
  5. Hmm...mä odotan moottorisahan kanssa että pääsen pienentämään toista omppupuuta, just sellai että se pysyy hengissä muttei toivottavasti enää ikinä koskaan milloinkaa tee ompun omppua!
    Saa olla kasvualustana köynnöshortensialle - joka toivottavsti suostuu suuntaamaan sitä kohti, eikä vain maanpeitekasviksi!! toinen omppupuu tekee sekin ihan tarpeeksi omppuja. Hukkuu sitä helpommallakin ☺

    Sitä tää ikä tekee, alkaa muisti(kortti) prakata, peruuttamiseen tuskin vaikutttaa sitä taikka tätä. Tai sitten vaikuttaa?

    VastaaPoista
  6. Kiitos Eisku, Katjainkeri, KristiinaS, Rva Kivitikka, Pepi ja Riitta Sinikka! :o)

    VastaaPoista
  7. Hihi,hihi... En sitten olekkaan ainut, jonka pitää etukäteen miettiä, missä pääsee kärryn kanssa ympäri. Peruuttamista olen harjoitellut yli 50 vuotta, mutta aina se on yhtä vaikeaa. Tosin vain kerran taloyhtiön pihassa otti kosketuksen poliisin auton puskuriin (olikin jättänyt romunsa siihen).
    Onnittelut uusille hedelmäpuille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heleena! :o)
      Me pääsemme vielä helpolla! Veljenvaimon työkaveri joutuu suunnittelemaan kaikki reissunsa vielä tarkemmin, ei osaa kääntää eteenpäin ajaessaankaan kuin oikealle... ;o)

      Poista
  8. Sinähän olet sitten yhtä hyvä peruuttaja kuin minäkin! ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!