Mistä näitä rannekkeita oikein tulee??
Kun niitä nyt vaan jatkuvasti tuntuu telkkarituolin vierustalle tipahtelevan, pistetään pystyyn
IHAN pikkuruisen pienen pieni VÄLIARVONTA!
Eikä ihan ilman voi voittaa, pitää vastata kysymykseen:
Hartain joululahjatoiveeni?
Tämänjouluinen tai vaikka lapsuusmuisto!?
Toisen arvan saa, kun kertoo myös mikä on ollut
järkyttävin joululahja kautta aikain?
Kolmas arpa lukijoille.
Ja vielä neljännenkin saa linkittämällä!
Kerrothan kommentissasi, monellako arvalla olet mukana
(sillä saattaahan hartain toive olla myös se järkyttävin lahja...).
Koska kävin taas hivenen täydentämässä Seiskaveikka-varastoani...
Tämänjouluinen tai vaikka lapsuusmuisto!?
Toisen arvan saa, kun kertoo myös mikä on ollut
järkyttävin joululahja kautta aikain?
Kolmas arpa lukijoille.
Ja vielä neljännenkin saa linkittämällä!
Kerrothan kommentissasi, monellako arvalla olet mukana
(sillä saattaahan hartain toive olla myös se järkyttävin lahja...).
... voittaja saa valita haluamansa värin Seiskaveikan valikoimasta PITSISIIN PALKINTORANNEKKEISIINsa. (Kuva: editoitu Novitan lankakartasta)
Kilpailuaikaa siihen saakka, kun 50.000 kävijämittari ylittyy. Ja jos juurikin se 50.000:s kävijä ilmoittautuu, saa myös pitsirannekkeet. Ja voi olla, että pari muutakin osallistujaa palkitaan, jos tämä rannekeripuli ei ala pikkuhiljaa hiipua...
ONNEA ARVONTAAN!!
Moi ja mukavaa Joulun odotusta. Toivoisin jouluna ulos pientä lumisadetta, lievää narisevaa pakkasta ja kaikille maukasta joulumieltä. En muista, että olisin koskaan saanut mitään joululahjaksi, jolle ei mitään käyttöä olisi löytynyt. Virallisena "seurakuntalaisenasi" arvontaan osallostun kolmella arvalla.
VastaaPoistaIhana blogi sinulla, säännöllisesti tätä seuraan.
Unohdin ihan palkinnon tärkeän kysymyksen; hamaat tai mustat ranteenlämmittimet tahtoisin, jos voittaisin. Tämä on sitten toinen hartain joulutoive. Neulon tosin paljon vuoden aikana, mutta harvoin niitä omaan käyttöön tulee.
PoistaTietenkin mukana arvonnassa..ja kaikilla neljällä arvalla mukana. hartain joululahja toiveeni kautta aikain on ehdottomasti ollut 8 vuotiaana toivomani hevos pussilakana setti. Muistan miten paljon sitä halusin ja kun sen lopulta sain..en ole vieläkään sitä heittänyt menemään. Pettymysten pettymys on taas tullut kun eräs sukulaismies(rikas kun kroisos) kävi taas pihtaamaan vääränä ajankohtana. Sain häneltä laatikollisen wiener nougat suklaata..tai niin minä luulin. avasin rasian ja siellä oli viisi palaa suklaata jäljellä. siinä ekaluokkalaiselta kysyttiin huumorin tajua :D
VastaaPoistarannekkeet tahtoisin kyllä mustana. mulla on täydellinen hivinkin niiden seuraksi..
niin ja tänä jouluna toivon, että meillä käy joulupukki ja tuo mummon tulessaan meille :)
Kaikilla neljällä mukaan ja vaaleanpunaiset tai punaiset olisi mieluisimmat.
VastaaPoistaJoka joulu toivon saavani lapsiltani jotain päällepantavaa, esim villapaitaa tai villahousuja :), mutta saan joka joulu sen iänikuisen yöpaidan, huoh.
Kamalin on aikanaan mieheni veljeltä saatu. Ruskea keraaminen veturin mallinen pullo, jonka sivuilla roikkui 6 pikkuruista tuoppia. Sitä oli sitten pakko pitää kunniapaikalla hyllyssä, kunnes se "vahingossa" tipahti lattialle ja hajosi =)
Tänä jouluna toivon vaan, että saan edes toisen lapsistani jouluksi luokseni. Yksinäinen joulu on kamalinta mitä tiedän.
Ihania rannekkeita ripuloit :) Minä tahdon neljällä mukaan.
VastaaPoistaKyllä se lahjatoiveeni menee lapsuuden puolelle, kun toivoin niin hartaasti kävelevää nukkea ja sitten se pukki sen toi, onnellinen jouluni !
Kamalin joululahjamuisto sijoittuu myös lapsuuteen, kun mummolta sain paketissa hänen vanhan yöpaitansa....haloo!!! siinä oli pienellä tytöllä pikkusen ajatukset hukassa !!!
Jos nyt niin onnellisesti kävisi että arpa suosisi minua, tahtoisin sellaiset pinkit lämmittimet :)
Järkyttävin joululahjani on ollut puinen kukkakeppi, jonka sain yhteiseksi, ainoaksi lahjaksi ex-mieheni kanssa hänen veljeltä vaimoineen. Sitä ei ollut edes paketoitu. Silloinen anoppikin puhkesi itkuu heidän nuukuudestaan ja välinpitämättömyydestään.
VastaaPoistaHartaimmat toiveet ovat olleet lapsuudessa. Ihanin ehkä vauvanukke, joka on edelleen minulla tallessa.
Kolmella arvalla siis mukana ja jos onnetar suosii, niin toivon mustat rannekkeet.
Parhaasta päästä joulufiiliksiä varmaan on tullut siitä kun sain jokunen vuosi sitten sumplittua niin, että sisko pääsi mun mukana NewYorkiin jouluksi :D - ja ainakin noloin fiilis on tullut yhden kirjan myötä, haukuin sen lyttyyn kun luulin vanhempien ostamaksi....ja lahjan antaja olikin täti, joka oli paikalla - auts!!
VastaaPoistaLinkittelen kotona illemmalla, kaikilla mahdollisilla mustia havittelen! Nämä on niiiiiiin hyviksi havaittu! :)
Nyt joululahjatoiveena olisi järjestelmäkamera, voipi vaan olla, että en ole ollut tarpeeksi kiltti noin kalliiseen lahjaan.
VastaaPoistaPahin pettymys liittyy mieheni antamaan lahjaan seurustelumme alkuajoilta, minä olin toivonut korua, ihan minkälaista vaan. Sain auton sisätilalämmittimen töpseli, asennuksineen toki. Luulin ihan viimeiseen asti, kun paketin päällä oli kuva tuosta lämmitysjohtohässäkästä, että sieltä sisältä paljastuu jotain ihanaa, mutta olin karvaasti väärässä ;-D (paljastui siis se lämmitysjohto-hässäkkä, eikä koruja...)
Olen kyllä sitten myöhemmin saanut myös niitä korulahjoja.
Kolmella arvalla mukana ja toiveena olisi mustat tai vaaleanpunaiset lämmittimet!
Kerrankin ripuli on kivaa!!!
VastaaPoistaNäin äkkiseltään en muista, että joululahja olisi ollut koskaan pettymys tai kamala. Kurjaa oli viime jouluna, kun seurustelukumppanini ei uskontonsa vuoksi viettänyt joulua, eikä me muutkaan oikein sitten voitu "revitellä" normaaliin tapaan.
Tämän vuotinen toiveeni olisi, että uusperhekuviohässäkässä kaikki menisi nappiin ja että pystyisimme olemaan Rakkaani kanssa joulua samassa paikassa.
Onnettaren suosiessa haluaisin mustat, pinkit, turkoosit, valkoiset...aaaarrgh, en mä osaa päättää, kun nuo kaikki ovat niin ihaneja!!
Kolme arpaa siis.
Minä en kyllä muista, että joululahja olisi koskaan ollut huono....välttämättä en aina niin hirveästi lahjasta ole tykännyt, mutta lahja on lahja...:)
VastaaPoistaTänä jouluna saamme miehen kanssa, toisiltamme saman lahjan....ostetaan uusi liesi...:D
No, kait me jotakin pientä voidaan sen lisäksi ostaa.
Kolmella arvalla olen mukana...ja pinkit tai vihreät rannekkeet ottaisin... jos onnni nyt suosii...:)
Hartain toive on ehdottomasti uusi objektiivi kameraan, ja karmein varmaan joku keijuista kertova kirja, jonka sain ollessani 16... :o olen lukija, eli siis 3 arpaa? Ja jos onni suosii nii mustaa, snistä, oikeestaan mikä vaan käy ;)
VastaaPoistaVaikka kuinka mietin hartainta lahjatoivetta,en keksi mitään.Mutta parhain lahja ikinä oli lapsena saatu iso nukke,joka käveli ja jolla on pitkät vaaleat hiukset.Saatiin siskon kanssa samanlaiset ja omani on vieläkin tallessa ja on se siskollakin.
VastaaPoistaAika järkyttävä lahja oli viime jouluna anopilta saamani pään rapsutin.Mitähän lie anoppi ajatellut sitä minulle ostaessaan.Ei kai mitään.Ainakin niin toivon.Aika apinainen olo tulee kun sitä päässä heiluttaa.
Neljällä arvalla mukana ja jos voitan niin harmaat rannekkeet sopis mun pipoon.048 varmaan olis sopiva sävy.
Kolmella arvalla mukana. Onpas IHANIA rannekkeita /kämmekkäitä, mitä ne on..
VastaaPoistaHartain joululahjatoiveeni olisi tänä jouluna joku hyvä kirja, johon oikein uppoutuisi. (Langat nyt olisi tosi tosi ihania lahjaksi, mutta voin olla ilmankin).
Kamalin joululahja ikinä on, kun asuimme ulkomailla ja pyysin äidiltäni semmoista tietynlaista talvimyssyä mikä silloin oli olevinaan suurta huutoa. Mutta pelkoni kävi toteen, että en voinut luottaa hänen tyylitajuunsa ja paketista tuli AIVAN kamala hattu, siis kertakaikkisen RUMA.
Värillä ei väliä, kunhan olisi joku harmaan sävy :O)
Kahdella arvalla mukana. Hartain joululahjatoive on joko lankaa, neulekirja tai iso tv (kotona vielä vanha kuvaputki-tv). Kamalin joululahja oli sukulaiselta saatu lattianpesu moppi (enkä käytä kun en osaa joten kaapissa se majailee). Ihania rannekkeita!
VastaaPoistaHartain joululahjatoiveeni oli lapsena uusi nalle rikki menneen tilalle. Olin kuulemma jo niin iso, etten tarvinnut uutta. Vieläkin jotenkin se on vaan mielessä, kun en saanut.
VastaaPoistaTälle joululle toivon, että remontti olisi edes sen verran kuosissa, että voi ylipäänsä viettää joulua. (yksi arpa)
Järkyttävin lahja oli joltain poikaystävältä, kun kääreestä paljastui paketillinen koipalloja. Se oli kuulemma vitsi. Mua ei naurattanut silloin, eikä nytkään. (toinen arpa)
Olen lukijasi :) (kolmas arpa)
Linkitän tänään myöhemmin illalla blogiini (neljäs arpa)
Jos ja kun arpa suosii, niin 060 olis kaunis. Ruskea ja mustakin käy. Tai ihan mikä vaan, paitsi keltainen ja violetti. ;)
Hartain toiveeni on kangaspuut! Pauks pauks! Kunhan saan oman studion, sinne haalin semmoiset! :) Kamalin joululahja... ensimmäiseltä poikaystävältäni saamani pehmolelut! Aika ei ole kullannut näitä muistoja... ;) Eli kolmella arvalla mukaan. Jos onni suosii, haluaisin keltaiset (yllätys, yllätys!) rannekkeet!
VastaaPoistaJoskus lapsena toivoin kovasti Barbi-nukkea, jota en koskaan saanut ja se oli pitkään kova pettymyt:( Miksi en saanut, syy ei koskaan selvinnyt. Siinä on varmaankin hartain lahjatoiveeni. Aikuisena riittää kun lapset kumppaneineen saapuvat meille joulun viettoon:) Karmeinta lahjusta en osaa sanoa, matkan varrella on kuitenkin tullut saatua joitakin paketteja joista niin kovin en ole pitänyt.
VastaaPoistaKaikki värit ovat kivoja, kämmekkeisiin en kuitenkaan haluaisi keltaista, sinistä enkä oranssia:)
Neljällä arvalla mukana:)
Pienenä tovoin hartaasti isoa, keltaista nallea. 1950-luvulla isot nallet olivat arvokkaita ja niin jouduin pettymään monet kerrat. Sitten ollessani 7-vuotis, matkustimme jouluksi mummolaan. Takakontti oli sullottu täyteen matkatavaroita ja ah ja voih, siellä oli myös iso paketti, jonka paperi oli hieman repeytynyt. Repeytyneestä kohdasta pilkotti jotain keltaista :D Siellä se oli, ISO KELTAINEN NALLE! Nalle on vieläkin tallella ja hyvissä voimissa.
VastaaPoistaJärkyttävin lahjamuisto liittyy myös lapsuuteen. Vanhin veljeni on minua 12 vuotta vanhempi. Hän oli ostanut minulle lahjaksi oikein ihanan pienen, 15 cm korkean pehmo-oravan. Mutta se paketti, se oli varmaan lähes metri kanttiinsa tai ainakin se minusta tuntui siltä. Laatikosta tuli esiin vain sanomalehtipaperimyttyjä perä jälkeen ja melkein jo lopetin koko tonkimisen, mutta muut kehottivat vain jatkamaan. Lopulta aivan pohjalta perimmäisestä nurkasta löytyi tämä pikkuinen orava. Muistan, kuinka harmissani olin tuon petkutuksen takia, vaikka lahja sinänsä oli mukava.
Lukijanasi saan vielä yhden lisäarvan eli kolmella arvalla mukaan ihanien kämmekkäiden arvontaan! Ja jos arpa suosii, haluaisin tuollaiset viininpunaiset :)
Ihana arvonta! Kolmella arvalla mukana, lukija kun olen. *menee tarkistamaan asian*
VastaaPoistaJos ihan villiksi rupean, niin toivoisin joulupukilta vaikkapa uutta ompelukonetta. En tiedä kyllä, olenko ollut riittävän kiltti. Kamalin lahja lienee ollut joku teini-iässä saatu kummallisen värinen vaate, jota joutui pitämään päällä pakosta pari kertaa.
Ja nuo ranteenlämmittimet luumun tai tumman turkoosin värisinä... ;)
Aurinkoinen tunnustus, aurinkoiseen blogiin!
VastaaPoistaLisätietoja blogissani ;-D
Hartain lahjatoiveeni on lapsena ollut kalju vauvanukke, jolla oli pehmeä vartalo. Sen myös sain ja voi sitä onnea! Muistan sen aina. :) Suurin pettymys, joka edelleen on tuoreessa muistissa, on tyhjässä jugurttipurkissa ollut sininen mokkanahkainen mainoskirjanmerkki. Ja ikää mulla silloin sen verran että mahdoinko osata kunnolla ees vielä lukea.. Linkitän myös arvonasi blogiini. Uutena lukijana neljällä arvalla mukaan siis. :) Jos ja toivottavasti kun onni suo, niin tahtoisin tuommoset, onkos tuo kerä nyt petroolin sininen joka on tossa sun korissa oikeessa yläkulmassa. :D
VastaaPoistaEn oikein muista lapsuudesta mitään ihmeempää toivetta. Nyt tulevana jouluna toteutuu toiveeni uuden kirjontakoneen muodossa. :)
VastaaPoistaPettymyksekseni sain joskus mieheni siskolta juuston joululahjaksi. Ihan tavis juuston... Silloin harmitti. Olen blogisi lukija. Siis kolmella arvalla mukana. Mikäli onni suosii arvonnassa haluaisin mustat rannekkeet.
Lapsuuden paras joululahja-muisto on uudet hienot valkoiset kaunoluistimet. Ikäväkseni joulupukki vaati laulua, jotta paketin saisin ja kyllä hävetti, tunnistin nimittäin naapurin sedäksi ja ala nyt hänelle laulamaan! Pettymyksiä en suuresti muista, mutta taisi olla se, kun en saanut jotain hartaasti toivomaani. Hurjin lahja lienee se, kun sain hyvältä ystävältäni paketin vessapaperia. Kolmella arvalla mukana.
VastaaPoistaHartain joulutoiveeni on, että saisimme vietettyä joulunajan ilman ärsyyntymisiä, erityisesti äidin... Toinen toiveeni täyttyy tänä jouluna, kun saan viettää koko joulun samassa paikassa kummityttöni kanssa!
VastaaPoistaMitään järkyttävää en olekaan saanut lahjaksi, onneksi!
Olen lukija, joten kahdella arvalla osallistun! Joulunpunaisista rannekkeista olisin oikein onnellinen =)
Hartain joululahjatoiveeni on uusi zoomi kameraan. Olen niin innostunut tuosta kuvaamisesta, että haluaa lisää kamppeita!
VastaaPoistaJärkyttävin joululahja kautta aikain on polviin ulottuvat miesten ruutusukat. En paljon 12-vuotiasta tyttöä naurattanut, kun sellaiset mummin paketista esiin ryömivät.
Kolmella arvalla lukijana mukaan :D
Paras joululahjani olisi nuo lilanväriset rannekkeet. Karmeinta joululahjaa minulla ei voi olla koska minun mottoni on "tärkein ei ole lahja vaan lahjan antaja":) olen lukija joten kolme arpaa.
VastaaPoistaParas joululahjani on ehkä ollut teininä saatu hartaasti toivottu radio-kasettinauhuri.
VastaaPoistaJärkyttävin, mikä muistuu heti mieleen on muutama vuosi sitten Isännältä saatu digiboxi. Kun telkkarit siirtyivät digiaikaan, meillä jätettiin boxi hommaamatta. Päätettiin kokeilla elämää ilman telkkaria ja hyvin sujui ja minä olin hyvin tyytyväinen. Ja sitten seuraavana jouluna paketista paljastuu digiboxi, ei paljon naurattanut. No se boxi oli kaapin perimmäisessä nurkassa kaksi ja puoli vuotta, kunnes se minun vastusteluista huolimatta otettiin käyttöön (S-tytär muutti silloin meille, eikä oikein pärjännyt ilman telkkaria.
Kolmella arvalla mukana ja punaiset tai mustat rannekkeet olis ihanat:)
Olisikohan se paras lahja ollut teini-iässä saatu kelanauhuri, johon sit nauhoitettiin mikin kautta musiikkia transistoriradiosta kaikkine taustakohinoineen :). Nykyisin meillä ei enää hankita joululahjoja.
VastaaPoistaKarmeinta lahjaa en nyt muista muuta kuin, että penskana kaikki pehmeät paketit avattiin viimeisenä, kun niissä ei ollut tietty mielenkiintoisia juttuja vaan lapasia tai yöpaitoja.
Kolmella mukana kiitos.
Osallistun kolmella arvalla ja kerron samalla että kauhein joululahjani oli ensimmäiseltä poikaystävältä romanttisissa mielin odotettu lahja joka paljastui pikkuautoksi. Se oli miehen mielestä hauska lahja, oli siis joku keräilypikkuauto jollaista mies itse piti hienona ja jollaisen oli itse itselleen halunnut...
VastaaPoistaParas joululahjani oli lapsena saatu pimeässä hehkuva barbie-nukke. Se uskomaton onnen tunne oli jotain sellaista jota nykylahjoja avatessa ei enää saa vaikka saisikin mieluisen lahjan.
Kahdella arvalla mukaan. Paras joululahja on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan seuraavan vuoden Suomen kansan kalenteri, jolla joku pojista yllättää joka joulu. Huonoa lahjaa en ole vielä saanut. Punaiset tai mustat rannekkeet olisivat tosi hyva arpajaisvoitto
VastaaPoistaHetkeen en ole piipahtanut ja tännehän on tullut paljon uutta tekstiä ja pitsirannekkeita... Arvontaan osallistun yhdellä arvalla kertomalla hartaimman joululahjatoiveeni. Olin alle kouluikäinen varmaankin nelivuotias. Olin mummolan ikkunasta nähnyt tossumopoja (mummola sijaitsi tuolloin kaupungin keskustassa vilkasliikenteisen väylän varrella) ja sellaista toivoin joulupukilta lahjaksi. Lapsen varmuudella uskoin pukin sen myös tuovan. No saamattahan se jäi...
VastaaPoistaSuurempia traumoja ei ole joululahjoista jäänyt, joten kovin järkyttäviä joululahjoja en liene saanut.
Joululahja toive on iso kasa lankoja, jotka eivät lopu neulomalla. Tämä toive ei ole ikinä toteutunut, aina langat loppuu.
VastaaPoistaJärkyttävin lahja, eihän semmoista olekkaan, kaikki lahjat ilostuttaa. Tarpeettomia lahjoja on sitten tullut paljon. Kuten sähkökäyttöinen purkinavaaja eihän sitä kukaan tarvitse. Mutta lahja meni tutulle synttärilahjaksi, kuulemma käyttöä on.
Lukijan kolmella arvalla kokeilen joskos voittaisin.
tänä jouluna toivon kortti kirjaa joulu lahjaksi tai villa sukkia pidän käsillä tekemisestä siis, tai askartelu lahjakortti ois myös ihana lahja
VastaaPoistaJärkyttää lahja hmm, enpä muista en oo koskaa saanut huonoi lahjoi, mutta kerran sain sellasen lahjan koru telineen, josta en tykännyt mutta se sitten annettiin tai myytiin pois uusio käyttöön siin meni, omasta romusta toiselle iloa ja 3 arpa tulin lukijaks käsitöitä on ilo katsella
Kolmas arpa lukijoille.
Arvontaa tietenkin mukaan, kuinkas muuten. Nyt vain yhdellä arvalla lukijana, kun en muista mitään karmeaa joululahjaa saaneeni eikä ole toivoakaan joululahjasta, kun meillä on se tapa poistettu käytöstä. Ja kävijälaskurikaan ei vielä näyttänyt 50000. ;)
VastaaPoistaMutta olet sinä tosi toimelias, kun taas olit ehtinyt tehdä kaikenmoista ja vielä postatakin niistä. Minä kun en ehdi niitä kaikkia lukemaankaan. Noo laiskuutta se vaan on, älä siitä välitä. ;D
Nappaan matkaani kaikki neljä arpaa! Kjäh! :D
VastaaPoistaHartain joululahja toiveeni olisi läppäri/ipad.
Saisin vihdoin ja viimein tämän kamalan pöytäkone rakkileen jonnekin piiloon ja paljon nätimmäksi kotia :D
Kamalin saamani joululahja on serlan mainosorava nalle.
Idea ihan kiva,mutta..Melkoinen pettymys varsinkin kun itsellä oli ikää parikymmentä jo silloin.. :D
Kolmella arvalla mukana... Hartain kautta aikojen oli piano, jonka sainki yli 10 vuotta sitten... karmein... en muista enää keltä ja milloin mut just sellasen oon saanu mikä oli kerätty kaikista eri mainostuotteista: kynistä, heijastimista... Ei muuten, mut kun tiesi ettei lahjassa ollut edes sitä tunnetta mukana.
VastaaPoistaIhana palkinto!
VastaaPoistaHartain joululahjatoiveeni useana jouluna lapsena olivat barbiet ja joskus niitä myös sain.
Järkyttävin joululahja on ollut eräs koriste-esine.
Osallistun kahdella arvalla.
Kolmella arvalla mukaan!
VastaaPoistaEniten toivon rauhallista joulun aikaa rakkaiden kanssa,
paras joululahja!
En muista mitään hirveän kamalaa joululahjaa,
ehkä joku joulukarkki ei ole ihan ollut mieluista ;)
t. Eija
Hartain joululahjatoiveeni on lasinsulatusuuni, voisi kokeilla kaikkea kivaa. Yököttävin joululahja on ne perinteiset joulukonvehdit, joka joulu samat. Ihan kuin kaupassa ei muita konvehteja myytäisi. Kolmella arvalla mukana.
VastaaPoistaKolmella arvalla mukaan lähden ja voi jos mua onnistaisi niin 048 väriset valitsen.
VastaaPoistaMulla harras toive on jo pitkään ollut saada meille kissa, mutta eihän niitä joulupukki tuo ;o) Se nyt kuitenkin on toive joka mulla keikkuu ihan kärjessä.
Ja se kamalin kautta aikain on poikamiestyttövuosilta, kun oikein vartavasten lahjalla muistutettiin mikä 'asemani' on. Sain kynttiläjalan.
Kiitos kaikista kivoista toiveista ja kauheuksista! :o)
VastaaPoistaArvat on nyt taiteltu kaikille tähän mennessä osallistuneille...
Tämä hämäläinen osallistuu myös arvontaan ja tietenkin kaikilla neljällä arvalla :)
VastaaPoistaHartain joululahjatoiveeni oli 7 vuotiaana IIIISO My little Pony kartano, jonka pukki silloin toi ja joka nyt on pakattu pahvilaatikkoon varastoon, koska nuo poikalapset eivät ole oikein innostuneet siitä, kumma juttu ;)
Järkyttävin joululahja oli aikoinaan miehen kanssa saamamme pyyhepakkaus, jossa oli tumman punainen ja tumman sininen pyyhe. Ei väreissä sinänsä mitään vikaa, mutta laatu oli sellainen, jotta... Mutta hyvin toimivat kuitenkin nyt koirien pyyhkeinä :)
Kolmella arvalla mukana, olisi niin kiva saada tuollaiset rannekkeet! Väritoivomus 549.
VastaaPoistaHartain toivomani joululahja on ollut ja on edelleen Aalto maljakko, ehkä joskus saan sen...
Hirveintä joululahjaa en ole koskaan tainnut saada, mutta kerran sain villasukat ja olin niin pettynyt, odotin nuoren ihmisen innolla jotain muuta ja siitä se pettymys, muuten villasukat olivat hyvät ja tulivat kovasti pidettyä!
muistan että lapsuudessa lahjat ei ollu pääasissa vaan se että ruokaa sai syödä yllinkyllin myös yöllä.
VastaaPoistaHartain joululahjatoive on tainnut lapsena olla poni, jota ei kaupunkitytölle ihan niin helposti hankittukaan. Joten tuo toive uusiutui monena jouluna. Järkyttävin lahja on muutama vuosi sitten saatu joulukinkku. Ei kai kinkussa sinänsä mitään vikaa olisi, jos en olisi kasvissyöjä.
VastaaPoistaKahdella arvalla siis mukana.
Kolmella arvalla mukana. :)
VastaaPoistaHartain toive on tällä hetkellä, saada uusi Maijun kirja.
Likörikarkit, niistä en ole koskaan tykäänyt.
Osallistun kahdella arvalla.
VastaaPoistaJään lukijaksi.
Ja ikävin lahja oli varmaan sukset joskus lapsena, olen nimittäin aina inhonnut hiihtämistä (mutta pitihän ne kouluun olla!)..
Osallistun kolmella arvalla.
VastaaPoistaKaikkien aikojen hartain joulutoiveeni on ehkä oikean vauvan kokoinen vauvanukke jolla on pehmeä vartalo. Sain sellaisen lopulta mummiltani Teneriffantuliaisina erään joulun jälkeen.
Kamalin joululahja ikinä on ollut joku täydellisen turha koriste-esine. Esimerkiksi posliininen säästölipas. Tai karttapallokirjatuet (muovia, puuta ja paperia). Kirjatuista lipsautin ääneen, ettei niillä mitään tee. (Nolostuttaa vieläkin. Vaarini oli ne minulle antanut ja kuuli kommentin. Olen edelleen kyllä sitä mieltä, että ne olivat joku Valittujen palojen kylkiäinen ja minä vain loppusijoituspaikka tälle ilmaiseksi jaetulle krääsälle...)
Nykyisin toivon, ettei minua muistettaisi lahjoilla. Itse aion muistaa vain lapsia. Ja toivon, että onnistun säilyttämään joulumieleni enkä saa joulustressiä.
Olen lukija. Jos arpa minua suosii, toivevärini on beige (060?)
Mä ihailin lapsena yli kaiken Peppi Pitkätossua ja siitähän sitten tietenkin seurasi se että hartain joululahjatoiveeni oli marakatti,ainakin kolmena jos en peräti neljänä jouluna peräkkäin toivoin oikeaa marakattia lahjaksi ja voi sitä pettymyksen määrää kun en sitä saanut,vieläkin olen katkera,oiskos se nyt ollu niin vaikea toive toteuttaa,ei mun mielestä;D
VastaaPoistaKamalimman joululahjan myötä opin sen seikan ettei koskaan kannata kehua sellaista mistä ei oikeasti tykkää...Eräs lähes sukulainen oli vuosia,vuosia sitten jostain ostanut kammottavan kukertavan, ja rumanmallinenkin se oli vielä,ISON maljakon,ja ryhtyi siellä vieraillessani sitä maasta taivaaseen kehumaan,kotikasvatuksessani saattaa olla parantamisen varaa mutten mä sentään niin epäkohtelias ole että olisin maljakkoa haukkumaan ruvennut vaan taisin päästä suustani kohtalaisen kokoisen valheen ja todeta että joo,ihana on...Mun ei varmaan tartte kertoo mitä seuraavana jouluna sain lahjaksi...
Vieläkin puistattaa:D
Neljällä arvalla mukaan tavoittelemaan tätä oikeasti mieluista arvontapalkintoa,väriä en (vielä) osannu päättää mutta senhän kerkee sitten jos/kun voitto kohdalle napsahtaa:)
Kaikilla neljällä mukana ! Pettymystä tuottava joululahja oli muutama joulu sitten kun toivoin flanellista pyjamaa, sellasta hempeetä,luulin että mieheni kyllä TIETÄÄ et vaaleenpunanen on mun elämäntapa, no sain sellasen tosi räikeen värisen trikoo yöppärin, enkä voi sille mitään et mä vaan inhoon niitä :D
VastaaPoistaTän joulu lahja toiveita ei paljon ole, paras lahja olis joku hemmottelu lahjakortti !
Kolme arpaa ja tässä vastaukseni:
VastaaPoistaHartain joululahjatoiveeni: tämä toive on tälle joululle eli Dremel 3000, sillä voisin tehdä vaikka mitä pieniä näpertelyjä ja jopa hioa koiran kynnet lyhyemmiksi. Tuosta laitteesta riittäisi iloa ja onnea pitkäksi aikaa, ja olenkin nyt jo tovin vihjaillut että se voisi olla hyvä joululahja minulle
Järkyttävin joululahja kautta aikain on varmastikin korvapumpulipaketti. Kun olimme pieniä, siskoni antoi minulle sellaisen pilailumielessä, mutta en ihan osannut arvostaa sitä pilaa vielä silloin enkä pitkään sen jälkeenkään
Joululahjatoiveeni on käytännöllistä, verhot tai matto. Sekä tietenkin suklaata.
VastaaPoistaHuonoin lahja on ollut räikeän värinen paita järkyttävän näköinen, oli sentään sopivan kokoinen ;)
Ihana palkinto, kolmella arvalla mukaan tahdon.
Tänä vuonna olisi mukava saada jotain sellaista mitä en itse arvaa;) Aika vaikea toive, tiedän. Huonoja lahjoja en juuri ole saanut, en ainakaan muista. Seurailen blogiasi syötteenlukijan kautta ja pidän siitä. Kämmekkäät olisivat mukavat tummanharmaana tai rukeana. Mukavaa joulun odotusta!
VastaaPoistaHartain toiveeni on tainnut olla, kun olin ihan pieni ja olin toivonut ihka omaa kännykkää :) Huonoja lahjoja ei olekkaan :)
VastaaPoistaEli siis kahdella mukana :)
Tänä vuonna toivon, että taatelikakku kerrankin onnistuisi, joenkin olen oppinut kämmäämään siinä kerta toisensa jälkeen jonkun osan (lähtien siitä, että unohdan voidella vuuan..)
VastaaPoistaHirvittävin lahja.. hmm.. kerran olin vähän aikaa tosi pettynyt, kai sain Ariel barbin, jolla ei ollutkaan nilkkoihin asti ylettyvä tukka, niinkuin kaverin Arielilla vaan vain selkään asti ulottuva. Myöhemmin tajusin, että näin on parempi. Kaverin barbin tukka oli aika yybertakussa! Barbi edelleen tallessa 20 vuoden jälkeekin.
Ja koska lukijaksi ilmoittauin ja koska myös meidän blogissa menossa vinksinvonksin villasukka-arvonta, niin linkitänkin! eli 4 arpaa!
T. http://siipaistia.blogspot.fi/2012/11/pikkusisko-on-pari-vuotta-sitten.html
Kolme arpaa kiitos :)
VastaaPoistaHartain toive maailman rauhan lisäks uus läppäri. Kamalin lahja ollut ryppyrasva; olin 20v. silloin!!!!
pia1972 at luukku.com
Kolmella arvalla:)
VastaaPoista1. Hartain toive kauan sitten, vauvanukke ( jota en saanut)
2. Kaikki on kelvannut,( ei traumoja)
3. Lukija, tottakai, vaikka viime aikoina on ollut blogitaukoa
Arvonta-aika on päättynyt!
VastaaPoistaOnnellinen voittaja (voittajat??) julkistetaan huomenna 14.11.
Kiitos kaikille joululahjamuistojaan jakaneille!! :o)