Grillikatoksen päivitys

Juhannusta ei vietetty kotinurkissa, mutta sopivasti Jussin päiväksi sain grillikatoksen kesäkuntoon.

Kuva: Juustoportti YouTube

Kuopion unia-apneakurssin (syksyllä 2022) paluumatkalla poikkesin Pentik Outletiin. Tai varsinaisesti kyllä poikkesin Kuopion Juustoporttiin hakemaan kotiinviemisiksi leipäjuustoa, mutta kävinpä sitten samoista ovista Pentikilläkin pyörähtämässä.

Kuva: Pentik FB

Tykkään Pentikin kankaista (en niinkään astioista) ja iskinkin heti silmäni Fantasiaan, vain 10 €/m! Kun samaa kuosia löytyi myös valmistyynyliinoissa (10 €/kpl), pyyhelinnoissa (5 €/kpl) ja tarjottimissa (muistaakseni 15 €/kpl), pyyhälsin aika nopeasti pakka kainalossani myyntitiskille. 2,5 metriä, kiitos - sillä määrällä saisin uudet kapat grillikatoksen ikkunoihin.
.

Kuva: Pentik FB

Kangas lähti mukaani Mäntyharjulle (kesä 2023), viimeisen päivän viimeisillä tunneilla surautin pikaisesti kapat valmiiksi. Kotona tajusin virheeni: kankaan suikaloin kolmeksi soiroksi, mutta ikkunoita onkin neljä!! Ripustamatta jäivät, ronttasin vähin äänin sivuvinttiin...

Syksyllä 2023 pakersin lopputyötäni Imatralla, paluumatkalla poikkesin Korian Novita Outletiin ja Kuusankosken Pentik Outletiin, ovat kivasti melkein liki toisiaan. Onneksi poikkesin! Fantasiaa löytyii vielä rullatavarana, mutta vain 2 metrin pätkä ja sekin aika runttaantunut. Ostin tietty - samalla ankarasti mielessäni pohdin, minkä pituiset tekemäni kapat olivatkaan, aiemmin ostetusta kangaspalasta kun muistin pätkäisseeni palan pois.

No, kangaslöydöstä innostuneena etsin kotona SeiskaVeikka-koristani matchaavia värejä ja talven mittaan virkkailin joutohetkinä kasan muorinpalasia. Valmiit tilkkuset lojuivat pitkään odottaen inspiraatiota, yhdistävän värin päättäminen oli yllättävän vaikeaa. Lopulta kesän korvalla valitsin turvallisen vaaleanharmaan.
.

Kaikkiaan lappusia oli 8 eri väriä. Peitto koottiin satunnaisjärjestyksessä, mikä lappunen sattui sokkona käteen osumaan. Sen verran tietty suoritin valintaa ettei kahta samanväristä osunut vierekkäin, mutta muuten mentiin täysin tuurilla. Aika hyvin onnistui, vain muutamia samanvärisiä on kulmittain. 7*9 lappusta, peitteen koko 105*140 cm, langanmenekiksi kirjataan toukokuulle 975 g.
.

Alkukesästä (2024) kaivoin mittanauhan ja sivuvintissä piilotelleet kapat esiin: pituus 2,1 metriä. Voihan nekku, 10 cm kankaan pituudesta uupuu!
.

Päätin, että en anna asian haitata - jos yksi verho onkin vähän lyhyempi, hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään. Loppukankaasta sain sivupöydän eteen verhon, pöytäliinan ja pari tyynyä kaffeepöydän istuimille. Pieni pala odottaa vielä inspiraatiota.
.

Verhoja ripustaessani tajusin toisen mokani: kuviointi!!  Olen ollut joskus viime vuosituhannella muutaman kuukauden Hämeenlinnan Sokoksen kangasosastolla verhokangasmyyjänä. Olen vallan erinomainen kohdistamaan kuvioita pitkissä verhoissa, mutta eipä sitten kuvio-opit pälkähtäneet päähäni kappakankaita suikaloidessani... Näyttää IHAN kamalalta, mutta toivottavasti "hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään" pätee tässäkin...
.

Kuva: Katariina

Kovin montaa kertaa grillikatoksessa ei ole kesän mittaan oleiltu. Työkavereille piti järjestää lettukestit kesälomakauden alkamisen kunniaksi, mutta kun mittarin lukemat huitelivat liki 30 asteessa, ei voinut kuvitellakaan laittavansa tulia grillikatoksen pesään lettupannun alle. (Kuvassa näkyvä liesi on siis todellakin ihka aito puuhella hämmentävän "modernista" ilmeestään huolimatta.)
.

Kuva: Katariina

Kemut vaihtuivat lennossa mehukesteiksi, tarjolla oli hedelmiä, vihanneksia ja leipäjuustoa. Ja tuoremehuja. Kattauksesta tuli aika houkuttelevan näköinen, kiitos hedelmiä pilkkoneiden ja asetelleiden kollegoiden. (Kyllä, pistin vieraat hommiin!)
.

Kuva: Katariina

Ilmojen viilettyä on toki jo päästy letunpaistoonkin - kiitos kesähelteiden, pensasmustikat kypsyivät juuri sopivasti lettukauden alkuun.
.

Piha on ollut hunningolla läpi kesän, ehkä siitä suivaantuneena valkoinen puulilja Pretty Woman aukeni pinkkinä! Annan sen kuitenkin (vain tänä kesänä!) anteeksi, koska sopii Fantasian väritykseen...

Ja kuten lihavoiduista aikamääreistä voi huomata, vähän pitkissä kantimissa oli tämäkin projekti...

Grillikatos

Mies oli koko viikonlopun töissä.
Viihdytin itseäni siivoamalla grillikatoksen. 
.

Rohjo sivustavedettävä lähti sirkkelin suupalaksi.
Vapautuneelle paikalle nostin tämän kevyemmän version.
.

... ja sen paikalle laitoin tämän aiemmin pihassa päivystäneen.
.

Myös korituoli sai lähtöpassit,
tilalle pihalta kovapuutuolit.
.

Kaasugrilli sai jo viime kesänä tuomion,
mutta siinä se vain edelleenkin tönöttää...
.

Maalaushommat jäivät tekemättä (maalipurkin otin esiin),

Miehen ensi viikon hommia.
Jäljet ovat mosaiikkitason saumauslaastiroiskeita, Miehen hommia...
.

Koira tuli huuliaan nuoleskellen tarkistamaan, 
olisiko grilli kuumana.
.

Ei ollut.

Grillikatos kelpaa kuitenkin hänen ylhäisyytensä koirankopiksi.
.

Paikat ovat taas lettukestikunnossa!

Letut paistetaan tuolla valkoisella Upo-liedellä,

joka EI ole sähköliesi vaan ihan oikea puuhella!!
.

Edelleenkin on pohdinnassa, miten grillikatosta päivitettäisiin
(ensisijaisesti tarkoittaa kattoremonttia).

Mitään uutta tänne ei kannata hankkia ennen päätöksiä.
.

No, Ikeasta tietty muutamat tyynynpäälliset, mutta niitä ei lasketa.

.

Miehen kevätkiksit

 Olipa ihanan kesäinen viikonloppu!
Hain ensimmäiset kesäkukat:

markettaa, 

surfiniaa ja lankaköynnöstä,
pelargoniota ja murattia,
kivikkokasveja,
jotain luikertavaa, jonka nimeä en nyt muista.

Osa on vielä istuttamatta.

Kuurasin laattoja, 
routa on saanut osan keturalleen.
En korjannut.

Pesin pihakalusteita.

Grillikatosta en vielä siivonnut,
istuskelin sisällä ja mietin, mitä sille pitäisi tehdä.
Mies vihaa rohmoa sivustavedettävää.
Aika kamalalta se kyllä ilman patjaa ja tyynyröykkiötä näyttikin...

Hetken mielijohteesta huusin Miehen halonhakkuusta kantoapuun.

Täytyy sanoa, että Mies ei aikaillut hetkeäkään,
kun tajusi mitä olin heivaamassa!

Tuotapikaa paloitteli sohvanrohjakkeen,
ennen kuin ehtisin tulla katumapäälle!

Siinä samassa alkoi sirkkeli laulaa!

Alta aikayksikön kalikat olivat jo liiterin suojissa.
Pelkäsi kai, että vaatisin kohta uudelleenkokoamista....

*

Viikonloppu oli aika toimelias, puuhaa jos toistakin...
Saunan jälkeen kysäisin Mieheltä, mikä oli ollut parasta.

Sohvan sirkkelöinti oli kuulemma parasta ikinä,
kevätkiksit vailla vertaa.

Pitääkö olla huolissaan?

Grillikatos

Grillikatos on ollut luvattoman huonolla hoidolla ja vähäisellä käytöllä viimekesät. Liiteriä tehdessä (2017) se toimi rakennustarvikevarastona, seuraavina kesinä oli niin kylmää, märkää, ankeaa, paahteista, kiireistä, karua, paarmaista ettei vaan ollut aikaa eikä intoa uhrata sille ajatustakaan. 

Toki Mies siellä askarteli joskus vapaapäivinään moukaria heilutellen (puuhellan ja tasojen purku), laatoittaen (lattia ja sivutaso), maalaten (ulkoseinien yläosa & ikkunankarmit ulkopuolelta), muuraten (uuden lieden hormihässäkät), laittoipa kuparisen lipputangonalustankin (katolle) ja uusi kattohuovan. Minä en tehnyt mitään.

Puretun puuhellan tilalle Mies metsästi pientä kamiinaa tai Porin Mattia tori.fi:stä. Ei tullut vastaan, mutta löytyi täysin käyttämätön ja aika erikoinen Upo-puuhella Tammisaaresta! 

Selittääkö tämä malli sen, että dementoituneet emännät virittelevät palvelutalokeittiöissään nuotioita sähköuuneihinsa?? Puuhellalla on jo parin kesän ajan paisteltu letut, toimii mainiosti myös herukkamehujen keittelyssä. Paitsi tänä kesänä, puolen ämpärin vuoksi viitsinyt edes tulia viritellä, Mehu-Liisa puhkui ja puhisi ihan vaan sähkölieden kulmalla...

Kevällä Mies vaatimalla vaati, että grillikatoksen vanhat kärsineet kalusteet lykätään sirkkeliin ja mietitään kopperon tarvetta ja käyttötarkoitusta. Uusitaanko katto ja sisustetaan viihtyisämmäksi vai puretaanko hökötys vallan pois.

No ei missään tapauksessa!!! Ainakaan pureta! Grillikatos oli se kirsikka, joka kruunasi talokaupan silloin aikoinaan, kohta 15 vuotta sitten.

Edellinen isäntä oli muurannut grillikatoksen kalansavustamokseen. Sisäkatto oli sen myötä mustunut ja ensi töikseni sudin sen valkeaksi. Maalit ostin rautakaupan suositusten mukaan, vaan eipä sekään ikuista ole, pinta on alkanut kesiä. Rapsuttelin maalia vähän irti sieltä täältä, ikäväksemme totesimme lautojen  pehmenneen hengittämättömän maalin alla. Kattohuopa uusittiin vasta muutama kesä sitten. Turhaa työtä, jos nyt koko katto pitää tehdä uusiksi. Kukahan senkin tekee? Ja varsinkin, mitähän sekin maksaa? Ja miten kiireellinen uusimistarve on??

Oh ja voih.


Kalustuksesta siis. Alkukesästä kävimme muutamaankin otteeseen kiertelemässä tutustuen huonekalukauppojen kesäterassien kalustetarjontaan, etsimässä ideantynkää. Ei löytynyt. Kalusteet eivät olleet malliltaan mieluisia tai materiaali ei miellyttänyt tai viimeistään hintapyyntö oli kerrassaan tolkuton. Tyyli oli hakusessa (Mies toivoi vähäeleistä) ja käyttötarkoituskin vähän hukassa. Kesäkeittiö? Ruokailupaikka? Saunan vilvoittelutila? Kasvihuone? Pyörävarasto + ruokonleikkurin & lumilingon talli?

Ääh.


Päätin ainakin siivota grillikatoksen perusteellisesti ennen kuin Mies ehtisi tilata puskutraktorin hommiin. Kannoin kalusteet mäelle, Mies toiveikkaana otti jo sirkkelinkin esiin, mutta kieltäydyin ehdottomasti luovuttamasta kalusteita moiselle helvetinkoneelle! Tyhjänä katokselle ei ainakaan olisi mitään käyttöä! Vanhoilla kalusteilla mentäisiin ainakin vielä tämä kesä!

No.

Sovimme, että ainakin kaasugrilli viedään metalliromunkeräyspisteeseen tämän kesän jälkeen. Juhannusviikon maalaushuumassa sudin rungoin mustaksi, hirvitys saanee armahduksen vielä toistaiseksi, ehkä. Sinänsä grillissä ei ole mitään vikaa, se on vaan äärettömän iso ja äärettömän ruma. Grillin suojapussi oli vielä isompia ja vielä rumempi, joten heitin sen heti uutena roskiin - eli grilliä ei voi säilyttää pihalla. Olipa nokkelaa...

Juup.

Enimmäkseen grillikatos on edelleenkin ollut käyttämätön. Pihalla ollessa tulee heiluteltua kuokkaa, nyhdettyä rikkaruohoja. Jos istuksitaan niin pihan puolella. Tosin näin syksyisin - iltojen viiletessä ja pimetessä - grillikatos alkaa taas kutsua syliinsä.

Ulkoruokintakin on kelien puolesta pian pakko siirtää sisätiloihin.

Kolho sivustavedettävä on Miehen erityinen inhokki, tyynytettynä kelvollinen.


Kevyempi penkki on mielitiettyni, Miehen mielestä siedettävä.


Kaikki patjanpäälliset, tyynyt, matot ja kapat ovat vanhaa (tai vieläkin vanhempaa) varastoa, ei tuntunut mielekkäältä uusia mitään, kun jatkosuunnitelmista ei hajuakaan. 

Paitsi tietenkin pari tyynynpäällistä piti hankkia (niiden aiempien 129:n lisäksi), mustia. 

Ja lyhtyjä, mustia.


Nyt näyttää tältä, mutta kieltämättä JOTAIN pitää ensi kesänä tehdä!

Onko ideoita? Meitsillä alkaa kädet nousta pystyyn...

Eipä ollut eka kerta...

Kävi taas vanhanaikaisesti: kesä loppui ennen kuin kerkisin mattopyykille! Tai tarkemmin sanoen: ennen kuin Mies ehti, sillä kaikki pesemättä jääneet matot ovat leveämmän sorttisia eli siis miehisiä voimia ja laaja-alaisia liikkeitä vaativia työstökohteita. Myönnän kuitenkin osasyyllisyyteni: olen keksinyt Miehelle parempaakin puuhaa niiksi vähäisiksi vapaahetkiksi, kun on kotiin piipahtanut.

Aiemmin vein matot suosiolla pesulaan, mutta viime vuosina tasovesipesun hinnat ovat humisten heilahtaneet pilviin. Tulee edullisemmaksi ostaa uudet "väliaikaismatot" - usein niistä saa vielä kirpputorilla pienen hyvityksen, kun tarve on ohi.

Eipä siis ole eka kerta, kun syysmyöhällä - iltojen pimetessä ja viiletessä - alan kaivata mattoja jalan alle ja aloitan surffauksen HobbyHallin sivuilla. 

Tavoite: edulliset ja yhteensopivat matot olohuoneeseen ja ruokailutilaan, lisäksi mahdollisuuksien mukaan jotain järkevää jatkokäyttöä seuraavan kesäpesun jälkeen. Jollei sitten taas "pakon edessä" tilata uutta "väliaikaista" mattokertaa...

Mutta juu, sohvien väliin tummaa ja yksinkertaista...

... avoimempaan tilaan vähän näyttävämpää. 

Ruokapöytien alle yleismattoja kaksin kappalein.

Tykkään klassisesta kuviosta, mutta parasta on se, että matot sopivat myös ulkokäyttöön!

Ruokailuhuoneen matot saavat nimittäin ensi kesänä uuden elämän grillikatoksessa!

Grillikatos on ollut yksi niistä Miehen "parempaa puuhaa" -kohteista. Moukari heilui, kun tiilistä muuratut keskisaarekepöytä, savuttava puuliesi ja vasen sivupöytä purettiin. Uusi liesi on hankittu, ehkä se ehditään asentaa vielä ennen pakkasia. Muut puuhat lattialaatoituksesta maalaukseen, ulkoseinäpinnoista katon uusimiseen jäävät ensi kesälle - ellen sitten taas keksi jotain uutta "parempaa puuhaa" (ties vaikka  mattopyykkäystä....).

* * *

Mutta mattoihin palatakseni: olen yllättävän tyytyväinen kokonaisuuteen!

Kuviomatto on aika järkky, mutta annoin Miehen valita kolmesta vaihtoehdosta ja päätyi tähän. En kuitenkaan valita, koska Mieskään ei nurise sohvaryhmämatosta, vaikka inhoaa yli kaiken nukkamattoja - sellaisia kun kuulemma käytetään vain vessoissa...

Koiria eivät mattovalinnat suuremmin hetkauta! Enemmän kiinnostaa, koska saavat uuden tyynykoosteen sohvalle, sävyiltään syksyisemmän.

No, ehkä sitten kun taas maltan nousta tältä "valtaistuimeltani" siirtyäkseni kutimen kimpusta ompelukoneelle?

Kun nämä olohuoneen "somistukset" ovat ensin vääntyneet sukiksi...?

VIRKISTÄVÄÄ VIIKONLOPPUA!