Vyöhyketerapia

Palaan KristiinaK:n maaliskuun haasteen teemaan... 

Kaikki aina äimistelevät, kun väitän väsymyksen tuntuvan jalkapohjissa. Jalkaterät tuntuvat kireiltä ja jäykiltä, jalkapohjia särkee. Nyt eivät jalkapohjat kipuilleet, mutta vasemman jalan keskivarvas tuntuu puutuneelta. Ja olen kyllä kauttaaltaan kokovartalojäykkä, en vain jalkateristä.

Tarttis tehrä jotain, sanoisi M.Koivisto (KristiinaK:n maaliskuun 2026 haaste KUUKAUDEN SITAATTI/MIETELAUSE).

Vyöhyketerapia on kiinnostanut iankaiken. Vyöhyketerapeutilla olen kuitenkin käynyt vain kerran, noin 30 vuotta sitten (se oli ihanan kamalaa ja kamalan ihanaa). - - -

Jotain tarttis -toimenpiteeksi päätin varata ajan vyöhyketerapeutille, ennen sitä pitäisi käydä kuitenkin jalkahoidossa. Mukavampi ojennella pehmyttä ketaraa lakattuine kynsineen terapeutin puristeltavaksi.

*

No niin, kävin siis Diakoniaopiston SKYO-salongissa jalkahoidossa, koko setti: jalkahoito, jalkakuorinta, jalkanaamio, jalkahieronta. Jami pisti parastaan, leijuin nirvanassa - paitsi varpaankynnet eivät ole koskaan olleet yhtä rumasti lakatut, ei edes omatoimisesti. Mutta sen huomasin vasta kotona ja kun hintakin oli vain 53 euroa, ei haitannut ensinkään. 

Mutta nyt jalat olivat sellaisessa kuosissa, että kehtaisi tarjota taikinoitaviksi!

Olin jo ennalta valinnut vyöhyketerapeutin, ihan vaan nimen perusteella, Makea kipu. Samalla pääsisin tutustumaan Engellin suunnittelemaan Lapinlahden sairaalaan, Suomen ensimmäiseen houruinhoitolaitokseen. Vaikuttava kokonaisuus, joskin kipeästi perusparannuksen tarpeessa ja sokkeloinen. Mutta aika ihana, kesällä varmasti suunnataan näille nurkille picnicille kulttuurinnälkää tyydyttämään.

Vaan viimein päästään itse asiaan! Mitä ne koivet kertoivatkaan??

• Jo ihan ekat otteet saivat tuskanirvistyksen nousemaan kasvoille: istumalihakset täysin jumissa, samoin alaselkä. [Totta, vasenpolvikipuisena varon askellustani, mikä tuntuu kankuissa, selkävaivainen olen ollut iankaiken.] 
• Lymfakierto oli täysin tukossa. Tämä oli kaikkein tuskallisin osuus - vallankin kun niitä lymfapisteitä oli useammassakin kohdassa! [Samat kohdat olen todennut kivuliaiksi jo vuosien ajan, mutta turvotusta en ole isommin havainnoinut ja ihokin on virheetön].
• ... samoin "aivoviemärit", tukossa. [Työni on aika kuormittavaa; tiukat aikataulut, isot uudistukset, paljon vastuuta, jatkuva uuden innovointi.]
• Jalkapohjan mukaan naamavärkkikin oli aika kivulias ja [kuuleman mukaan poikkeuksellisesti] hampaisto vain toiselta puolen. [Teenkö työtäni naama irvessä, hammasta purren??]
• Painallus hypotalamuksen heijastepisteeseen oli kuin salamanisku.
• Unipisteen painelu sai parkumaan ääneen. [Nukahtamispillerin voimalla nukun 4-7 tuntia yössä, nukahtaminen vie aikaa ja CPAP rekisteröi unen aikaisia hengityskatkoksia.]
• Niskat olivat kunnossa [tai ainakin heijastepisteet olivat kivuttomia], samoin sisuskalut [henkitorvi, keuhkot, sydän, vatsan alue, suolisto jne.].

*

Reilun tunnin käsittelyn jälkeen join lasikaupalla vettä, kävin kevyellä kasvispainotteisella lounaalla ja huristelin julkisilla kotiin. Kotona (klo 14 maissa) ajattelin oikaista hetkeksi sohvalle ennen etätyöhön ryhtymistä - heräsin alkuillasta puhelimen soittoon ja torkuin sohvalla koko loppuillan. Minä, joka en koskaan nuku päiväunia!?

Ennen kymmentä sanoin siirtyväni omaan sänkyyn, en jaksa vanua pidempään telkkarin edessä. Minä, joka en koskaan pääse sänkyyn ennen Miestä ja kukun telkkarin äärellä yömyöhälle!?

Sänkyyn päästyä nukahdin välittömästi. Minä, joka pyörin nukahtamispilleristä huolimatta puolesta tunnista pariin tuntiin, dekkaria lukien, että ajatukset irtautuisivat päivän asioista!?

Aamulla heräsin pirteänä, CPAP-laite kertoi yli 8 tunnin unesta, ilman ensimmäistäkään hengityskatkosta. Häh? Niin pitkään en ole nukkunut yli kymmeneen vuoteen!? Ja sohvalla ehdin kiskoa jo unta kaaliin melkein saman verran??

Olen äimistynyt. Todella. Äimistynyt.

*

Tutkin vähän noiden kipupisteiden "toimintamekanismeja":

Lymfakierto (imunestekierto) on kehon oman "viemäröinti ja puolustusjärjestelmä". Se ylläpitää kehon nestetasapainoa, kuljettaa valkuaisaineita ja ravintoaineita sekä toimii elimistön immuunipuolustuksen vartijana poistamalla kuona-aineita, bakteereita ja taudinaiheuttajia.

Aivojen viemärijärjestelmä - aivot puhdistuvat unessa. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto, joka on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Kuuntele mielenkiintoinen neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemen ja tutkija Salli Antilan haastattelu, ÝleAreena podcast.

Hypotalamus on elimistön hermoston ja hormonitoiminnan komentokeskus, joka ylläpitää kehon sisäistä tasapainoa: nälkä/jano, kehon lämpötila, vuorokausirytmi, hormonitoiminta, tunteet ja stressi, seksuaalisuus.

Ai niin, ja irtokarkkihimoni on kadonnut. Täysin. Kadonnut.

*

Puhutaan mitä puhutaan uskomushoidoista, mutta kyllä unta ainakin oli uskomusta enemmän!

Olin varannut huomiselle (lauantaille) seuraavan käsittelyn, mutta jouduin perumaan. Tulin viikonlopuksi töihin (vähän aikataulupaineita...), mutta varasin korvaavan ajan tiistaille. Päätin ottaa viiden käsittelykerran sarjan - raportoin myöhemmin, oliko siitä mitään muuta konkreettista apua...

Tässä välissä yritän juoda mahdollisimman paljon. Miten se onkin niin vaikeaa?

EDIT 23.5. klo 12:30
Mainittakoon, että tässäkään postauksessa kyse ei ole kaupallisesta yhteistyöstä, vaan ihan omasta halustani mainita palvelutuottajan nimi tekstin yhteydessä.

Kaverille kanssa

Lupasin Pupusen kaverille sukat - helppo nakki, sama koko kuin itsellänikin, 39/40.

Otin Seiskaveikkaa puikoille - Nalle-sukkatulvan jälkeen tuntui kuin olisin köydestä neulonut! Paksua, kankeaa, tönkköä. Kun sukat olivat valmiit, testasin tietty omaan koipeen. No, ei ollut köydenpunonta pelkkää tuntumaa, vaan ihan ehtaa todellisuutta. Sukka oli järkyttävän leveä ja ihan liian pitkä, vaikka silmukka- ja kerrosmäärät "normin" mukaisia. Eikä kerä ollut edes mitään outlet-laatua vaan ihan "oikeasta" kaupasta ostettua priimaa.

No eihän tällaisia voi kenellekään antaa! Eikä itsekään käyttää. Siirtyivät "joskus jonnekin" -koppaan. Käsittämättömän rumatkin vielä - voi sitä raukkaa, joka nämä saa. Langanmenekki 87 g, kokomääritelmä räpylä.

Seuraavaa sukkaparia aloittaessa päätin pitäytyä ihan vaan perussukassa, katsoin tarkkaan langan paksuuden. Violeteista tuli jotakuinkin "normaalit". Kun vauhtiin pääsin, kutaisin vielä toisetkin, mustaa ja raitaa. Raitalankaa ei näihin paljon kulunut, joten taidanpa vielä joskus tekaista Pupusellekin samanmoiset. Tai itselleni.

Edellisviikonloppuna olimme reissussa, automatkalle otin kutimen mukaan ja leipaisin siinä ohikiitäviä maisemia ihaillessani lyhytvartiset piirakat kaverin äidille. Näiden kolmen sukkaparin langanmenekki yhteensä 275 g.

Paluumatkallekin oli kerä varattuna, parin sain kuitenkin valmiiksi vasta kotiin palattua. Kuvassa näyttää perusharmaalta, oikea sävy on aika nätti harmaanvihertävä Seiska mustin maustein, koko 41/42, langanmenekki 128 g. Pupuselle.

Näistä kirjataan huhtikuulle 362 g ja toukokuulle 128 g. Sukkakiintiö hetkellisesti täynnä.

Viikonlopun reissu suuntautui Leppävirralle, 340 km on siis reilun sukan mittainen matka.

Reissussa Pupunen tapasi vanhoja ja uusia kavereita, tässä kuitenkin H.E. ( = His Excellency) Mr Worawoot Pongprapapantin seurassa. Aikoinaan Pupusen Suomeen tervetulleeksi toivotti H.E. Mr Rachanant Thananant Bulevardi 14A:ssa, mutta ihan yhtä lämpimän vastaanoton sai nytkin.

Reissu oli kaikin tavoin onnistunut. Pupunen on alkanut suunnitella juurimatkaa...

Tänään juhlittiin Äitienpäivää. Muistan vielä sen ensimmäisenkin...

Mies valmisti päivälliseksi uunilohta bataattikiekkojen, parsan ja kermaviilikastikkeen kera, juomana kuiva cava. Herrrrkullista!

Pakko paljastaa lohen kuorrute, kannattaa kokeilla - Mies keksi tämän ihan omasta päästään:

Lohen päälle ensin reippaasti myllystä Maldon-suolaa, päälle tahna, jonka sauvasekoitti tillistä, oliiviöljystä, valkosipulista, sitruunapippurista ja ripauksesta suolaa. Uuniin 175* noin puoleksi tunniksi. Loistava tökötti, tätä täytyy tehdä uudestaan, kokeilla vaikka ihan kotoisten järvikalojen kruununa. 

ILOA JA VALOA UUTEEN VIIKKOON!