Paikallinen nähtävyys?

Päksähti jälleen vuosi lisää mittariin, olen taas 28+.

Ei sen kummemmin juhlittu, pikkuisen kahviteltiin ja sain kyllä lahjojakin: lasienkelituulikellon, dekkarin, arvopapereita (arvan ja 5 millin lottokupongin), suklaata ja savustetun lohen. Ja paljon upeita kukkia.

Kaunis kiitos lahjojille!

Mieskin muisti, aamulla oli Kalevala korun lahjarasia prinsessaleivosten kera odottamassa aamiaispöydässä. Paketista kuoriutui Hannunvaakuna-riipus.

Hannunvaakuna suojelee pahalta. Yhdestä nauhasta muodostuva kuvio synnyttää suojaavan voiman, jonka mahtiin uskoi muinoin koko pohjoinen Eurooppa. Kuvio muistuttaa myös maan neljästä suojelushengestä, jotka asettuivat kukin omaan nurkkaansa ja kannattelivat taivasta maan yllä. Pohjois-Euroopan kansat antoivat näille hengille nimiksi Länsi, Itä, Pohjoinen ja Etelä. (Lähde: Kalevala koru)

Ilahduin suuresti!! Tykkään kovasti Kalevala korun klassikkomallistosta - juuri muita koruja en käytäkään.

  

Leivoksenmurut suupielistä lennähdellen kysyin Mieheltä, pitääkö meikäläistä paikallisena kulttuurinähtävyytenä.
- "Muinaismuistomerkkiä enemmänkin ajattelin..."

Aha.

Siis 28+++.

PS. Hannunvaakuna (⌘) eli käpälikkö on maailmanlaajuonen symboli, jota on käytetty etenkin Pohjois-Euroopassa ja Virossa koristeluun. Suomessa merkki oli tapana maalata talon tai ladon seinään suojaamaan asukkaita huonolta onnelta ja pahoilta hengiltä, sitä käytettiin myös mm. kirjontakuviona ja koruissa. Vanhimmat tunnetut suomalaiset hannunvaakunat on kaiverreuu suksiin n. vuoden 1000 paikkeilla.
Kulttuurinähtävyyttä kuvaava kansainvälinen merkki on hannunvaakunan muotoinen. Hannunvaakunan nimi juontaa kristilliseen pyhimykseen (Pyhä Johannes), mutta merkin alkuperä on esikristillinen. (Lähde: Wikipedia)