Vetinen lomareissu

Taannoin kerroin tammikuisesta lomareissustamme Åreen ja Trondheimiin. Ei mennyt ihan putkeen se reissu, pakkasta oli koko viikon karvan alle -30*C + katastrofaalinen paluumatka läpitunkemattoman sakeassa lumipyryssä.

Niin Åre kuin Trondheimkin vaikuttivat kuitenkin kivoilta kohteilta - päätettiin yrittää onneamme uudelleen ja suunnata samoille nurkille kesälomalla. Varasin heinäkuulle Årestä mökin viikoksi ja hotellin Trondheimista pariksi yöksi - puitteet perhelomalle kunnossa.

Kuva: Strawberry Home Hotel Katajanokka

No, Pupunen ei sitten lähtenytkään mukaan, sai kesätyöpaikan samoille viikoille Katajanokan vankilasta. 

Kuva: Systeri

Tähän muuten liittyy onnekas sattumus! Vuosittain marraskuussa vietetään Lapsi mukaan töihin -päivää, Pupunen on aina ollut "töissä". Tällä kertaa kummallakaan ei ollut mahdollisuutta ottaa mukaan; ehdotimme, että kysyy Systeriltä, joka työskentelee Strawberry-ketjussa tapahtumatuottajana. Juu, lapsonen oli tervetullut (kuva). Wilmaan alkoi putoilla pitkin päivää "LUVATON POISSAOLO"-viestejä... Ei ollut tullut edes mieleeni, ettei Helsingissä vietettäisi lapsekasta työpäivää! Viesti koululle, poissaolo saatiin muutettua ihan luvalliseksi. "Rokulipäivän" päätteeksi Pupuselle tarjottiin kesätöitä. Ensikosketus työelämään hotellin aamiaiskattauksista ja päivällistarjoiluista, pääsi myös roudaamaan esiintyjien kalustoa, jee!!

No, LAPSETON loma on LUKSUSLOMA, eli ei siinä mitään - kiitos Systerille, joka majoitti Pupusen reissumme ajan ja seuraavinakin kesätyöviikonloppuina.

Mies oli varannut liput WasaLinelta, olisi lyhyempi ajomatka Ruotsin puolella. Ihan kiva, mutta Vaasassa oli lähtöviikonloppuna valtakunnallinen lasten/nuorten jalkapallotapahtuma ja kaikki hotellit olivat täynnä! Löysin sitten booking.comin kautta jonkun karmaisevan loukon, jonne saimme päämme kallistaa. Aamiainen oli onneksi varattu laivalta, joten yöpyminen jäi mahdollisimman pikaiseksi...

Vaasaan ajellessa satoi, ja niin satoi Ruotsin puolellakin... 

Åressa satoi, päivästä toiseen, Trondheimissa paistoi aurinko. Kun lähdimme Norjan puolelle, alkoivat Trondheimissa (kuva) sateet, Åressa paistoi aurinko. Kun palasimme takaisin Åreen, sateet alkoivat uudelleen. Oli aika märkää... 

Kauheasti ei voinut ulkoilla, Koira ei olisi halunnut mennä edes pihapissalle. Ja kun satoi, oli myös kylmä. Tosikylmä. Joka kerran saunoessa värjöttelimme urheasti  hetken terassilla, melkein kuin olisi talviavannossa käynyt...

Todistettavasti aurinkokin paistoi hetkellisesti! Åressa sijaitsee Ruotsin (vesimäärällä mitattuna) suurin vesiputous Tännforsen, korkeus 38 m, leveys 60 m. Keväällä lumen sulaessa touko-kesäkuussa virtaama voi olla jopa 400 kuutiometriä sekunnissa. Aika jytinän piti heinäkuussakin!

Keskimmäisessä kuvassa koira ei ole kauhuissaan, vaan Mies kääntää korvia takaisin "perhosasentoon", ettei niihin menisi kovin paljon vettä - ilmanpaine kun heitteli korvia taka-asentoon... Sen verran pirskotti, ettei täältäkään ihan kuivina selvitty.

Oli silti kivaa. Levollista. Rentouttavaa. 

Kokkailtiin kevyitä lounaita mökissä, iltapäivisin periruotsalaiseen tapaan fiikattiin, iltaisin poikkeiltiin aterioimaan eri ravintoloissa. Tein vähän töitäkin (aikataulupaineita). Lueskeltiin kirjoja, oli aikaa jutella rauhassa. Kudinta en ottanut mukaan - en automatkoille enkä mökkielämäänkään, pidin villasukkalomaa. Tuntui vähän oudolta, mutta yllättäen totuin kyllä. 

Paluumatkalla yövyttiin jälleen Bollnäsissä kuten talvivisiitilläkin, Scandic Bollnäsin salaatit ja skagenit tuli testattua jo kolmannen kerran. Runsaat annokset, ehkä turhankin tanakat. Sattumoisin Bollnäsissäkin satoi...

Kuva: Googgeloitu

Siljalla ja Vikarilla Tukholmaan matkatessa ei voi olla huomaamatta Vaxholmin Oxdjupetissa v. 1733 käyttöönotettua, 40 metriä merenpinnan yläpuolelle nousevaa Fredriksborgin linnoituksen pyöreää tornia, joka aikoinaan on puolustanut kapeaa reittiä. Salmi on niin kapea (kapeimmillaan 180 m), että tuntuu kuin voisi melkein hypätä reelingiltä rantapenkereelle. Pyörimme näillä nurkilla jo talvella, lunta vihmoi kuitenkin niin ankarasti, ettemme lähteneet kallioille liukastelemaan. 

Kuva: Googgeloius

Mies halusi palata kesäkeleillä, joten viimeinen päivä ja yö vietettiin ihan liki tunnelmallisessa Hotell Vaxholmissa. Hotellin edustalta aukesi näkymä vielä vaikuttavampaan - kokonaisen saaren laajuisen - Vaxholmin linnoitukseen.

Hah, emme käyneet kummassakaan. Satoi...

Sontikat ropisten juoksimme hotellin läheiseen pizzeriaan, La Casa Vaxholm. En ole mikään suurensuuri pizzan ystävä, se on yleensä vihoviimeinen hätävara. Mutta nyt on kyllä pakko oikein kuvan kanssa postata, sain niin ylivertaisen elämyksen - vertaansa vailla ehkä ikuisesti, siis yksinomaan hyvällä tavalla!! 

No, Vaxholmiin varmaan vielä palataan... Mies on sitä mieltä, että yritetään vielä kolmannen kerran: Vaxholms Julbord lienee jonkinlainen instituutio. Tukholmasta pääsee suoraan Vaxholmin linnoitukseen Joululaiva M/S Mälar Victorialla. Saapa nähdä, mitä silloin tulee taivaalta...

Kohta se alkaa...

Joku ehkä muistaa taannoisen tuskailuni toisen asteen yhteishausta? Millainen soppa kaikkien harrastaneisuustodistusten, hakuvideoiden ja pääsykokeiden kasaaminen olikaan...

Pop Jazz Konservatorion pääsykokeisiin Pupunen ei saanut edes kutsua. Kaikista hakeneista (19) vain yksi (1) opiskelija hyväksyttiin musiikkiteknologian linjalle.

Sibelius-lukion pääsykokeissa kävi, mutta sanoi jo heti kotiin tullessaan, että "penkin alle meni". No en ihmettele, olisi ehkä kannattanut harjoitella etukäteen, edes pikkuisen. Mutta kun ei. Ilman preppausta 92. varasija, ei siis mitään toiveita peruutuspaikastakaan. Lopputulos on kuitenkin ihan hyvä (jopa toivottu, ainakin meidän vanhempien mielestä), alle kasin keskiarvolla kun nimittäin ei kovatasoiseksi tiedetyssä opinahjossa kovin pitkälle pötkitä...

No, ihan hukkaan kaikki työ ei kuitenkaan valunut:

Pupunen aloittaa opintiensä Kallion ilmaisutaidon lukiossa ylihuomenna. Muihinkin hakemiinsa oppilaitoksiin olisivat pisteet riittäneet, mutta hakujärjestys ratkaisee.

Kuulemma vähän jännittää.

Mutta hyvin se menee. Ehkä. Toivottavasti... 

Picnicillä Kallaveden rannalla

Pupunen osallistui tänäkin kesänä Kuopio Dance Festival -poikaleirille (Kuopio Tanssii ja Soi). Vein ja toin. Molemmissa päissä vietimme/vietin viikonloppua Kuopiossa.

Aiempina kesinä on jo edellisenä viikonloppuna ollut tanssillista ohjelmaa, joten olin varannut viikonlopun majoituksen hyvissä ajoin etukäteen ennakkovaraajan etuhintaan - maksua ei siis palauteta, jos varauksen peruu. No, eipä ollut MITÄÄN ohjelmaa, ohjelma itse asiassa alkoi vasta KESKIVIIKKONA! Pyysin sitten Systerin mukaan, mukavampi hengailla kylillä kolmisin. Ilman ohjelmaa.

Onneks olokoon jos - Kuopijon katuja veppaellessa alako näläkä eli jano juileksimmaan - ossaat tehä oekeen piätöksen.

Pupuselle MUIKKUKEETTO, meitsille MUIKKUKIPPO ja Systerille MUIKKUNÄPPISET kera PIKKUNÄPPEE VIHREESALAATIN. 

Olikin tosi kivaa. Systeri löysi second hand -liikkeestä upean kesägarderobin tulevalle etelänreissulleen (sikahalvalla, mm. ihanan ateljee pellavamekon ja kolme muuta kolttua), hortoiltiin torilla, bongailtiin julkkiksia, lepäiltiin kirkkopuiston aurinkoläikissä, muikkuiltiin juuri 90-vuotta täyttäneessä Muikkuravintola Sampossa (kuva), nautiskeltiin Pienen jäätelöbaarin artesaanijätskeistä, Pupunen rämpytti meille iltaisin kitaraa...

... ja käytiin picnicillä Kallaveden rannassa. Lähikaupasta ostimme fleecen ja retkieväät, majapaikasta nappasimme mukaan astiat ja aterimet, kassiin vielä pokkarit ja JBL. Ohikulkijat - lenkkeilijät, polkupyöräilijät ja koiranlenkittäjät - hymyilivät muikeasti nautiskelijoille. Olipa hauskaa. Ja maukasta.

Paluumatkalla poikkesimme Systerin kanssa Varkauteen Taidekeskus Väinölän naivistinäyttelyyn Iloa-rakkautta. Piristävä - oli myös raikasta nähdä Iittalan naivistinäyttelyä laajempi taiteilijakattaus. Avoinna 22.8. asti - suosittelen!

Hakumatkalle suuntasimme Koiran kanssa kahden, Mies oli yli-viikonlopun-työmatkalla Turussa. Olin varannut liput Gaalajuhlaan ja Botis Sevan esitykseen (linkin takana traileri), jonka arvelin innostavan myös Pupusta (enkä erehtynyt):

Botis Seva on koreografi, jolla on ainutlaatuinen, hiphop-tanssityyliin pohjautuva ääni sekä rajoja rikkova lähestymistapa. Hänen teoksensa kumpuavat todellisesta elämästä ja heijastavat sekä hänen omia tarinoitaan, että hänen ympärillään olevien ihmisten kokemuksia. Hän ammentaa vaikutteita myös elokuvista, tekstistä, kuvataiteesta ja muista tanssin kielistä, jatkuvasti uudistaen luovaa ajatteluaan ja suhdettaan näyttämötaiteeseen.

Ja tietty olin hankkinut lipun myös Pupusen esitykseen, poikaleirien uranuurtaja Ilkka Lampin "jäähyväisesitykseen". Oli hieno! En kuvannut. 

Oli ihan pakko käydä taas myös Muikkuravintolassa, maistamassa kehuttu klassikkoannos PAESTETUT MUIKUT SAMPON TYYLIIN (pottumuussia, tommaattia, kurkkuva, sitruunoo ja tillijä). Ei turhaan mainostettu!

Noin kokonaisuutena Kuopion annista sanoisin: PETTYMYS! Olin TODELLA pettynyt! Esityksiä oli niukanlaisesti ja tanssin koko kirjo aika suppeasti edustettuna. Aiemmin ohjelmaa on riittänyt 10 päiväksi, nyt vain keskiviikosta sunnuntaihin, siis 5 päivälle. Kenneth Kvarnström ei ilmeisesti ollut enää jaksanut niin panostaa, kun taiteellinen johtajuus oli vaihtumassa... Harmitti.

Kuva googgeloitu ja editoitu.

Mennen, tullen olin bongannut tienvierimainoksia Joroisten HärkäFestistä. Paluumatkalle lähdettiin sunnuntaina alkuillasta. Ihmettelin jo pitkän suoran päästä uutta isoa mainosta, joka oli tökätty aivan vitostien kylkeen - mielestäni vaarallisen lähelle ajoratoja. Olin jo ihan liki, kun tajusin, että tien penkalla seisoi HIRVI, etukaviot valkoisella reunaviivalla. Paniikkijarrutus, ehdin havainnoida hirven ripset ja jokaisen yksittäisen karvankin vasemman silmän ympäriltä. 

Ihan kohdalla hirvi keikautti päätään kohti ja hyppäsi 180 asteen loikalla takaisin metsään - takakaviot melkein ottivat vauhtia nokkapellistä. Vähänkö pelästyin!! Kummallisinta oli se, että vastaantulevaa liikennettä oli jatkuvana virtana, kukaan ei vilkauttanut valoja EIKÄ EDES HILJENTÄNYT omaa vauhtiaan. Ihan käsittämätöntä. 

Pupunen aikoo leirille myös ensi kesänä. Ehkä lykkään vain junaan...