Rappuremppa

 VIIMEINKIN!!!

Yläkertaan johtavat portaat on viimein rempattu!

Tuntuu ihan USKOMATTOMALTA, 
niin pitkään homma on ollut suunnitteluvaiheessa.
Osapuilleen 18 vuotta...

Kaikenlaisia ratkaisuja pohdittiin.

Lasittamaton klinkkeri, kuten keskikerrassa?

Juu, ei, tuskinpa samoja laattoja olisi enää edes saatavissa Laattapisteeltä.
Ja muutenkin turhan hintava ratkaisu, muotoillut kulmalaatat olivat aika tyyriitä.

Ja kylmä jalan alla, koska lattialämmitys ei jatkuisi enää yläkertaan johtavissa portaissa.

Kuva: StepFix FB

Stepfix-tammiportaat? Suosikkini, mutta sikakallis.

Parketti tai laminaatti? Liukkaat.
Vinyyli? Juu, ei innosta.
Korkki? Mjoo, ehkä.
Nykyisen kaltainen linoleum? Laattojen mitoitus ei oikein passannut.
Palatekstiilimatto? Sama juttu laattakokojen kanssa,
hukkaa olisi tullut ihan tolkuttomasti.

Lisäksi kaikki mainitut edellyttäisivät metallilistaa joka portaalle,
mikä lisäisi materiaalikustannuksia merkittävästi.

Kokolattiamatto? Ei ehkä koiratalouteen?
Muovimatto? Ei ikinä.

Googgeloin epätoivoisesti erilaisia vaihtoehtoja.
Kysyin neuvoa parilta rakennusalan ammattilaiselta.
Yhtä tyhjän kanssa, ei mitään käyttökelpoista ideaa.

Pah, jotain on kuitenkin tehtävä!

Tilasin sitten Timpurin.

*

Timpuri poisti portaan ovet karmeineen: alaoven ja kellariportaanoven pysyvästi, yläovi vaihdettiin uuteen. Samalla tietty sitten piti siistiä kiviseinät uusien ovettomien aukkojen osalta. Keskikerrasta piti uusia myös mainittua klinkkerilattiaa, poistetuista karmeistahan jäi reiät lattiaan. Hienoisesti heiluva kaide kiinnitettiin tukevammin. Sovittiin, että homma jatkuu Maalarin saatua urakkansa valmiiksi. Mutta ei ollut Timpurillakaan ideaa porrasmateriaaliksi.

*

Kului vuosi.

Edelleen vaan pohdittiin materiaalivalintoja.

Pah, jotain on kuitenkin tehtävä!

Tilasin sitten Maalarin.

*

Maalari poikkesi konsultaatiokäynnille: mitä maalilaatuja hankitaan ja kuinka paljon. Seiniin, kattoihin, oviin, kaiteisiin, portaiden otsaan.  Mutta ei ollut Maalarillakaan ideaa porrasmateriaaliksi.

Maalikaupoille ajeltiin Hämeenlinnan S-Rautaan -
todetaksemme, ettei sellaista enää edes ole.

Poikettiin siis Hämeenlinnan K-Rautaan.
Myyjä tiennyt mitään lattiamateriaaleista,
eikä ollut kovin halukas tietoa etsimäänkään!
En sitten halunnut ostaa maalejakaan sieltä.

Seuraavaksi suunta Hämeenlinnan RTV:lle.
No nyt löytyi myyjältä palvelualttiutta!!
Ehdotti portaiden päällystämiseen NEULAHUOPAa.
Ikinä kuullutkaan, mutta tunnetaan myös nimellä MESSUMATTO.
Sitä kuulemma useammatkin asiakkaat ovat portaisiinsa
menestyksellä asentaneet, jos portaat vähäisellä kulutuksella.
Ja meillähän yläkertaan kuljetaan vain sukkasin.

Tein tilauksen matosta ja  soveltuvasta liimasta.
Ja muistin ostaa ne maalitkin.

*

Maalari teki oman urakkansa tuttuun tyyliinsä, erinomaisesti.

Maalausurakan jälkeen Salla Lylynojan teokset "Koukussa vaaraan" ja "Jaettu ilo" [pesutekniikka & akvarelli] löysivät myös viimein paikkansa kellarinrapusta.

Mattotoimituksen saavuttua Timpuri palasi hommiin. Vanhat linoleum-laatat poistettiin, portaat tasoitettiin ja matto leikattiin ja liimattiin paikalleen. Oli kuulemma helppo asentaa. Ja lopuksi listoitus. No, Maalari pitäisi vielä hälyttää paikalle uudestaan, viimeistelemään porraspäädyt, mattoa paikalla määrämittaan leikellessä mattoveitsi oli klohminut jälkiä seinien maalipintaan.

Etappia oli kuitenkin syytä jo juhlistaa:
onnistuneen pinnoituksen kunniaksi pienesti kuohuvaa!

Helmihyasinteista ja keltaisista kynttilöistä pystyy päättelemään,
että tämä tapahtui joskus pääsisäisen tietämissä.

*

Kului kesä.

Viimein muutama viikko sitten soittelin Maalarille,
ehtisikö muilta kiireiltään pienelle fixauskäynnille.

Ja ehtihän hän!
Muutama tunti, niin homma oli purkissa.
Tai siis maalit purkista seinissä.

Lopultakin
VALMIS!

*

Materiaalikustannuksiltaan remppa oli hyvin edullinen:
maalit n. 200 eur
+ neulahuopa & liima n. 200 eur.
Työn osuus sitten toki oli moninkertainen.

Sekin tietty ilahduttaa, että mattorullasta ei jäänyt yhtään hukkaa,
kun loppupätkä kävi Pupusen työhuoneen matoksi.

*

Ai miltä se nyt sitten näyttää?

Tervetuloa tallustamaan!

Lähtö takaovelta...

... ja portaat ylös.

Tasanteella voi hetken ihastella Esa Leppäsen
"Hei! Kolme litraa sitä vapaanlehmän maitoa" -teosta...

... ja jatkaa sitten kohti yläkerran makkareita.

Ylätasanteelle jätettiin Miehen Isotätivainaan
hirvityksenhurmaava peili&konsolipöytä-setti.

*

Peilailujen jälkeen, alaspäin tullessa...

... ohitetaan parvekkeen lasiovi...

... ja jatketaan keskikertaan (vasemmalle) tai takapihalle (oikealle).

Pahoittelen kuvien heikkoa laatua, täällä on PIMEÄÄ.

*

No, ei tätäkään postausta ilman villasukkia selvitä!

Maalarille,

konsultaatiokäynnistä ja maalausurakasta omansa.

Piirakat ja omasta päästä syntynyt kuviointi.
Kolmannet sukat tietty fixausreissustakin,
sivupalmikkosukat valmiusvarastosta.

Timpurille,
kaksi reissua hänelläkin.
Perussukkaa.

Ja Timpurin vaimolle, entuudestaan tutulle rouvalle.

Idean nappasin Jasminin puikoilta.

Sukista kirjataan maaliskuun langanmenekkiin 580 g.
Rouvan sukat myhome living sukkalankaa (150 g), muut Seiskaveikkaa.

Mäntyharju 2024

No niin, Mäntyharjun tuotokset vuorossa. Oli kyllä taas NIIIIIIN virkistävä viikko Sanna Parankon opissa kivojen tilkkuihin hurahtaneiden ihmisten seurassa!! Valtaosin osallistujat ovat tilkkutyön pro-tasoa, mutta hyvin mahtuu tällainen satunNaisempikin tilkkuilija mukaan. Tämä - jos mikä - suurteholataa akkuja! 
.

Sannan kevätkurssilla tein KÄRJELLÄÄN SEISOVAt NELIÖt JÄMÄKAITALEISTA. Nyt toppasin, tikkasin ja muokkasin tyynynpäällisiksi, koko ~50*50 cm. 
.

Vähän syksyinen sävy, mutten malttanut odottaa - heti vaan käyttöön!

*

Kevätkurssilla pyysin Sannalta, että ONTTO TILKKUKUUTIO sisällytettäisiin myös kesätilkkuleirin ohjelmaan, halusin tehdä sellaisen vähän isompana vanhoista farkuista. 
.

Mukaan pakkasin kaksi isoa laatikollista materiaalia, "oikeita" tilkkukankaita en ottanut mukaan ensinkään. Kamalan paljon varasto ei reissussa vajennut! Riittää vähän useampaankin tarpeeseen ja sivuvintissä on vielä lisää...
.

Edestä, sivulta ja takaa...

Lämmittelin tekemällä Ikean vanhaan sisustyynyyn uuden päällisen farkusta. Tyyny oli ollut sivuvintissä liki parikymmentä vuotta - alkuperäinen päällinen sikistyi pesussa sen verran, etten koskaan viitsinyt kiskoa sitä uudelleen paikalleen. Vaan nyt oli aika ottaa tyyny uusiokäyttöön! Koko 25*92*9 cm.  
.

Vetoketju on ihan yhtä nafti kuin siinä alkuperäisessäkin, mutta ehkä tämä on helpompi jumpata pesun jälkeen päälle, koska a) kierrätysfarkut eivät kutistu ja b) vyölenkit auttavat punnertamisessa.
.

Ja vyölenkeistä tyynyn voi nostaa vaikka seinälle seuraavaa tarvetta odottamaan...

*

No sitten se ontto kuutio, siinä olikin vähän enemmän hommaa... 72 farkkupalan leikkelyyn ja jatkojalostukseen meni 2½ päivää. Eikä siis mitään muutaman tunnin rykäisyjä, vaan todellakin 2½ Mäntyharju-päivää eli aamu-ysistä ilta-kymppiin/yhteentoista (klo 9-22/23), mitä nyt välissä lounastauko ja illemmalla pikainen kauppareissu iltapala- ja aamiaistarpeiden vuoksi. Edes kahvipausseja en malttanut pitää...
.

Palojen koko on 20*20 cm. Ensin ompelin ihan normipaininjalalla tilkut yhteen kahteen kertaan, sitten tikkaus paksulla farkkulangalla tilkkupaininjalalla - kolminkertainen sauma toivottavasti kestää käyttöä! Kaikkiin "ylimääräisiin" aukkoihin (napitukset, vetoketjut) tietty taustat, ettei sisältö epähuomiossa valu ulos.
.

Kuva: Sanna Paranko, Tilkuista asiaa FB

Sen jälkeen alkoi muodon hakeminen, kuution ulkosaumat (koristetikkauksen jätin näistä pois) ja "sisäputket" yhdistävät saumat ommeltiin kolmeen kertaan nekin. Onneksi näin isokokoisessa kaikki onnistui koneompeluna, olisi ollut varsin työlästä ommella "putket" käsin, kuten pienemmässä versiossa.
.

Täytteeksi tilasin Fatboy-rouhetta Kokkolan Laatukalusteesta, koska a) se oli kesätarjouksessa ja b) toimitusaika oli lyhyempi kuin suoraan Fatboylta tilattuna. Siis silloin, nyt toimitusajaksi ilmoitetaan 3-4 viikkoa...

Mutta nopea oli toimitus, liiankin nopea! En nimittäin saanut kuutiota Mäntyharjulla täysin valmiiksi, ompelut jatkuivat vielä kotona. 
.

Kotona keksin, että tähänkin kannattaisi laittaa vetoketju, jos rouhetta täytyy jossain vaiheessa lisätä (pienempiä rouhepussukoita myy ainakin Tampereen Vaahtomuovi Oy). Vetskarin kanssa olikin sitten aika jumppa, vaan ihmekös tuo kun se ajatus pukkasi päähän vasta siinä vaiheessa, kun työ on viimeistä 15 cm saumaa vaille valmis... Eläköön hidasälyisyys!
.

Kun Pupunen palasi kesäretkiltään, täytimme kuution yhdessä: minä pitelin suppiloa, Pupunen kauhoi rouhetta sisään. Sadalla litralla jäi aika lötköksi, reissu Tampereelle siis edessä. Toki sen arvasinkin, etukäteen olin laskenut rouheen menekiksi täyteen tuupattuna 120-130 litraa, mutta kovin pinkeäksi tätä ei ollut tarkoitus laittakaan. Siis yksi noin 20 litrainen pussukka vielä tarvitaan - jos on liikaa, ylimääräiset voi valuttaa "oikean" Fatboyn sisään.
.

Koeistunta.
.

Jatkossa taidan taskuihin piilotella kolikoita ja kenties joskus jonkun setelinkin, jos/kun Pupunen tajuaa siivota huoneensa ilman suurempaa patistelua. Eli onkohan tämä silloin motivaatiokuutio? Karkkia taskuihin ei kannata piilottaa, Koira kuitenkin löytäisi ne ennen Pupusta...
.

Sellaiset niistä sitten tuli.

Kunhan olen saanut lisätäytteet hankittua, laitan kuvia tositoimissa. 😊
.

1. adventti

Eilen oli kylällä pukkiparaati.

Pukki muoreineen tuli paikalle komeasti ponien vetämissä kärryissä.

.

Musiikillisesta annista vastasivat

Musiikkiopiston lyömäsoittajat. 

.

Joulupukki ja Joulumuori kertoilivat Korvatunturin kuulumisia.

Joulumuori paljasti Pukin juuttuneen

Instakanarammiin ja TikTakkiin (jonne tekee tanssivideoita), 

jonka seurauksen Päätonttu on rajoittanut Pukin ruutuajan vain 5 minuuttiin

joulukiireiden vuoksi.

.

Lyömäsoittaja Pupunen vaihtoi myös kuulumiset Pukin kanssa.

.

Paraatista kotiin päästyä oli sopivan jouluinen olo

JOULUVALOJEN VIRITTELYYN.

Olo/ruokailuhuoneen ison ikkunan taakse havuköynnös

ja sisäpuolelle tähtösiä.

Johdoista tuli melkoinen hässäkkä,

joten ne kiskaistiin palmikolle.

Mielenkiinnolla odottelen, milloin Koira

a) jyrsii johdot poikki ajankulukseen

b) nyppii nuo hilputtimet irti tähtösistä.

.

Päätyikkunaan viritin Markslöjdin ison teräshäkkyräkranssin,

jota jalostettiin parilla lasi- ja samettipallolla.

.

Vastapäiseen ikkunaan, telluntollotusnurkkaukseen,

pienempi valokranssi, jossa Pupuselta äitienpäivälahjaksi saatu

Muurlan Niiskuneiti-lasipallo.

Poronsarvissa killuu Iittalan lasipalloja

ja muinainen Lontoon tuliainen

Season's Greetings.

.

Kyökissä tanssahtelevat tontut.

Käynnissä piparitalotalkoot.

Verhon tein viime jouluksi Pupusen leikkihuoneeseen.

Poikkesin ihan muissa asioissa paikalliseen  kangaskauppaan, 

missä silmään iski Ihan MauriKunnasHenkinen joulukangas,

vaikka onkin ruotsalaista tekoa

(Arvidssons Textil: "Tomteboda").

Ostin yhden kuviokerran verran (65 cm ),

ajatuksena tehdä Pupusen huoneen soffalle kaksi jättityynyä.

Pupunen vilkaisi kangasta kerran, 

totesi hienoksi, muttei halua tyynyjä! 

Syy: tyynyt olisivat toistensa peilikuvat

(tätä en ollut itse tajunnut...) 

Pupunen halusi kuvan mieluummin ehjänä jotta joulukuusikin näkyisi

ja ehdotti, että tekisin siitä ikkunaverhon.

No, minähän tein!

Tänä jouluna Pupunen halusi ikkunaansa

ison joulutähden,

joten nyt verho jouti keittiöön.

Ihanaa Joulun (t)aikaa!!

Pupusen ylläri

Pupunen oli Juhannuksen alla viikon (no, melkein viikon, 6 yötä) leirillä. Lapsen poissa ollessa pilkoimme Pupusen päivähuoneen vierassängyn juhannuksena mökille kuskattavaksi (mistä aiemmin postasinkin).

Tilalle olin päättänyt hankkia Fatboyn. Suuntasimme siis Vepsäläiselle, mutta osoittautui turhaksi reissuksi - tilaustavaraa. Kotiin palattua bongasin halutun värin Finnish Design Shopista, posti toi kotiovelle kahdessa päivässä. Yllätyin TODELLA iloisesti TODELLA nopeasta toimituksesta!!

Samalla tuli sitten kyllä tilattua vähän muutakin. Lego Storage Brick -palikat olivat FDS:ssa sopivasti tarjouksessa. Elättelen toivetta, että palikat helpottaisivat huoneen siisteyden ylläpitoa, mutta pahoin pelkään olevani ihan hakoteillä...

Eikä se Vepsäläis-reissukaan turha ollut, repsikan paikalla ehdin matkalla googlailla tamperelaisliikkeiden mattotarjontaa. Vain umpitylsiä vaihtoehtoja tarjolla, VÄRIÄ pitää lapsen huoneeseen saada!! Viimein Askon sivuilta löytyi kiva malli, sivuston mukaan kuitenkin loppunut Tampereen myymälöistä. Soitto Pirkkalaan - sieltä löytyi! Pirkkalan myymälä piti tietenkin laukata läpi ja silmäillä muukin tarjonta (kaikki tuotteet -50%). Silmään osui satulatuoli, sellainenhan tarvitaan! No, se oli sitten loppunut Pirkkalasta...

... mutta sellaisia löytyisi Hakametsän myymälästä. Ei auttanut kuin palata Tampereelle! Enempää ei kierrelty, ettei tulisi paluuta Pirkkalaan vielä jotain muuta hakemaan.

Kotimatkalla poikettiin vielä Ikeaan, piti hakea mökin saunakamariin HOL-säilytyspöytä. Loppunut, toimitusvaikeuksia. Ettei olisi ihan turha käynti tämäkään, hankin muutamia kehyksiä Pupusen piirroksille.

Näillä eväillä saatiin Pupusen päivähuoneeseen ihan uusi ilme.

ENNEN:

NYT:

PS. Poljinroskis on toinen epätoivoinen yritys ylläpitää huoneen siisteyttä. Ideana on, että siihen olisi helppo riisua kouluvaatteet kotiin tullessa ja kotivaatteet yökkäriä vaihtaessa, farkut ja hupparin voi ripustaa seinälle tappeihin. Totuus on, että kaikki vaatteet, niin pyykkiin menevät kuin käyttövaatteetkin, ovat aina yhdessä kasassa poljinroskiksen vierellä...

Kotiin palaava leiriläinen tykkäsi kovasti uudistuksesta.

Äiti:             Mikä on parasta?
Pupunen:     Tämä säkki! On hyvän värinenkin.
Äiti:             Onko muuta kivaa?
Pupunen:     Kotiin palaaminen, omaan ihanaan kotiin!

Mitäs siihen enää sanot?

Pupunen ja Mies ovat lomailleet alkuviikon mökillä,

TÄNÄÄN alkaa myös meitsin lomaturnee...

*

ILOISTA KESÄMIELTÄ!

*