Operaatio

Ennen näytti tältä..

 Siivoilin sitten vähän olkkarissakin. Tai oikeastaan vähän enemmänkin...

Aikaisemmin olin kovin innokas vaihtamaan huonekalujen, tavaran ja tilpehöörin paikkaa. Muutettuamme tähän taloon (6 vuotta ja 3 kuukautta ja 1 päivä sitten) vimma kummallisesti katosi jonnekin. Hälveni. Hiipui. Haihtui. Hävisi!! Tavarat ikään kuin vain löysivät paikkansa, eikä mitään isompaa säätöä ole tarvinnut tehdä.

... ja tältä.

Mutta varsin voimakas se vietti on ollut! Siinä määrin, että edelleenkin, kun sanon Miehelle "vähän järjestelleeni paikkoja", hän kysyy kauhua katseessaan, onko parivuode yhä paikallaan vai siirretty alakerran pikkuvessaan tai eihän hänen työpöytänsä vain löydy saunan pukuhuoneetsa. Tai jotain muuta yhtä älykästä.

Olen keskustellut aiheesta feng-shuita harrastavan kampaajani kanssa. Sanoi, että kun elämä on tasapainossa, ei ole tarvetta hakea tasapainoa kodin järjestystä muuttamalla. No, tässä talossa on kyllä ihan alusta asti ollut "hyvä henki". Vanhassa blogissani kirjoitin 2/2010:

Ostimme tammikuussa 2006 itsellemme häälahjaksi 60-luvun täyskivitalon. Taloa ja puutarhaa oli rakkaudella pidetty, huollettu ja remontoitu, siellä oli näytössä tyhjänäkin viihtyisä ja rauhoittava tunnelma - hyvä karma, sanoisi ehkä joku. Talo tuntui heti omalta.

Onko siis tasapaino hukassa, kun viikonloppuna olohuonetta siivotessani sohva kiersi joka seinällä ja päätyi lopulta tänne??

No juu, ruokailuhuoneen kappa tosiaankin järkytti balanssia! Totesin, että olohuoneelle on PAKKO tehdä jotain. Maalata ainakin tiiliseinä!!

Olohuone/ruokailuhuone on alkuperäisessä kuosissaan. Se on ihan  perussiisti, ei ole ollut mitään pakottavaa tarvetta päivittää. Taulutkin on lätkitty sinne, missä naulat ovat valmiiksi tapittaneet.

Mutta ruokailuhuoneen kevätsiivouksen jälkeen Mies sanoi, ettei ruokailun uusi verhokangas pääse oikeuksiinsa nykyisen tapetin kanssa!! Siis Mies sanoi! Mies!?

Joten sunnuntaina, Miehen lähdettyä töihin, alkoi OPERAATIO!!

Alkuperäinen ajatukseni oli paljastaa tiiliseinä, vauhdittaakseni maalausurakkaan ryhtymistä.

Taka-ajatuksena oli myös, että kun taso siirretään ikkunan alta pois, on helpompi tsekata mahdollisen patterinvaihdon aiheuttamat muut toimenpiteet. Elättelen siis toivoa, että Appiukko innostuisi patterinvaihtoon ennen kesämökkikautensa alkua (sen alettua ei mitään niin mielenkiintoista tapahdukaan, että tulisi mökiltä ihmisten ilmoille. Ja jopa minä myönnän, ettei patterinvaihto kuulosta ihan kaikkein kiinnostavimmalta ohjelmanumerolta...).

Mutta, juu, TIILISEINÄN MAALAUKSELLA ainakin aloitetaan!!

Ja jos homma tehdään kunnolla, pitäisi VERHOLAUDAT poistaa.

Mikä tarkoittaa KATON MAALAUSTA samassa yhteydessä.

Ja jos katto maalataan, kannattaisi uusia myös KATTOLISTAT.

Ja yhtenäisyyden vuoksi myös LATTIALISTAT.

Ja jos listat uusitaan, kannattaisi myös TAPETOIDA olohuone ja ruokailutila.

Ja jos tapetit uusitaan, pitää ensin VAIHTAA LÄMPÖPATTERIT (3 kpl).

Ja jos lämpöpatterit vaihdetaan, pitää ikkunaseinät LEVYTTÄÄ (3 kpl)!!

Talossa on jonkin muinaisen lämmönsäästökampanjan lopputulemana oudot styrox-levyt ulkoseinissä, siis huoneiden sisäseinien puolella tietenkin. Josta johtuen seiniin ei voi kiinnittää oikein mitään paitsi nuppineuloilla. Ja esim. verhotangot eivät pysy kiinni nuppineuloilla...

Tietäisittepä kuinka monta perkelettä Mies on päästellyt poratessaan seiniin reikiä n. 40 cm pitkällä poranterällä, jonka jälkeen reiät pitää täyttää jollain komposiittiliimalla ja muilla oudoilla täyteaineilla, jotta n. 20 cm pitkät ruuvitulpat pysyisivät seinissä. Ja loppujen lopuksi kaiken työn, vaivan, hien, kirosanojen, liimapurskeiden ja lisäliimailujen jälkeen kiinnitys vaikuttaa erittäin epäluotettavalta. Huteralta. Eikä verhotangossa roikkuvaa verhoa ainakaan uskalla liikutella, ettei koko systeemi rojahda alas...

On silti mukavaa, että talossa on lämmintä!

Joten ensimmäisten kokeilujen jälkeen (ylä- ja keskikerran työhuoneet) olemme remontin edistyessä levyttäneet seinät (ompelu- ja makuuhuone).

Mutta joo, jos seinät levytetään, kannattaisi myös lattialle tehdä jotain! Parketti on hyvässä kunnossa, mutta muutama sauva on omituisesti läpikuivunut, tikkuuntunut, suorastaan kelottunut. Olisiko lattia vielä pelastettavissa HIONNALLA?

Jos lattian hioo, se pitää tietenkin LAKATA tai VAHATA tai jotain. Samalla se kannattaisi SÄVYTTÄÄ...

Ja jos tiiliseinä, katto, patterit, seinät ja lattiakin uusitaan, kannattaisi samalla VAIHTAA TAKKA lämpötehokkaampaan (ja nätimpään!)...

Edellisessä asunnossa ENSIN remontoimme olohuoneen ja SITTEN teetätimme takkaremontin. En kyllä suosittelisi tätä järjestystä enää toistamiseen ...

Ja jos operaatio vedetään läpi näin laajamittaisena, pitäisi ruokailuhuoneen komerot purkaa ja rakentaa tilalle haaveilemani LASIVITRIINI (siis sinne seinän sisään)! Ihana, iso, lasiovinen, lasihyllyinen, peiliseinäinen ja kristallikruunulla valaistu lasivitriini! Voisi sinne yhden tiffany-lampunkin hankkia, sinne kaappiin....

Mitä, riistäytyvätkö suunnitelmani taas käsistä??

Saisinkohan syötettyä Miehelle ajatuksen EDES tiiliseinän maalaamisesta? Minähän sitä en maalaa... Olen LUVANNUT maalata eteisrapun seinät kolmanteen kertaan, ja sitä on nyt odotetettu jo 3 vuotta. Jokohan maali on kuivunut purkkiin? Maalaus ei vaan ole minun juttuni!

Mutta juu, olohuonetta tuli siis siivoiltua ja huonekalujakin siirreltyä. Aika kamalalta näyttää!! Kaikkein kamalinta olisi, jos Mies olisikin tyytyväinen tähän järjestykseen ja mitään ei tapahtuisi!!

Koirat eivät ole tyytyväisiä!! Olisittepa nähneet ne epäluuloiset alta kulmain heitetyt katseet, joilla koirat koko illan seurasivat puuhasteluani! Olisittepa kuulleet sen huokailun ja tuhahtelun, kun totesivat ikkunakyyläyksensä vaikeutuneen! Vanhapiika taisi siirtyä pysyvästi kuistille, sieltä kun on näköalat kolmeen suuntaan.

Muuan probleemi tässä nykyisessä VÄLIAIKAISESSA järjestyksessä on! Ei paikan paikkaa kukkaruukuille! Enhän voi niitä koko kesää saunan pesuhuoneen kylpyammeessakaan pitää!

Tai miksen voisi??

Mitään uutta en tähän hätään tehnyt. Miksi olisinkaan, kun homma on täysin vaiheessa? Tai siis ei ole vielä alkanutkaan!!

Sohvan koirasuojat sentään vaihdoin, punainen alkoi olla jo liian joulua. Fleecet ovat Jyskistä, taisivat maksaa vitosen kappale. Tyynyliinakankaat odottavat ompelua. Verhot mietin vasta syksyksi.

Huutokauppatarjottimelleni suunnittelin hankkivani erilaisia lasisia karkkikippoja. Niitä markkeeraamaan keräsin nurkista sekalaisen kokoelman - ja totesinkin tarjottimen täyttyvän jo näillä. Jotenkin vaan näyttää silmääni "kylpyhuoneasetelmalta" - sieluni silmin näen purkeissa vanupalloja, topsyja, suteja...

Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, nämä täyttyvät aika nopeasti - ja ihan huomaamatta - pienillä lankakerillä, virkkuukoukuilla, ompelulangoilla sun muilla käsityötarpeilla... Enkä kylppärifiilis sen myötä kaikkoaa?

Raportoin operaation etenemisestä myöhemmin. Jos siis jotain ylipäätään tapahtuu...