Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste varjostin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste varjostin. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Kevätkyökki

Puunasin kyökin vähän perusteellisemmin, mikä innosti päivittämään tekstiilitkin. Kangasvarastoja pöyhiessä löytyi Morris & Co:n napakkaa "Golden Lily Minor" -puuvillaa - oikein perienglantilaista kuosia.

Aloitin tuoleista, työkaluksi riitti voiveitsi (vanhan kankaan poistoon) ja nitoja.

Jatkoin varjostimella, mikä vaati vähän kikkailua: lankaa ja neulaa käsin ompeluun, kaksipuoleista teippiä, liimaa, maalarinteippiä, lisää käsin ompelua + teippien poisto. Ei likikään täydellinen lopputulos, hädin tuskin kelvollinen, mutta kelpaa tähän hätään - kunnes tuolit taas seuraavan kerran päivitetään.

Viimein rohkaistuin kapan kimppuun, ompelukonekontakti!!

Tapani mukaan tein ensin ja ajattelin vasta sitten - en huomannut mitata kankaan leveyttä ennen urakkaan ryhtymistä! Kankaan kuvion leveys olikin huomattavasti normaalia kapeampi, vain 124 cm - eli vaati 22 cm leveät "kanttaukset". Eipä siinä paljon kukkakuosia ikkunan peitoksi sitten tullutkaan...

Kapan koko 60 * 168, reunakaitaleet vanhaa Finlaysonia reippaasti yli 10 vuoden takaa. (Kuvassa näyttää harmaammalta kuin elävässä elämässä, sävy varsin lähellä tummempien lehvien väriä.)

Keittiön astiakaappia hankkiessani en ainakaan miettinyt sen putsailua: 80 ikkunapintaa pestäväksi, 64 ristikkoruutua ulkopuolella, 16 vähän isompaa sisällä. No, suurempi  homma oli pestä kaikki harvemmin käytetyt astiat...

Kaapin päällä olleet valkeat pajukorit vaihdoin kannellisiin - ei järin kyökkityylisiin - pahvilaatikoihin (muinoin Stockmannilta hankitut), korien sisältöä kun en enää toistamiseen aio putsata! Kunhan sopivammat osuu kohdalle, menevät vaihtoon.

Kun kaikki nurkat oli jynssätty viimeistä sopukkaa myöden, pyysin Miestä hiomaan jo aika kulahtaneet tammitasot - ajattelin, ettei kuitenkaan ehdi, mutta annan mahdollisuuden osallistua. No, turha valittaa hiontapölystä, oma oli ideani...! Mutta kyllä kannatti, parin OsmoColor-kerroksen jälkeen pinnat ovat taas ihanan silkkiset!!

Pöytäpintojen innoittamana otin Muumi-purkit käyttöön myslille ja palasokerille - poistin kansista tiivisteet avaamisen helpottamiseksi, rikkoutumisriskin pienentämiseksi. Mietin silti, pitäisikö ne sittenkin palauttaa vain "koristeiksi" - Muutto on Pupusen ristiäislahja, Seikkailu on poistunut tuotannosta.

Nyt kun ompelukone on kesytetty, vien saumurin huoltoon heti Pupusen herättyä päikkäreiltään! Edellisen huollon jälkeen ehdinkin huristella melkein puolen metrin saumanpätkän, kun sekosi uudelleen - siitä on nyt reilut pari vuotta... Ai hidas? Minä vai? Pöh, korkeintaan hartaasti harkitseva!?

Nyt taitaakin olla iltapäiväkaffeiden paikka!?

torstai 12. kesäkuuta 2014

Kyökin pikapäivitys

Toista kangasta etsin, vaan käsiin osui pätkä valmiskappakangasta, Eurokankaan pakanloppu aikojen takaa.

Kyökin akkunaverhoksi olin ajatellut, vaan oli jäänyt (tämäkin) homma vaiheeseen - muistan ärsyyntyneeni huonoon suunnitteluun!! Onhan se nyt ihan pölhöä, että siistillä saumalla saa tankokujan molemmista päistään umpeen tai ompeleita ratkomalla saa nurinperisen päärmeen joko päällystaitteeseen- tai helmukseen! Vaatisi siis kikkailua, eikä välttämättä tuloksena kovinkaan siisti tekele.

Kaappiin jäi kangasriepu.

No, nyt kun tartuin toimeen kikkaillen, ärsyynnyin jälleen! Vaan valmista tuli kumminkin. Kohtuullisen siististi. Käsiin jäi yksi kuviokerta - kahdella olisi voinut päällystää kyökintuolit, mutta mitä ihmettä tekisin yhdellä?? Turhanaikaisen sämpyläliinan? Yksinäisen patalapun? Huonosti kuivaavan astiapyyhkeen?

Pikainen varjostinvaraston läpikäynti: löytyisikö valkeaa, pienenpuoleista, suorareunaista... Löytyi! Ehkä Clas Olssonilta hankittu. Tai ehkä sittenkin Bauhausista? Tai Sokokselta tai KodinTerrasta....

Kun Terhi tulee seuraavan kerran kylään, pitää piilottaa!! Hukkaan meinaan menivät hyvät opit, parissa tunnissa tekaisin tämän viritelmän! Vähän käytin ompelukonettakin apuna, mutta varsinaisesti ompelin käsin kankaan kiinni valmiiseen varjostimeen, sellaiseen sisältä laminoituun (?) tylsänvalkoiseen perustötsään.

 
Ei se nyt kuitenkaan ihan kamala ole! Vähän tylsä tämäkin, muttei kovin kamala, sanoisin.


PS. Verhoon lennähtänyt perhonen on äitienpäiväkukka-asetelmasta. Pupuselle oli tärkeää, että se siirtyy vanhasta verhosta uuteen. :o)
.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Eka varjostin

 
Siinä se nyt on, ankaran uurastuksen lopputulema! Ei tämä raskasta tai uuvuttavaa ollut vaan armottoman hidasta! Ompelukoneella surauttelemaan tottuneelle käsin ompelu on jo ajatuksenakin järkyttävä - eikä taidotkaan ole kovin kummoiset...

Iso KIITOS Terhille uuden harrastuksen pariin houkuttelusta ja vielä isompi KIITOS opetuksesta ja ohjauksesta!!

Terhi neuvoi ottamaan paljon kuvia työn edistyessä, mutta (nolona myönnän) nämä ovat vasta toiset kuvat. Se eka oli blogissa jokunen päivä sitten. Niin intensiivisesti varjostintani väkersin, etten vaan malttanut kameraan tarttua - hyvä, että pissalla hoksasin välillä käydä!

Terhi auttoi valitsemaan mukanani olleista tarpeista parhaiten marmorijalkaan (Hämeenlinnan Suurkirpputorilta) sopivan kankaan (Eurokankaan palalaarista) ja pompulanauhan (Karnaluksista), vaalea koristenauha (??, ei muistikuvaa hankintapaikasta) löytyi myös varastoistani.

Olen kyllä aika tyytyväinen! Oikeastaan OIKEIN tyytyväinen. Tai tarkemmin ajatellen ERITTÄIN tyytyväinen!! Ei mitään suurempia mokia, ei kai kovin pieniäkään (oletan - taitavampi saattaisi sanoa toisin). Vuori ei vetänyt kurttuun, päälikangas ei liiaksi kiristä saati löysänä lörpötä, nauhat ovat liki suorassa.

Enkä edes viime metreillä onnistunut töhrimään kangasta liimalla tai sormenpäistä tökkimälläni verellä. Siitäkin huolimatta, että nauhojen liimailu oli melkoista sörssimistä - topsyja kertyi reilu pino, kun poistelin turhan raskaalla kädellä tursotettua EriKeeperiä. Meinasi tulla Terhiä ikävä!!

 
Koko komeuden korkeus on 49 cm, varjostimen halkaisija 24 cm. Johdon voisi vielä uusia, saisi samalla nätimmän välikytkimen.

Kangasta jäi vielä reilu pätkä, mitähän siitä tekisin...

PS. Seuraava varjostinkin on jo suunnitteilla!

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Mitä saa 2 vrk:ssa aikaiseksi?

Tasan tämän verran!

Tulihan tehtyä -blogin Terhi kutsui opiskelemaan lampunvarjostimen tekoa. Olipa innostava ja mielenkiintoinen viikonloppu!!!

Ahkeroimme oikein urakalla! Perjantai-yönä lopetimme 02 ja lauantaina jo 01:30, olimmehan sopineet menevämme toisena iltana yöpuulle hyvissä ajoin...

Oma aikansa meni kyllä ihan silkkaan IHAILUUN!! Mikä määrä neuleita, virkkuita, helmitöitä, tiffany- ja muita lasitöitä, kanavatöitä, ristipistotöitä, tilkkutöitä ja muita ompeluksia, varjostimia, keramiikkaa ja posliinimaalausta, askartelua, mielenkiintoisia sisustuksellisia yksityiskohtia, uskomattomia kirpputorilöytöjä ja - sokerina pohjalla - nukkekoti! Tietenkään unohtamatta pihamiljöötä kaikkine istutuksineen ja rakennuksineen!

Koko 2 vuorokautta olisi voinut mennä ihan vaan ihmetellessä, hipelöidessä ja tutkiessa!! Kurkatkaa ihmeessä linkkien (yllä) taa ja ihmetelkää itsekin!!

Mutta kyllä me töitä tehtiin!! Sain niin hyvät opit, että uskallan jatkaa yksin loppuun. Palaan asiaan, kunhan varjostimeni on esittelykunnossa.

Ja sen jälkeen toivottavasti vielä monta kertaa!! Puolentusinaa seuraavaakin kangas- ja koristeyhdistelmää on jo mietittynä!! 

KIITOS Terhi ihanasta viikonlopusta!!! 
Kiitokset myös muulle perheelle kärsivällisyydestä ja erinomaisesta ylöspidosta: KIITOS!!

PS. Ai niin, pitää ihan mainita saamani kohteliaisuus: en ole "ollenkaan niin tohelo kuin blogistani saattaisi päätellä!" Iloiten kerroin tämän Miehelle, joka totesi että jo viikon jälkeen olisivat saattaneet olla toista mieltä... ;o)