Lukijat

torstai 31. joulukuuta 2015

Lisää filttejä...

Sunnuntaina 7. huhtikuuta 2013 postasin:


2½ vuotta se otti, vaan nyt on valmista!! Lankalaihis siivitti viime metreillä kirimään...!

 Juu-u, koira on entistä harmaampi.

Silmuista sukeutui 8:n pyöröllä torkkupeitto ja toinenkin, koko n. 130 * 140 cm kumpainenkin. Sen verran on harvasilmäistä, että käyttöön otetaan varmaan vasta sitten kun koirista on aika jättänyt. Ei ole kivaa, jos koirat koko pitkän työpäivän kuljeksivat filttejä perässään raahaten, jos kinttu tai parikin on sujahtanut neuloksesta läpi! Hankaloittaa ainakin rapuissa kulkemista ja sohvalle hyppäämistä, vaikka ruokakupille pääsisikin. Juu, ei, jemmaan!

Kaikki lanka meni, tasan kilo. Siltikin vaikka osa meni roskiin - langassa oli pitkiä pätkiä mustaa "siimaa", kun pörröt ja pompulat olivat unohtuneet... Ei ole kummoista Novita-laatu nykyään.

Ovat kyllä ihanan keveitä ja pehmeitä (Silmu: 36% mohairia, 33% polyamidia, 31% akryyliä). Hmmmmm, mutta näyttävätkös vähän jättimäisiltä koiranoksennuksilta??

Ehkäpä annankin shaalit joskus jollekulle lahjaksi? Käsinpesukaan ei oikein puolla tähän huusholliin jäämistä... Juu, ei, jemmaan!


KIITOS KAIKILLE BLOGIYSTÄVILLE
KULUNEESTA VUODESTA
&
KUPLIVAN KIHELMÖIVÄÄ
UUTTA VUOTTA 2016!

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Muorigalleria

Nyt kun mummoja on koossa täysi tusina, en malta olla tekemättä koostetta...

 1. KUKKAISMUORI (01/2011),
toimii koirien retkipeitteenä.
Kasvivärjättyä Seiskaveikkaa

 2. MIEHEN MUORI (05/2011)
makaa mökin parvella.
1500 g Seiskaveikka, 115 * 160 cm

 3. POMPULAMUORI (08/2011)
lepää taiteltuna takkahuoneessa, odottaa uutta tulemistaan.
1590 g kasvivärjättyä Seiskaveikka, 112*156 cm

 4. FARKKUMUORI (12/2011)
tehtiin Veljen perheen farkkumökille.
1280 g Novita Puro Batik,  6*10 lappua + "reunapitsi"

5. RÖYHELÖINEN ISOÄITI (04/2013)
röyhistelee kestokäytössä olohuoneen sohvalla ellei pyöri pesukoneessa.
1350 g Seiskaveikka, 105*165 cm + röyhelöreunus 4 cm

6. MÖKKIMUMMELI (08/2013)
viihtyy mökillä, kuinkas muuten.
1255 g Seiskaveikka, 113 * 153 cm

 7. PUPUSEN MUMMELI (11/2013)
päivystää (Miehen) päikkäreitä varten Pupusen leikkikamarissa.
1272 g Seiskaveikka, 110 * 145 cm

1355 g Seiskaveikkaa, pitseineen päivineen 120 * 160 cm

9. GRILLIMUORI (07/2014)
on kesät grillikatoksessa, talvet koirien unipeitteenä.
933 g Nallea, 105 * 147 cm

 10. HARMAA NUORIMUORI (08/2015)
on tupaantuliaislahja Veljentyttö Vanhemman opiskelijaboxiin.
890 g Nallea ja Gjestal Maijaa, 100 * 140 cm

11. ENKULIMUORI (12/2015)
on joululahja Veljentyttö Nuoremman neidonkamariin.
1316 g Seiskaveikka, 110 * 155 cm

12. ALAMÖKIN ANOPPI (12/2015)
ei päätynytkään alamökille vaan jäi kaupunkikodin väriläiskäksi.
1750 g Seiskaveikkaa ja Gjestal Jannea, 116 * 175 cm

Omat suosikkini ovat Pompulamuori (3) ja molemmat mökkeilevät mummot (2 & 6),
pidän kovasti myös Grillimuorin (9) keveydestä.
  Jos tykkäisin harmaasta,
tykkäisin epäilemättä myös Veljentyttöjen versioista. :o)

tiistai 29. joulukuuta 2015

Alamökin Anoppi

ALAMÖKIN ANOPPI ei valmistunut ajoissa ehtiäkseen kuuraparran konttiin.
Viimeiset reunasilmukat tökin Tapaninpäivän ajelulla,
matkalla lapsuudenkodin kautta appivanhemmille.


Valitettavasti en muista, kenen blogista bongasin idean lappusiin.
Ihastuin "vesiputousefektiin", joka alkuperäisesä oli selkeämpi.

Mies sai valita väriteeman: riemunkirjava vai hillittyn hallittu.
Ehdotti mökkityyliin sopivaa värikakofoniaa,
ajattelinhan torkkuhuovan päätyvän appivanhempien mökille.

Hyödynsin lankakorin sisältöä maksimaalisesti,
ainoastaan harmaan sävyt olivat pannassa.
Vain luonnonvalkoista shoppasin lisää, sillä kantattiin ja yhdistettiin lappuset.

 Valmis peite punnittiin mummuvainaan vaa'alla, 1750 g.
En pitänyt tulosta järin luotettavana,
kävin tarkistusmittauksessa asiamiespostin vaa'alla
(R-kioskilla, avoinna myös Tapaninpäivänä), 1750 g.

Mummuvainaata - tai edes vaakaansa - ei kannata epäillä!!

 Olin aloittanut lappusia isompaa peitettä varten,
mutta nykykoossaankin (116 * 175 cm, 6 * 9 lappua) se on kyllä ihan riittävn raskas!

Aloituspaloista koostettiin appivanhempien kissalle oma torkkuhuopa 
katin kyyläyspaikkaan, mökkinojatuolin rahille.
Koko 45*45 cm, 182 g.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Enkulimuori

 Veljentyttö Nuorempi sain omansa jouluksi, ENKULIMUORIn!

Veljentyttö Vanhemman harmaa nuorimuori annettiin tupaantuliaislahjaksi ekaan omaan opiskelijaboxiin, kun opintie johdatti uuteen kaupunkin. Nallea ja Gjestal Maijaa, 100 * 140 cm.

Enkulin eli Nuoremman neidonkamari siirtyi Vanhemmalta vapautuneeseen. Maalisuti heilui, värit ja kalustus pantiin muuton myötä uusiksi. Harmaus vallitsee nyt molempien sisarusten uusissa sisustuksissa. (Kuva: Veljentyttö Nuorempi)

Valkoista ja neljää harmaan sävyä mustin "kanttauksin".
Koko 110 * 155 cm,  5 * 7 lappua. Seiskaveikkaa hupeni 1316 g.

Nyt voisi tietty kuvitella, että moinen langanmenekki teki oikein hyvää lankalaihikselle.
No, tällaiseissa yksivärisissä lappusissa on vikansa...
Kaikki - ihan kaikki - värit loppuivat noin kerrosta ennen kuin sain viimeisen lapun valmiiksi!!
Ei kun kauppaan hakemaan täydennystä!
Jokaista väriä jäi siis lankakoppaan lähes täydet kerät, lankalihikseen lisäystä 1,2 kg.

 Mutta torkkuhuopa on kiva, yksi suosikeistani!
Ja taisi se Enkulikin omastaan tykätä...

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Tarhatätisukkia

Pupunen vei päiväkotiryhmänsä tarhatädeille pienet joulumuistamiset.

Päiväkoti on uudenuutukainen, elokuussa käyttöön otettu, viralliset avajaiset olivat vasta muutama  viikko sitten. Kuva avajaisista, Pupunen esiintyi kutsuvieraille muiden "show-tanssijoiden" joukossa. (Kuva: Vilho Rajala/Valkeakosken Sanomat).

Kylmä ja vetoinen uusi päiväkoti ei siis varmaankaan ole - kuten ehkä edeltäjänsä, 135-vuotias talovanhus, jossa päiväkoti ehti toimia viimeiset 59 vuotta. Eli sisätiloissa käytettäviksi joululahjukset saattavat olla turhan tömäkät, mutta iltapäivän ulkoilutunteihin ehkä oikeinkin passelit.

Aiemmin valmistui jo pari sukkaparia, jouluksi sain viimeisetkin puikoilta. Seiskaveikan yksiväristä ja Polkkaa sekä Gjestal Janne Space (väri 417), koko 36/37, langanmenekki 147 g.

Siinä ne ovat: niinat, katit ja piikut.
Kiitos kuluneesta syksystä!

lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulu juhlista jaloin

Joulu juhlista jaloin.
"Kulkuset" helkähti kahdella kielellä.

"Jouluruokaa tarjoo kunnon väki... "
Pöytä oli katettu tusinalle.

"Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista.
Kuiske kuuluu: Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaa?”

Hyvälle maistuivat nyyttikestiherkut!!
KIITOS KAIKILLE !!

Enkä stressannut, en.

PS. Viimeiset kässylahjat paljastan lähipäivinä.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Kuusi kauhaa joulurauhaa

Päätin, että en stressaa koti-Joulusta, töissä on joulun alla kiirettä ihan riittämiin.

Kaikki tärkeimmät Joulun tunnelmanluojat on kuitenkin tehty viime viikonloppuna:

Pupusen kanssa koristelimme kuusen.
Yleensä se on rakennettu kuistille jo itsenäisyyspäivän tienoissa, mutta hyvin ehti myöhemminkin!
Vähän on kynttilät vinossa, vaan en anna häiritä...

Perinteiset konjakilla marinoidut englantilaiset hedelmäkakut tehtiin myös, Pupunen leipoi. Kakut annetaan jouluisasti somistettuina isovanhemmille.

Koirat on pesty, samoin sauna!

Joulukoristeista on esillä ehkä n. 10%. Vähemmän on enemmän, niin päätin. Poltetaan kynttilöitä. Jouluisat sohvatyynyt aion vielä vaihtaa.

Tänään pesin uunin, jääkaapin, astianpesukoneen ja kahvinkeittimen. Liesituulettimen "unohdin", ihan tarkoituksella, sinne tuskin kukaan kurkkii. No, ehkei noihin muihinkaan, mutta itselleni se on tärkeää.

Lahjatkin kävin shoppaamassa vasta tänään, myös Veljentyttö Vanhempi juoksi puolestani asioilla. Luonnollisestikin kaikki lahjat ovat vielä paketoimatta. Yöllä ehtii...

Itsetehdyistä lahjoista 2 on valmiina, 2 kesken ja 2 aloittamatta... Anoppi saanee omansa vasta Tapaninpäiväkaffeilla. Ne kaksi vielä aloittamatonta aion näppärästi "naamioida" lahjakorteiksi.

Ruuan kanssa ei onneksi tarvitse stressata! Juhlimme täällä meillä nyyttäriperiaatteella: Äiti ja Isä tuovat itse tehdyt laatikot, savulohen ja hedelmäkiisselin, Anoppi kinkun ja Appiukko graavaamansa lohen, Sisko hoitaa salaatit ja rosollit, Veljen perhe jälkiruokapöydän antimet. Meidän huoleksemme jäivät vain juomat, leivät, kastikkeet ja riisipuuro sekä kattaus ja tiskit.

Joulupukinkin muistin tilata!!

Että en stressaa, en! En ainakaan näkyvästi - ellei sitten huuleen pullahtanut herpes paljasta...


maanantai 21. joulukuuta 2015

Miehen jouluyllätys

Mies se osaa!! Kerta toisensa jälkeen! Yllättää...

Mies päätti hankkia perheellemme yhteisen joululahjan, sellaisen kaikkia ilahduttavan. Juu-u, VIEMÄREIDEN KUVAUS, oikeaa elokuvaa muistitikulle tallennettuna. Sitä sitten katsellaan joulunpyhät...

Toivon totisesti, ettei keksi esittää sitä lähisuvulle juuri ennen aattoillan ateriaa!

Lutku eli karhupumppu tuplana (Kuva: Wikipedia)
Keittiön viemärit (kyökissä kaksi lavuaaria) ovat viime aikoina haukkoneet henkeään, kurisseet ja kurluttaneet oudosti. Jos astianpesukone ja pyykinpesukone ovat olleet samanaikaisesti päällä (kuten usein ovat, kun saan äkillisen aktiivisuuspuuskan), toiseen lavuaariin on noussut vettä. Kodin putkimiestä ja Niagaraa on kulunut pullotolkulla, lutku on heilunut ahkerasti.

Tilattiin paikalle LVI-turva. Nuorehko kaupparatsu kielsi meikäläistä kutomasta sukkaa OMASSA KODISSANI kun hän puhuu (juu, kudoin silti, totta totisesti)!! Parituntisen päätteeksi esitti kustannusarvion viemäreiden sujuttamisesta: 30.000 €. Kolmekymmentätuhatta euroa!!! Haloo, 30 tuhatta! Sillä rahalla tekisi putkiremontin lisäksi saunarempan alusta alkaen - ja heiltä saa vain muovikalvoa viemäreiden sisäpintaan ja edelleen vanhat kaakelit jäisivät seiniin!!!!! Mies saatteli ystävällisen päättäväisesti nuorukaisen ulko-ovelle.

Seuraavaksi Mies pyysi paikalle paikallisen rööriroopen, putkiliikkeen miekkonen rassasi viemäreitä tunnin verran. Rassi kulki keittiön kahden lavuaarin väliä eikä edes löytänyt tietään viemäriverkostoon. Tulos puhdas nolla, lasku toistasataa euroa.

Yhteydenotto lempääläläiseen kaivopumppufirmaan. Paikalle saapui kaksi miestä ja hurjan kokoinen likasankoauto. Lykkäsivät rööristöön kameraa letkun päässä, korkeapainehuuhtelivat ja kuvasivat koko systeemin kaupungin viemäriverkoston puolelle asti. Keittiön lattian alta löytyi tiukka mutka, johon oli pakkaantunut 53 vuoden kinkkurasvat, kananluut ja taikinatatinat. Reippaan tykityksen jälkeen tukos aukesi ja kamera luikersi tutkimaan muut kriittiset kohdat.

Onneksi ei sortumia, mutta aika haurasta putkea monin paikoin. Kustannusarvio pinnoitukselle 9000 euroa. Haloo, miten ensimmäinen kustannusarvio saattoi olla yli kolminkertainen tähän verrattuna???

Lasku kuvauksesta ja huuhtelusta lienee tonnin verran (se sentään ei tullut vielä jouluksi). Ei paha, kun nyt viemärit vetävät taas vallattomasti. Mutta kyllä siihen rahaan olisi voinut lykätä sen kameran kaupungin verkoston kautta myös naapurin puolelle ja yläkerran vessanpöntöstä ylös kurkkaamaan, miten siellä remppa etenee!! Meillä meinaan ei taaskaan etene, olohuoneen päivitys kun siirtyy jälleen ensi kesän viemäriurakan tieltä...

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Makkaraa!!

Ystäväpariskunta kävi jouluglögillä, iltaa istuttiin pitkän kaavan mukaan. Miehen idea oli tarjota JOULUMAKKAROITA, niitä lähdin metsästämään Kauppahallista.

Eipä ollut joulumakkaroita vielä viikko sitten tarjolla, mutta muuten löysin kyllä aivan mahtavan makkaratiskin! 4 vuodenaikaa herkkupuoti valmistaa raakamakkaroita, jo pelkkä tiskin näkeminen sai sylkirauhaset sheikkaamaan!!  Siitäkin huolimatta etten makkaroista erityisemmin edes perusta!!
 
Kun en osannut päättää, mitä haluaisin, oli otettava useampaa laatua! Valkosipuli-yrttimakkarat sain pakettiin suoraan keittiön puolelta. Tuoksu oli niin voimakas, että nosti bussissa karhean valkosipulin maun kielelle, vaikka makkarat oli pakattu matkan ajaksi tiiviisti muovikassiin. Aromi takuulla viipyili linja-autossa useamman päivän - sorry kanssamatkustajat!

Valkosipuli-yrttimakkaraa, englantilaista Chamberlainia, lammasmakkaraa ja hienostunutta tryffelimakkaraa.

Mieletöntä herkkua!! Illallispöydässä istuttiin liki kaksi tuntia, pari kiloa makkaraa katosi muikeisiin suihin ihan huomaamatta. Koirille jäi pari kiehkuraa makupaloiksi.

Makkarasortimentin lisäksi tarjolla oli erikoissinappeja,
valkosipuliperunat (kaupan pakastealtaasta)
homejuusto-saksanpähkinäsalaatti
marinoitua punasipulia (4 vuodenaikaa herkkupuoti)
jouluchutney (4 vuodenaikaa herkkupuoti)

Jälkkäriksi:
Hedelmäistä piparirahkaa
sekä
kahvia, konjakkia ja Uuniomena-kermalikööriä

Jos moisia makkaraherkkuja olisi useamminkin tarjolla, meitsikin alkaisi taipua makkaranpurijaksi!! Joulunpyhiksi aion kyllä hakea vielä joulumakkaraa, pakkohan sitä on päästä testaamaan!! Samalla otan oikein ison rasian tainnuttavan ihanaa joulucutneytä (rusinoita, hedelmiä, mausteita, valkosipulia...). Epäilemättä jotain muutakin vielä makkaratiskiltä mukaan tarttuu...

perjantai 18. joulukuuta 2015

Tylsiä joululahjoja

Postitin Kummipojalle ja Pikkuveljelle jouluisat paketit. Sellaiset tylsämieliset tätipaketit: ei leluja vaan vaatetavaraa. Yhdet villasukat, kaksi pitkähihaista ja kolmet sukat kummallekin, Minionseja ja muita örkkejä. Ei ehkä mieluisin lahja, mutten ainakaan lisännyt muovikrääsän määrää.

Ne sukat, juu. Tylsiä ovat nekin, vaikka pienempien väristä itse kovasti tykkäänkin! Vaan pysyväthän varpaat lämpöisinä ja se lämmittää omaakin mieltä.

Seiskaveikkaa. Koko 28 = 67 g & koko 33 = 78 g.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Rokkimimmisukat

Taannoisessa villasukka-arvonnassa Sanna sai kommentillaan tarttumaan haasteeseen:

Jahuu, ROKKImimmisukat!!
Öööööh, rokkiMIMMIsukat??
APUA, rokkimimmiSUKAT!!??

Tovi jos toinenkin meni toteutusta miettiessäni, mistä tulee villasukkiin rock'n'roll-henki??
Siis, HALOO, villasukkiin??

Ehdottomasti ei ainakaan mitään pääkalloja eikä sääriluita ristissä - ei, ei, ei! Liekkikuviot olisivat ihan liian ilmeinen vaihtoehto, tylsä ja tyylitön. Googgeli käryten selasin ideakuvia BURLESKIsta VAUDEVILLEen, ei vaan löytynyt mitään sytyttävää.

Alkoi jo usko loppua - missä mataa mielikuvitus, missä luovuuden lento?

Kunnes sitten eräänä aamuna silmät uuteen päivään aukaistessani: * TSÄDÄM * !! Visio valkeni, ajatus oli kirkas kuin Koh-i-Noor!! (Senkin hiomiseen meni hollantilaiselta timantinhiojalta kuukausi, kun kuningatar Victoria halusi sen briljantin muotoiseksi. Ovathan nämä vertailukelpoisia, ovathan? Englannin kruununjalokivi ja Sannan villasukat??)

Olen hidas kirjoneuloja, joten aikaa sain tuhraantumaan vielä toteutusvaiheessakin.

* TÄTTÄRÄÄ! *
Siinä ne nyt kuitenkin ovat!

 
ROKKIMIMMISUKAT á la satunNainen.

Nemiran nyörisukkien ohjetta mukaellen (omanlaiset muunnokset kärjissä ja pohkeen lisäkerroksissa) ja Kodin kuvalehden leopardipipon mallineulekuviota hyödyntäen (siihenkin pieniä "korjauksia" tehden). Nyörit virkattu kaksinkertaisesta langasta.

Lämpöiset nämä ainakin ovat, kirjoneuleen ansiosta tuplasti! Onneksi Sannalla on sutjakkaat sääret, ehkei ylimääräinen fyllinki haittaa kovasti! Mitä nyt ehkä polvilumpioista purskahtelee hikipisaroita...

Seiskaveikkaa hupeni 160 g, käytössä 3½ pyörö ja 3½ virkkuukoukku sekä hilpeä mieli. :o)

PS. Kotoa ei löytynyt sopivanmuotoisia sääriä sukkien sisään, myöhemmin toivottavasti saan vielä reality-kuvan Sannalta. :o)

EDIT 17.12.2016 klo 21:30
Ha-haa, siinä ne nyt ovat. :o)
Kuva: Syvältä.Sanna