Valpuria!

Eipä juhlita isommin Vappua, Mies on töissä. Tänään ja huomennakin.

Tapana on ollut laittaa grillikatos kuntoon Vapuksi. Ei tänä vuonna. Luulin Vapun olevan jo viime viikolla (jaksaako enää yllättää...??), enkä aloittanut koko ruljanssia, kun kuvittelin etten ehdi ajoissa kuitenkaan. Kun viimein tajusin, ettei Vappu vielä ollutkaan (kiitokset Veljentyttö Nuoremmalle, joka asiassa valisti!), en tosiaan enää ehtinytkään. Että jäi grillikatos talviteloille sittenkin...

Grillikatoksen kesävärimaailmaa olin jo suunnitellut, tilkkujakin leikellyt. Mutta mökin sohva (tai pikemminkin sille vääränväriset tyynyt) sai uusiin aatoksiin, pitää kierrättää - ja miettiä niin mökin kuin grillikatoksenkin värit uusiksi.

Ikeasta oli kuitenkin jo tarttunut mukaan muutamia tyynynpäällisiä, sinne grillikatokseen tarkoitettuja. Päätyivät sohvalle, etteivät ihan turhan pantiksi jää. Juhlistakoot sitten Vappua.

Pitäisiköhän tehdä vielä vaaleanpunainen torkkumummokin...?

VINKEÄÄ VALPURIA!!

"Tavarapaljous alkaa ahdistaa"

Edelliset "paljastukset"...

9. En pidä koriste-esineistä.
10. Tavarapaljous alkaa ahdistaa.

... liittyvät pienesti toisiinsa.

Ihailen kekseliäitä yksityiskohtia, ihailen (ulkomaisten) lehtien persoonallisia koteja, ihailen muiden kodeissa kauniita asetelmia, ihailen sisustusputiikkien taitavia esillepanoja. Taivastelen ihmisten ideointikykyä, silmää yhdistellä kauniita esineitä, taitoa ja viitseliäisyyttä.

Ja ajattelen pölyjen pyyhkimistä...

Oman kodin asetelmat ovat niukkoja ja mielikuvituksettomia. Silmän ilon sijasta toiminnallisuus on oleellisempaa: "koriste-esineiden" pitää kestää konepesua ja niissä yleensä säilytetään jotain: lankoja, puikkoja, kaukosäätimiä, kynttilöitä, tikkuaskeja, muistitikkuja, kyniä, koruja, langanpätkiä, kiviä, pullonkorkkeja ja muuta elämän sujumisen kannalta elintärkeitä asioita...

Mies on jo pitkään systemaattisesti siivonnut nurkkia, hankkiutunut turhasta tavarasta eroon kierrättäen, lahjoittaen ja myyden - kauppa käy kirppiksillä, huuto.netissä, bookyssa ja keltaisessa pörssissä. Uutta hankkii harkiten, heräteostoksiin sortuu tuskin koskaan.

Toisin kuin meikäläinen...

Vaan Miehen Isotädin jäämistöä peratessa alkoi oma hamstraus saada vertailupohjaa...

Kylpyhuoneen kaapissa oli kymmeniä pulloja sappisaippuaa ja tukkulaatikkotolkulla Poretta. En minä tällaisia osaisi edes käyttää, mutta nappasin pari mukaan, ihan vaan kodinhoitohuoneen somisteeksi (niin, "koriste-esineiksi")...

Mutta tämä pysäytti: Sini-tomuliinoja kymmenien vuosien tarpeisiin! Puhumattakaan hehkulampuista, niitäkin löytyi muovikassikaupalla. Ja nyt ne kaikki ovat meillä...

Haluanko Pupusen sitten aikoinaan tuskailevan omien "varastojeni" kanssa: kiloittain lankoja, kilometreittäin kankaita, laatikoittain askartelutarpeita, tusinoittain koristetyynyjä, kymmenittäin valaisimia, perkeleellisesti peltipurkkeja, kirjoja kasoiksi asti, muusta tilpehööristä puhumattakaan...

Omakin kulutuskäyttäytymiseni on ollut varsin hillittyä viime aikoina... Pysyvästi?

11 uutta

Jo hyvä tovi sitten Eskapistiäinen haastoi 11 kohdan haasteeseen. KIITOS KAUNIS!!

TYKKÄÄN kovasti tästä haasteesta - niin muiden blogeja lukiessa kuin haastettunakin, koska kysymykset ovat aina erilaiset. Vaikka täytyy myöntää, että kerta kerralta on vaikeampaa keksiä uusia paljastuksia, joita en olisi aiemmin jo muutoin blogissani tai viimeistään edellisissä haasteissa lätissyt (kiitokset myös Aikku ja  Mehtäpirtin emäntä ja Pepi ja Sirutuuli aiemmista haasteista). Mutta ei se siitä johdu, että vastaukseen on mennyt aikaa, olen muuten vaan hidas nykyisin! Vaikkei se taida olla enää mikään paljastus sekään... ;o)

Jutun juoni on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä uusille haastetuille.

4. Sitten tulee valita 11 uutta bloggaajaa, joilla alle 200 lukijaa.

5. Haastetun tulee kertoa edelleenhaastamansa/-haastamilleen haasteesta.

Koitan tiivistää uudet 11 asiaa itsestäni kolmeen sanaan,

runomitta sentään alkoi jo tuntua ylivoimaiselta...

1. Iloitsen aurinkoisista kevätpäivistä!

2. En ole ulkoilmaihminen.

3. Olen enemmänkin sisäilmahenkilö.

4. Laiminlyön pahoin ystävyyssuhteitani.

5. Sähköpostikin aukeaa harvoin.

6. Viihdyn liiaksikin kotona.

7. Pitäisi miettiä jatkosuunnitelmia.

8. Hingun uusia silmälaseja.

9. En pidä koriste-esineistä.

10. Tavarapaljous alkaa ahdistaa.

11. Olen ihmeen onnellinen!

Eskapistiäisen 11 kysymystä:

1. Kuinka voit?

Kiitos kysymästä, oikein mainiosti!

Kevätauringon myötä energiataso nousee, mutta enemmän pitäisi ehtiä... 

2. Missä olet?

Kotona rötkötän olohuoneen nojatuolissa. 

3. Missä haluaisit olla?

Tässä on hyvä, viihdyn kotona! 

4. Mitä toivot?

Kaunista kevättä, suloista suvea. 

5. Miksi et toteuttaisi unelmiasi?

Just nyt elän omaa unelmaani! :o) 

6. Miten toiveesi toteutuisi?

Itse asiassa pitäisi kehitellä uusia unelmia, etten jää tähän lillumaan!

Pitäisi tehdä uusi elämän aarrekartta! ;o) 

7. Kuka auttaisi sinua?

Ihan itse se on tehtävä!

Tarot-kortit voisi kyllä kaivella esiin (jos vaan uskaltaisin)... 

8. Mihin lähtisit?

Selvisi juuri Miehen kesäloma-ajankohta, JONNEKIN silloin kyllä lähdetään!
Ennen lomaa pieniä pyrähdyksiä sinne, tänne ja Muumimaailmaan.
Eläkkeellä lähtisin pysyvästi Italiaan! Tai Ranskaan. Ehkä Sveitsiin? 

9. Mikä on tärkeää?
Tasapaino.

10. Miten nukut?
Erinomaisen hyvin ja täyteläisesti.

11. Mistä saat iloa?
Arjesta.

Ihan kyllä voisin väittää kysymysten perusteella
Eskapistiäisen käyneen coaching-valmennuksen ja omaksuneen sen opit! ;o)

Kysymysten sijasta aloitan lauseet, jotka toivottavasti
Anna
Eliisa
Emilia 
Helmi Nainen
KataMaria
Kisa
Liisax
Onneli Winter
Susan
Tao
Tuulento
täydentävät - jos vaan haluavat ottaa pallon vastaan...


1. Lapsuudestani muistan...
2. Elämässäni olen...
3. Kesällä aion...
4. En koskaan...
5. Pahin munaukseni...
6. Elämäni onni...
7. Toivoisin olevani...
8. Ehdottomasti isoin...
9. Kaunein näkemäni...
10. Salainen paheeni...
11. Unelmoin...

Kiitokset vielä kivasta haasteesta Eskapistiäiselle!!

Toukkapussihaaste

Törmäsin (kiitos Neilin kommentoinnin) Pienen Lankarullan virittämään TOUKKAPUSSI-haasteeseen.

Tammikuussa eräs suomalainen lääkäri kommentoi blogia ja lähetti siinä terveiset Afganistanista. Hän oli mutkien kautta saanut kuulla blogissa esitellystä villakapalosta ja vienyt idean paikalliseen sairaalaan.

Suomalaislääkärin vuonna 2012 perustaman "Hope for the Babies International" -nimisen yhdistyksen tavoitteena on kannustaa naisia tulemaan sairaalaan synnyttämään. Afganistanissa valtaosa synnytyksistä tapahtuu kotona ja avustajina on naisia, joilla ei ole kätilökoulutusta. Kannustimena äidit ja vauvat saavat sairaalassa nutun ja myssyn, joita on kudottu vapaaehtoisten kutojien toimesta ympäri maailmaa.

Myös Kabuliin perustettu naisten kutomisryhmä tekee nuttuja, myssyjä sekä nyt myös toukkapusseja. Ryhmään kuuluvat naiset neulovat kotonaan ja saavat siitä pienen korvauksen. Viikottain naiset myös kokoontuvat neulomaan yhdessä. Uusia naisryhmiä on suunnitteilla aloittaa Afganistanissa ja muualla, mutta samanaikaisesti he ovat valtavan iloisia kaikista vapaaehtoisista puikkojenheiluttajista.

Toukkapusseja tehdään sairaaloihin kokeiluluonteisesti puolen vuoden ajan. Pieni Lankarulla osallistuu myös kokeiluun ja haastaa kaikki neulomaan toukkapusseja. Langaksi suositellaan jotain helposti pestävää, joko puuvillaista tai villaista.

No minähän siinä siunaamassa muistin, että jemmasta löytyy ainakin puuvillalankoja! Täysvillaiset ovat tähän tarkoitukseen liian ohuita, mutta Seiskaveikkaa on vielä ainakin 5 kiloa jäljellä (joka siis kelpaa näihin pusseihin oikein mainiosti).

Ei kun eka toukkis puikoille, lankana ainakin 10 vuotta kaapissa marinoitunutta Novita Tenneesseetä. Tai saattavatpa olla jo 20-vuotispäivänsäkin ohittaneita, ei ole nimittäin MITÄÄN mielikuvaa, mitä niistä olen tehnyt. Ja JOTAIN olen tehnyt, koska osa keristä on vajaita...

Vaan meinasi homma loppua jo ennen kuin oli kunnolla alkanutkaan!!

HOBIn oman ohjeen (http://omeed-e-kodak.blogspot.fi/) mukaan sukkapuikoilla tekien pussista näytti tulevan niin pieni, että siihen mahtuisi niukasti EU-standardit ylittävä kesäkurpitsa. Lisäksi ohjeen 70 aloitussilmukkaa ei todellakaan ole neljällä jaollinen (20-2n). Omaa tyhmyyttäni, kun en lukenut ohjetta ensin loppuun asti, vaan aloitin suoraan pyörönä sukkapuikoilla...

Seuraavaksi aloitin Lotan ohjeen mukaan (http://pienilankarulla.blogspot.fi/2013/11/toukkapussi-villakapalo.html) pyöröillä ja suoraan 124 silmukalla. Tähän kokoon mahtuisi oman arvioni mukaan jo Muumimamman Jättikurpitsakin! Taisi olla vähän liian pitkä pyörö neuletta venyttämässä...

Kolmantena aloitin mallia omasta päästä, ei tyydyttänyt. Seuraavassa laskin silmukat väärin. Viidettä aloittaessa lenteli jo ilmassa sen verran perkeleitä, että päätin jättää yritelmän sikseen, jos ei ala luonnistua - tämä projekti ei ole vaan meitsiä varten, niin on sitten tarkoitettu.

Nyt on puikoilla 100 silmukkaa ja ekan levennykset tehty Kartiinan ohjeen mukaan. 124 silmukkaa tulee tähänkin, mutta sukkapuikoilla tehden näyttää ihan ihmislapselle käypäiseltä. Tuntuu sittenkin luontuvan...

Haaste on käynnissä Lankarullan kautta vain Vappuun asti, kokeilu jatkuu toki vielä HOBI:n toimesta. Ajankohtaista tietoa HOBI:n toiminnasta saa myös järjestön fb-sivuilta (https://www.facebook.com/pages/Hope-for-the-Babies/351887254871337). 

Kevätsiivous alkaa...

Alakerran takkahuone on toiminut ylimääräisten kalusteiden välivarastointipaikkana (lue: hautausmaana). Koskaan se ei ole ollut oikein minkäänmoisella käytöllä, mutta kuitenkin yleensä jonkinmoisessa järjellisessä järjestyksessä.

Talon rakennuttajien aikaan tila oli leivintupa/kodinhoitohuone, kaakeloidut seinät ovat sitä perua. Purimme muuttaessamme kiinteät kalusteet ja poistimme lavuaarin ja verholaudat, mutta mitään korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty (uusia sähkövetoja ja pistorasioiden lisäilyä lukuun ottamatta).

Talvipakkasilla, kun saunavilvoittelu kuistilla olisi liian hyytävää, takkahuoneessa lotkaistaan saunaoluet löylyjen välillä (mieluiten hämärässä valaistuksessa, ettei ankeus ala ahdistaa).

 

Vanhassa tupajumien jyystämässä vaatekaapissa (loistava huutokauppalöytö!) Mies säilöö metsästysvaatteitaan. 

 

Leivinuuni lämpiää pahimmilla pakkasilla, samalla valmistuu hirvipaisti.

Muuten TÄYSIN turha tila.

 

Pupusen leikkihuoneen ja unikamarin loihdinnan aikaan kaikki ylimääräinen raijattiin, tuttuun tapaan, takkahuoneeseen. Pois silmistä, pois mielistä - tila oli lievästĩkin ilmaistuna kaoottisessa kunnossa...

Nyt kun sohva rahdattiin mökille, piti sohvan ulossaamiseksi raivata tieltä myös väliaikaisesti takkahuoneeseen pannuhuoneremontin alta siirretty "pyykkipiste" toisaalle (kuvassa alkup. paikallaan kellarissa).

Ja - JAHUU! - kun tilaa oli viimein sen verran, että takkahuoneessa mahtui kääntymään ja kaapillekin pääsi yli esteiden kiipeämättä, päätin siirtää tilalle nojatuolit kuistilta (jossa ei tällä hetkellä myöskään mahdu kääntymään Pupusen teltan vuoksi). Nojatuolithan siis tungettiin kuistille juurikin siksi, etteivät ne mahtuneet enää takkahuoneeseen. Ja kuistin korituoli joutui samaan syssyyn evakkoon saunalle. Josta puolestaan siirrettiin pukuhuoneen tuolit jonnekin muualle (pitäisi vissiin nyt sitten etsiä nekin...).

Niin että juu, tuli viimein aloitettua kevätsiivous. Tai tässä tapauksessa oikeammin raivaus... Ei takkahuone ole edelleenkään viihtyisä, mutta nyt siellä on taas istumatilaa niille saunaolusille. Vaikka nythän taas kuistillakin tarkenee - ja mahtuukin, kun nojatuolit lähtivät.

Periaatteessa kaikki takkahuoneen kalusteet ovat mieleisiä, ne eivät vaan sovi keskenään yhteen. Ja kun niillä tällä haavaa ole oikeaa, järjellistä käyttöä, varastofiilis on edelleenkin se päällimmäisin tunne. Pieni pintaremppakin olisi paikallaan...

Yhden asian unohdin riehuessani! Sen pyykkipisteen, joka siirrettiin pois pannarirempan alta... Sille pitäisi nyt jostain löytyä tilaa - mielellään edes samasta kerroksesta pesukoneen kanssa! Hoh-hoijaa!

PS. Sikaa jos ihmettelitte, se on meidän hääsikamme! Olisin jo valmis luopumaan, vaan Mies pitää tiukasti kiinni, tunneside on kuulemma liian vahva. En ole varma, tarkoittaako meitsiä vai sikaa...

Lupposukkia

Luppohetkinä olen taas heilutellut sukkapuikkoja tarkoituksena tyhjentää jämäkerien koppaa.

Kopassa näyttää olleen lähinnä punaista, vihreää, oranssia, vaaleanpunaista raitaa ja vähän yksiväristäkin. Kaikkiaan 16 paria, joihin upposi 1013 g Seiskaveikkaa. Kahta kokoa: puolet kolmekymppistä, toinen puoli n. 34:sta.

 

Kovin montaa nyttyrää ei koppaan enää jäänytkään.

Päättelypätkät näyttivät niin kivoilta, etten malttanut heittää heti roskiinkaaan (9 g).

Ei näille sukille ottajia ole ja ihan turha on viedä kirpparipöydänkään tukkeeksi (kunhan taas haalin muuta rompetta kokoon). Viime syksynä kirppistelin kolmesti (Miehen Isotätivainaan vaatekaappeja tyhjennettäessä) ja kokeeksi pistin muutamia lasten sukkiakin kaupan. Ihan turhaan, eivät menneet edes puoleen hintaan loppupäivien alessa, muutamalla eurolla. Vaan Pelastusarmeijan pataan mahtuvat nämäkin taas joulun alla, sinne ne edellissyksyisetkin toimitin.

Ja hermojanihan näillä lepuutin... ;o)

Sohva vaihtui

ENNEN:

Viime kesänä kävimme mökillä KUUDESTI (siis useammin kuin aiempina kesinä!):

• toukokuun lopulla siivoiltiin mökki kesäkuntoon, perimmäinen syy reissuun oli hermojen menetys liuskekiviä asetellessa...
• heinäkuun alussa viimeistelin projektityötä mökillä (mökkeiltiin pidempään kuin koskaan "omalla mökillä", kokonaiset 5 yötä!! [muualla on kyllä mökitty pidempään])
• heinäkuun puolivälissä käytiin siivoamassa tuulenkaatoja, Miehen ja appiukon teutaroidessa puiden kanssa ompelin mökkisohvan istuintyynyihin raitaisat suojat
• heinäkuun lopulla pikaisesti haettiin puukuormaa
• syyskuun alussa mentiin ihan vartavasten mökkeilemään - yhdeksi yöksi..
• syyskuun lopussa siivoiltiin mökkiä talviteloille

Kaikkiaan mökin käyttöaste oli suurempi kuin koskaan, 11 mökkiyötä! Raidoin uudistetusta sohvasta ehdittiin nauttia siis ihan kohtuullisesti(ko?)...

NYT:

Kelta-harmaa -raitaiset tyynyt ja isoäiti eivät nimittäin ole ihan parhaimmillaan takkahuoneesta heivatun sohvan kanssa - jotain muuta TARTTIS TEHRÄ, piru vie!

Alkaa myös ahdistaa puulajien kirjo ihan toden teolla: honkaisat seinät, tamminen sohvanrunko, pyökkinen keinutuolinjalas, kovapuinen lehtiteline, pähkinäpuinen ritiläkori vuodevaateille, akaasiapuinen ruokailukalusto, mäntyinen kulmakaappi, valkoinen keittiö kirsikkalaminaattitasoin. Todellinen hylkytavaroiden kaatopaikka!! JOTAIN TARTTIS TEHRÄ...

ENNEN:

 

Valkoinen sohva oli tarkoitus viedä kaatopaikalle (oma ehdotukseni) tai polttaa rannassa (Appiukon ehdotus), mutta lopulta säästettiin kuitenkin (Miehen VAATIMUS) ja kuskattiin mökkireissun päätteeksi Miehen Tädin vaivoiksi. Suosittelin värjäämään päällisen koneessa, sävyn voisi poimia vaikka istuintyynyjen raidoista - valkoisena se on ehdottomasti jo tiensä päässä.

NYT:

Tästä jatketaan seuraavalla reissulla! 

Saattaisin kuvitella mökkipäiviä tulevan vielä edelliskesääkin enemmän. Koirat nauttivat ja Pupunenkin tykkäsi kovasti. Istui loputtomiin alamökin (Appivanhempien mökki) pihassa kuivalle maalle vedetyssä veneessä ja onki pienellä lego-ongellaan - saalis roikkui kaiken aikaa koukussa...

Nokka kohti mökkiä

Hah, saatiinhan se sohva sentään pihalle ja kärryyn asti!! Mökkikuorman lastaus on alkanut, matkaan heti aamusta! Tai ehkä puoliltapäivin. No, helkkari, jos edes iltasaunaan mennessä...

Kuvittelin sohvaa uuden veroiseksi, eihän sitä ole käytetty koskaan. Tai siis kerran on, hankittiin ihan tiettyjä kesävieraita varten. Vieraiden piti olla useampikin yö, vaan koirat olivat toista mieltä - olivat käyneet ekan yön jälkeen pissaamassa petiin!! Onneksi olin laittanut vieraille petauspatjan, sohva pysyi kuivana ja selvisin pelkkien vuodevaatteiden pesulla. Vieraat ymmärsivät yskän ja lähtivät kotiinsa...

Mutta juu, kuvittelin sohvaa siis iskemättömäksi, siistiksi, putipuhtaaksi. Pöh, takkahuoneeseen pitää hankkia tehokkaampi valaistus!!! Mikrokuitukankaassa on inhat merkinnät saunavilvoittelijoista: hikiset päät, suihkunmärät selät ja pyyhkeen verhoamat takapuolet ovat jättäneet jälkensä. Mies lupasi pestä mökillä autoverhoiluun tarkoitetulla pesuaineella. Että on sitä siivouspuhdetta sitten hänellekin...

Pääsiäistoivotusta vainen!

Aurinkoista, armollista, auvoisaa pääsiäistä!

Öööh, keräsin kuistilta joulukoristeet pois, tilalle vähän pääsiäisempää.
Helmihyasintit unohdin pariksi päiväksi tiskipöydän kulmalle, venähtivät ja vetelöityivät.
Kuistille siirrettyä unohdin kastelun...

Ajan hermolla juhlapyhien ja järjestelyjen suhteen??

Mies on isoimman osan pyhistä töissä, mökillä sentään piipahdetaan.
Siivoillaan ja saunotaan.
Viedään takkahuoneen sohva mennessämme,
jos vaan onnistutaan saamaan se ovista ulos.

Epäilen, ettei onnistu...
 

Afrikanvalloittaja

Kuva: Veljentyttö Vanhempi

Veljentyttö Vanhempi lähti toista viikkoa sitten kohti Nairobia ja sieltä viikonlopun jälkeen jonnekin ennalta tuntemattomaan kohteeseen, 7 viikoksi avustustyöhön Keniaan yo-juhlia odotellessaan.

Kummitätiä hiukka hirvittää - toisaalta olen hyvin onnellinen nuoren neidon rohkeudesta! Maailmankuva avartuu ja arvomaailmakin poikennee jo ikätovereistaan - tai viimeistään kotiin palattua.

Huojentaa hivenen, Veljentyttö sai viimein hankittua paikallisen SIM-kortin ja pääsi nettiyhteyden päähän! Melkein kuin pääsisi itsekin reissuun, Vanhempi lupasi päivittää matkakulumaisiaan Afrikan valloitus -blogissaan.

Ei sähköä, kaivovesi (ei vessaa tai suihkua), ruuanvalmistus avotulella, joukkomajoitus lattialla, hyönteiset ja käärmeet, sadekausi ja helvetillinen kuumuus, säkkipimeys auringon laskettua - ei luontuisi meikäläiseltä(kään)...

ONNEA MATKAAN HEMULI!!

Nemoa katsomassa

Puikotteluseuroissa tuli puheeksi, että Pupunen tykkää kaloista. Muumien jälkeen Nemoa etsimässä on ihan toiseksi parasta, sitä katsellaan komea Nemo-hattu päässä (eläintarhan matkamuistomyymälästä Pupusen itsensä valitsema).

Postipoika soitti ovikelloa ja ojensi paketin. Ja mikä yllätys sieltä paljastuikaan!? Nemo!!! Ohjetta Nemoon ei ole olemassa, tehty ihan vain kuvan perusteella. Upea ja kovin näköinen!

Nyt Nemoa katsellaan Nemo-hattu päässä, Nemo kainalossa! 

KIITOS Sari!!

Uniseuralaiseksikin uusi kalakaveri on päässyt.

PS. Palapelit eivät ole kovasti innostaneet - ei ennen kuin löytyi oikea aihe! Lidl'n puupalapelistä löytyy Nemo ja muutama muukin klovnikala, kokoiltu jo moneen otteeseen.

Ihan päällään!

Muistui mieleeni, että viimeksi käydessäni Iittala Outletissä Iittalassa, ovensuussa oli kottikärryllinen Muumi-ruokailuvälineitä kympillä paketti. Lentää leuhotin kuin lepakko Iittalaan, kaffeelusikkahimossani!

Jotain vielä löytyi (Pikku-Myy on aiemmin Anopin Pupuselle hankkima, muut kottikärrystä)! Kassalla - maksettuani - kysyin myyjältä, jäävätkö valikoimasta vallan pois, vuoden vaihteessa kun kaikki olivat tuotannosta poistuvien listalla.
- Ehei, ei tokikaan! Uusissa kuviot ovat toisinpäin - päät ylöspäin mukissa ollessaan.

Halitulijallaa!! Miten tulikin taas niin höynäytetty olo??? Veri tuppaa päähän...

Iittalan Iittalan (nyttemmin Hämeenlinnan) myymälässä on remppamyynti, mm. Fiskars-askartelutuotteita -30%. Terää tarvitsen kaakelitakkaa varten, kulmakiehkura oli muuten vaan vastustamaton.

Kuviosakset olivat normaalihintaiset, mutteivat silti hinnalla pilatut! 12 euroa kuuden saksiparin setti, kandee ostaa vaikkei tarvitsisikaan. Mutta jos vaikka kortteiluun, ensi jouluksi!? Pääsiäsikortteja kun ei tullut tehdyksi, saksista huolimatta...

Niin paljon...

 

Niin paljon olisi tehtävää ja suunnitelmia (pieniä ja vähän suurempiakin),

ajatuksia, tarpeita, toiveita, haaveita.

 

Mutta jos edes nämä saisin multiin??

Teltta läks!

Kuulin, että piirtäminen ja kielenkehitys tukevat toisiaan. Teltta läks, tilalle piirustusteline!!

ENNEN:

NYT:

Lattiatilaa tuli kummasti lisää! Ja sen myötä paljasta lattiaa teltan alta sen verran näkyviin, että kipaisin hakemaan toisen varvaskurkun (Tåstrup-matto). Valitettavasti matoissa on selkeä sävyero, ensin hankittu taittaa harmaaseen, uusi kellertävään - enhän nimittäin usko maton vielä likaantuneen! Eivätköhän nuo käytössä tasaannu...

Mummo toi Pupuselle magneettinumeroita. Ensin oli tarkoitus sipaista magneettimaalia telineen puuosiin, mutta kun muutaman kerran olin koko ruhoni painolla astunut numeron päälle mehukkaasti manaillen, etsin käsiini pikaliimatuubin ja ruuttailin oikein antaumuksella! Loput numerot odottavat aikoja, jolloin ne alkavat pysyä jääkaapinovessa...

Samaisella mattoreissulla mukaan osui kori pehmoleluille Ohlsonin Clasulta. Ja kassilliset pihaleluja Minimanista ja Tokmannilta - haravia ei vaan vieläkään ole tarjolla!

Vielä pitäisi ripustaa parit "taulut" seinään. Seinäkellokin hakusessa, mutta iloisen värikkäitä ei oikein tarjolla - kellossa pitää nimittäin olla arabialaiset numerot, ei kelpaa mitkään viitteelliset viivanpätkäleet!

Piste, piste, pilkku, viiva,
piirretään nyt Nikolai.
Maha paksu, kaula hoikka,
Niilo kaksi kättä sai,
kaksi jalkaa, kaksi jalkaa,
ulos loikkaa Nikolai.