Lukijat

torstai 30. huhtikuuta 2015

Vapputraditioita

Kuva: Punanaamio
Mummon perinteisiin on kuulunut jo puolen vuosisadan ajan ostaa lapsille ja sittemmin lastenlapsille VAPPUHUISKAT! Entisaikaan, omassa lapsuudessani, silkkipaperiset vappuhuiskat olivat runsaita röyhyjä, ei sellaisia väriäpäästäviä luiruja kuin nykyiset. Siskon kanssa piirsimme aina huiskan puuvarteen (niin, nekin ovat päivittyneet muovitikuiksi!) iloiset kasvot, ja sitten kirmasimme pitkin maita ja mantuja Vappuheilan paperihiukset hulmuten!

Niinpä sai Pupunenkin omansa, vaan aika on loikkinut tässäkin asiassa eteenpäin, nykylapsonen heiluttelee foliohuiskua!

Kuva: karkkainen.com
Toinen - ei ehkä yhtä pitkäaikainen (?) - Mummon traditio on VAPPUHYRRÄ. Sellaista muksu on mankunut jo pari viikkoa jokaisella kauppareissulla, mutta arvasin Mummon hankkivan senkin. Oikeastaan niitä pitäisi ostaa tukkupakkauksen verran lisää ja kesällä testata, toimisivatko myös räksäkarkottimina!

Molemmat perinteiset vappuvempaimet voisi toteuttaa ihan itsekin, ohjeet esim. Yhteishyvässä ja Idea-arkistosta.

Kuva: yle.fi
Vielä kun haemme FOLIOPALLOn, on vekaran vappuvarustelu täydellinen! Viimevuotisesta riitti iloa pitkään, ISO Pikku-Myy pihisi ilmat pihalle pikkuhiljaa vasta viikkojen jälkeen. PIENI Muumi-pallo on ollut mukana leikeissä tähän asti liki päivittäin, kuvaposket aika hinkautuneina.

Kuva: Olli Nykänen / Valkeakosken Sanomat
Muuten ei ihmeempiä vappusuunnitelmia olekaan. Vanhaan tapaan grillaillaan talvipompat niskassa. Huomenna ohjelmassa ankanuittokisat, perinne jo sekin, vuodesta 2009.

Huisku ja hyrrä, iso ilo!

VINKEÄÄ VAPPUA!

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Kurpat sähkökaapilla

Opiston kevätnäyttelyn aika!
Myllysaaren museo oli lennähtänyt täyteen kevätkurppia, -sirkkuja ja -tirppuja,
tekstiili- ja teknisten töiden lomaan.

Tänä vuonna mikään yksittäinen työ ei saanut jalkoja alta.
Kokonaisuus oli hallittu, joskin vähän tylsä (selkeän suosikin puuttuessa).

Näyttelytilaan oli koottu kauniita väri-interiöörejä.

Mielestäni tämän kevään parasta antia olivat verhoilukurssin tuotokset ja...

... ja upeat pyytyöt ja soittimet.

Suuret tilkkupinnat ovat aina yhtä vaikuttavia!

Opistossa on vahvat kasvivärjäysperinteet,
joka näyttelyssä on esillä upea luonnonväripaletti
villaa, silkkiä, bourettesilkkiä, puuvillaa:

  
Unenomainen torkkupeite.
.
 Korkkimatto.

Tonttukin poikkesi näyttelyyn?

Unohtiko Tonttu laukkunsakin?

Muutamia poimintoja ideoiksi ja innoittajiksi:

 Vanhoista kirjoista tehdyt koru- ym. rasiat.

Tilkkupussi peitteelle ja tyynylle.
Helppoa, nykäiset vain kahvasta mukaan yökyläilemään lähtiessäsi!

Olisikohan tämä sitten sekatekniikkaa? Tilkkua ja kirjontaa.

... kuin myös upeassa "maisemataulussa".

Uskomaton ompelujakkara, huovutusta ja konekirjontaa kultalangoin.

Kässypussi vai iltalaukku? Ehkä molempia!

Parhaan idean palkinnon annan ompelutarvikelokerikoille,
KAAVAPAPERIlla päällystetyille.

Vielä on Vappuaattoon asti aikaa käydä ihastelemassa!

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kun pää ei pysy mukana...

Niinhän siinä käy, kun kädet tekee ja hattarapää on toisaalla: sekulia tulla tuppaa!

Aloitin toivesukat, koko 38 ja 48 s. Ekan valmistuttua aloitin parin, vasta kantapään tehtyäni huomasin silmukkamääräksi 52. No, olipa sopivasti Appiukon nimipäivä. Purin kantapään, jatkoin vartta ja leipaisin lavan kokoon 45.

 
Uusi yritys 38:n parille. Nyt silmukkamäärä oikein, mutta kantapäästä tuli Appiukon kokoa. Taas purettiin...

Saatuani Appiukon toisenkin sukan valmiiksi huomasin, että varsien raidoitukset ovat ristissä. Niinpä-niin... Väitän kyllä kirkkain silmin, että niin sen suunnittelinkin - uskokoon ken tahtoo.

Esittelin valmistuneita sukkia Miehelle, kehui värejä - mutta totesi isänsä jalan olevan kokoa 43. Purkuun...

Vastoinkäymisten kautta voittoon!
Koko 38, 97 g
Koko 43, 121 g
Seiskaveikan Raitaa + keltavihreää (334).

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Pesäpuuhissa

Voitin Neulaa ja ja lankaa -blogin arvonnassa ihanan aplikoidun brodeerauksen, Eijan itsensä surautteleman! Oli kyllä parhaat arpajaiset ikinä - jokainen osallistuja voitti!! Eija on ihan selvästi tutustunut voittajien mieltymyksiin, niin on olleet kivoja ja saajiensa näköisiä palkintoja (juu, olen muista blogeista kyylännyt myös!)!

 
Omassa, aika isossa (kuvakoko 35 * 18 cm + reunat) brodeerauksessa on hilpeä pesäpuu pönttöineen ja tipusineen, lempeän lystikäs! Pupunen oli paikalla, kun taannoin availin pakettia, kommentoi: "Mitä siellä on? Onko se minulle? Voi, miten ihana NENÄLIINA! Onko se nenäliina? Onhan se minulle? Se on niin SULOINEN!"

Löysin ämpärillisen (!!) valmiiksi leikattuja suikaleita ompeluhuonetta järjestellessäni, sieltä poimin (jälleen täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä) mieluisia sävyjä pesäpuun pariksi.

Etupuolella horisontaalisesti (puunrunko "tikattu koholle"),

... takapuolelle vertikaalisesti, väliin vahvaa vanua ja tikkauksen taustakankaaksi HobbyHallin luirua pussilakanaa, jota en petiini kelpuuttanut. Alareunaan vielä 50 senttinen vetoketju ja, kas,

... ei tullut nenäliinaa, tuli tyynyliina!!

Välivanu on niin paksu (että kuvissa suikaleetkin näyttävät ihan muotopuolilta), että melkein menisi ihan sinällään, mutta kun 45 * 55  -kokoon sujauttaa sisään 50 * 60 -kokoisen pallokuitutyynyn, muotoutuu entistä muhkeammaksi.

Lisäväriä kaupan hyllyltä: nappityynyt (tarjoushintaan 5 €/kpl) ja kirjavat lintutyynyt (tarjous 7 €/kpl) Jyskistä, yksiväriset vihreät päälliset Ikeasta (2,99 €/kpl).

Ehkä vielä intoudun väsäämään ämpärisuikaleista kaitaliinankin,
toistaiseksi kelpaa 1980-luvulla tekemäni poppanaliina.

 Ideana oli soinnuttaa tyynyt Lauri Lounelan "Kiinalainen maisema" -teokseen.

 Tykkään!

 Koiratkin tykkäävät!

 Liikaa tyynyjä? Ehei, vielä voisin tehdä suikaletyynyn Isotätivainaan perintösohvallekin...


Mies sanoi, että olohuoneessamme on ihan Risto Räppääjä -fiilis!
(Kollaasin kuvat googgeloitu.)

Tiedä sitten, oliko kehu vai moite - tunnen kuitenkin onnistuneeni!! 

Iloiset kiitokset Eijalle!!

KODIKASTA VIIKONLOPPUA!

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Blogilista.fi lopettaa (karhunpoika sairastaa)

Yllättävä uutinen! Syitä palvelun lopettamieen ei ole millään tavoin avattu, edes blogilistan omassa Kehitysblogissa ei ole mitään mainintaa. Pikaisella googgeloinnillakaan ei löytynyt  kauhistelua kummempaa.

satunNainen / Tilastot / Liikenteen lähteet

Todella harmillista! Ensinnäkin siksi, että Blogilistan hakutoiminnot ovat olleet niin helppokäyttöiset, kivoja blogeja löytyy selkeän aihepiirijaottelun ansiosta. Ja kieltämättä myös siksi, että moni lukija löytää omaankin blogiini juuri Blogilistan kautta!

Eniten toki tulee googgeloinnin kautta, käytetyimmät hakusanat ovat: satunnainen, karnaluks, paviljonki, satunnainen paula, suomen kaunein koti, wingspan huivi, pannumyssy, satunnainenblogi, toukkapussi, vinot kasvot.

Vinot kasvot? Kas kun ei vääräleuka...

Kirjauduin Bloglovin' -palveluun. Ensivaikutelma ei kovin kiinteää suhdetta lupaa, sekava ja monimutkainen. Vaatinee tovin totuttelua (ja ryöpyn manauksia).

* * * * *

Pupunen on ollut nyt 1 vuoden 3 kuukautta Suomessa, terveenä kuin vuohipukki. Illalla kuume nousi ensi kerran, tänään vietetään nuhaisaa toipilaspäivää Niiskuneidin kanssa dvd:itä katsoen.

Viikonloppua jo odotellen...

Karhunpoika sairastaa,
häntä hellikäämme -
lääkkehillä hoidelkaa
Nalleystäväämme.
Uni paras lääke on,
sitä nauttikaamme -
Nalleraukan kuntohon
aamuksi jo saamme.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Jos kuussa alkaa tuulemaan?

Tontin rajalla sinertää isommin kuin koskaan aiemmin.
Tartu kädestä käteen,
laula sielusta sieluun.
Kasta varpaat kylmään veteen,
Hyppää täysillä joutsenlauluun.
Sillä sinä ja minä,
niin elävinä.
Pystymme kuulemaan,
jos kuussa alkaa tuulemaan.

Haloo Helsinki
Helmihyasintit ovat jääneet pysyväksi riesaksi.
Kuusta tiedä, mutta sen verran tuulee, että tällä suunnalla paloportaat rämisevät ja parvekkeen kaitet paukkuvat, suihkuhuoneen tuulettimen lavat läiskyvät kuin läppävikaisella. Kiitos ikkunarempan, nurkissa ei sentään vingu eikä humise, paitsi piipussa - puuskat paukuttavat takkapeltiä pelottavasti. Pihatammessa roikkui kummallinen heinänkorsipallo, liekö naakkapariskunta saanut lentävän lähdön savupiipun nokasta?

Erilaisia narsissin ja tulppaanin lehtiä pukkaa käsittämättömät määrät pitkin pihaa.
Muistan, kun mukulana Sisko inhosi tuulisia kouluaamuja, tuulenpuuskat heittivät pienen koululaisen ojanpohjalle niin että vain kintut ilmassa heilahtivat. Vähän oli samaa tunnelmaa, kun aamulla anivarhain käväisin autolla Tampereella - mietin koska löydän itseni moottoritien pientareen puolelta.

Shirley Temple -pionit punottavat pontevasti.
Kelit eivät ole vielä suosineet pihapuuhia! Kylmää, kalsaa ja koleaa vuoropäivin, tasaisen varmasti tuulee navakasti, rivakasti tai helakasti. Jossei kunnolla sada niin tihuttaa tai roiskii räntää. Vai kuvittelenko vain niin? Tekosyitäkö tehtailen?

Ruusujuuret turpoavat lupaavasti
Viimasta välittämättä kävin kurkkimassa kevään ihmeitä, taas nousee pihassa jos jonkinmoista versoa - kaikesta hoidon puutteesta huolimatta. Tai ehkä juuri siksi? Sinivuokkojakin tuntuu kyllä olevan enemmän kuin koskaan, metsänreuna siintää sinisenä silmänkantamattomiin. Omassa pihassa lykkää narsissia ja tulppaania vähän joka puolella - paitsi siellä, minne niitä viimeksi istuttelin...

Viljelykset kukoistavat, se ainokainen ruohosipulini.
Tänä keväänä en ole tutkinut ensimmäistäkään taimikuvastoa tai kasvihinnastoa. Piha näyttää ankeammalta kuin koskaan, joka nurkka tuntuu olevan rempallaan. Sammal on epämääräisen talven jälkeen riehaantunut, kaikki vähänkin varjoisemmat paikat on katettu pehmeällä sammalmatolla - siistimmän, terveemmän ja yhtenäisemmän näköinen kuin nurmikkomme ikinä. Mutta sammalta se silti on, vihaamaani sammalta. Myydäänkö sammalsyöppöä megapakkauksissa vai pitäisikö siirtyä suoraan Agent Orangeen?

Punaherukka.
Pihatyöt eivät nyt siis houkuta, ei vähän pätkää. Ei ensimmäistäkään suunnitelmaa, haaveitakin harvakseltaan. Liiterikö lamaannuttaa?  Tuntuu, ettei pihassa entuudestaankaan ole kuin keskeneräisiä projekteja ja epäkelpoja virityksiä. Aika kaukana ollaan Suomen kauneimmasta pihasta...!
.
Mikäs se sieltä kurkistaa?
Suomen kaunein koti -buumi on (odotetusti) levinnyt siis myös mökkeihin ja pihoille. Mielestäni tähän asti nähdyt pihat (tiistaisin MTV3, uusinnat AVA) ovat olleet vähän liian laitettuja, mutta uutta mökkikautta odotan innolla alkavaksi (29.4. Nelonen, uusinnat Liv).

Kyllä vaan, siellä kasvaa piirakkaa ja hilloa, rapaprperista!!
Saapa nähdä, koska ekan kerran ehditään omalle mökille!? Siellä ei ole pihapuuhia riesana, mutta perusteelliseen talven tomutukseen jo pienesti mielisin. Kylmä taitaa vaan olla vielä sielläkin, jopa sisällä. No, kesää kohti...