Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. kesäkuuta 2021

Kesähaaste

Hii-haa, pitkään aikaa ei olekaan ollut haasteita, siksi nappasin sellaisen Sartsan Silmukka soikoon - blogista. 

1. Mekko vai housupuku?

Ei kumpikaan! Olen maripaita+farkut -tyyppiä. Tosin tasaraidat ovat nykyisin niin heikkolaatuisia, että olen päivittänyt itseni nanso-tunika+farkut -tyypiksi. Alan ehkä lepsuilla, koska viime viikolla pukeuduin elämäni ensimmäisen kerran trikoisiin pitkän tunikan kanssa - enkä tuntenut oloani vähääkään normaaliksi.

Omistan kolme maataviistavää mekkoa, niitä käytän vain lomamatkoilla. 

Ylioppilasjuhliini (nuijasotien aikaan) tein itselleni valkoisen vuorillisen jakun + vuorillisen hameen + housut = jakkupuku + housupuku. Hametta käytin tasan vain ylppäreissä, housuja en kertaakaan, jakkua kuitenkin käytin muistaakseni aika pitkään. 


2. Shortsit vai hame?

Ei kumpikaan! En omista yksiäkään shortseja enkä ensimmäistäkään hametta. Jos oikein tahdon revitellä, vaihdan farkut capreihin. 


3. Lippis vai lierihattu?

Lippis puutarhahommissa ja mattopyykillä 


4. Pehmis vai jäätelöpallot? 

Kuva googgeloitu

Ei kumpikaan! Mieluummin kaupan pakastealtaasta. 


5. Mansikat vai herneet? 

Herneet, ehdottomasti! 

Mansikoista tulee ällöt lötköt pakastemansikat mieleen, joten eivät erityisemmin maistu edes tuoreina. Toki ehdottomasti kuuluvat juhannukseen ja kesäisille picniceille. Ja laatikollisen ostan ihan vaan mansikkahillon keittoa varten... 


6. Palju, poreallas vai järvivesi? 

Kesä 2018, Mies & Pupunen, lomalla Alanyassa

Ei mikään näistä. Männävuosina useasti uima-altaan suodatinta putsanneena ei seisova vesi ihan kamalasti houkuttele, ei myöskään leväinen järvivesi. No, mökillä ei koskaan ole ollut levää, mutta en silti käy uimassa. Jos tässä olisi ollut mainittuna merivesi, olisin valinnut sen 


7. Grilliherkut vai kesäkeitto?  

Kuva googgeloitu ja modifioitu

Molempi parempi. Omatekoinen kesäkeitto ja kasvispainotteiset grilliherkut. Toki syön kernaasti myös lihaa ja makkaraakin, mutta en mielelläni mitään perusrasvakaapelia (camping-tyyliset pötkylät).

Jouluaattona Mies grillasi hirvenlihaa pihalla joulupöytään, ihan parasta.

 
8. Mökki vai teltta? 

Blogi 09/2015, Touring Carsin sponsoroimana Lofooteilla 

Mieluiten hotelli, kiitos! Olen niin mukavuudenhaluinen (ja selkävaivainen), että nukun vain kunnon vuoteessa kunnon petivaatteissa. Vuokramökkien vuoteet ovat useimmiten ala-arvoisia, telttaa en edes harkitsisi (lapsuudessani olin kuitenkin innokas kesäleiriläinen ja telttayöpyjä).

Jos tässä olisi ollut mainittuna matkailuauto, olisin valinnut sen 


9. Varjo vai auringonpaiste?

Varjo, ehdottomasti. Auringonpaiste on OK liikkuessa, mutta muuten enempi varjossa.


10. Kesäsade vai kesätuuli?

Kesä 2018, lomalla Alanyassa 

Molempi parempi. Lämmin kesäsade ja leuto kesätuuli, mieluiten mereltä käyvä. 


11. Lavatanssit vai festarit? 

Ei kumpikaan! En tanssi. En pidä meluisista väentungostapahtumista. Jos tässä olisi ollut mainittuna puistokonsertit, olisin valinnut sen. 

12. Roadtrip vai riippumatto? 

Roadtrip, ehdottomasti.

Joka kesä koitamme roadtripata jonnekin, kotimaassa ja/tai ulkomailla. Paras on sellainen suunnittelematon matka, jossa kohteita, majoituspaikkoja tai edes paluun ajankohtaa ei ole kovin tarkkaan mietitty... 


13. Myöhään nukkuminen vai aikaiset aamut? 

Antakaa mun nukkua! Hitaat aamut ovat parhaita. 


14. Ravintola vai picnic? 

Molempi parempi - hyvä ruoka maistuu missä vaan!

Mieleeni on erityisesti jäänyt picnic ystävän kanssa Aurajoen rannalla vuonna 1988 (ensimmäinen Down By The Laituri). Haimme kauppahallista rapeaa, vastapaistettua patonkia, vastapoimittuja tomaatteja, kirsikoita, erikoisjuustoja ja palvattua hevosenlihaa, Alkosta pullo punaviiniä. Nam!

Myös ihan omassa pihassa (nyt jo kaadetun) omenapuun alla pidetyt picnicit ovat jääneet mieleen, erityisesti maalaismarkkinoilta kotiuduttuamme: kotitekoista kutunjuustoa, savukalaa, salaatti markkinoilta ostetuista auringon lämmittämistä tomaateista ja kesäsipulista... Nam!
 
Blogi 29.3.2013: Picnicillä Sääksmäen sillan kallioilla 

Usein myös em. roadtripeillä picniccaamme puistossa tai veden hiomilla kallioilla, eväät haetaan mieluiten kesäisiltä torikauppiailta. Auton perässä kulkee mukana autolaturilla toimiva kylmälaukku ja reissugrilli. 


 15. Päivä rannalla vai huvipuistossa? 

Blogi 06/2015: Kolmårdenin Bamse-maailmassa 

Ei kumpikaan! En viihdy paikallani auringossa. En pidä meluisista väentungostapahtumista.

Poikkeus säännöstä: kesällä 2017 Kööpenhaminan Tivoli ja Billundin Legoland olivat oikein kivoja! Ihan paras paikka on ollut kesällä 2015 Astrid Lindgren -maailma Ruotsin Vimmerbyssä. Koitin etsiä siitä vanhaa bloggausta, mutta se oli julkaisemattomana luonnoksissa! Syynkin juuri muistin, hukkasin reissun kuvat... 

Pupunen haluaa PoverParkkiin, siellä ehkä on käytävä... 


16. Matkailu kotimaassa vai ulkomailla?

Molempi parempi! Sekä että, mielellään usein ja paljon, lähelle ja kauas!

Vahvasti epäilen, että ulkomaille ei lähdetä vielä ainakaan vuoteen, jos kahteen - uskon matkailurajoitusten purettua vielä parin korona-aallon nousevan. Onneksi kotimaassa on pilvin pimein nähtävää ja kivaa tekemistä! Kesälomalle on jo pari kivaa reissua suunnitteilla... 


17. Trampoliini vai löhötuoli?

Ei kumpikaan! Pihassamme ei ole trampoliinia - yksinkertaisesti siksi, etten halua pihaamme mitään niin rumaa! Myös perinteinen baden-baden-tuoli on painajaismainen näky. 

 
Kuva: netrauta.fi

Haaveilen kyllä ihanista puisista rantavuoteista pihassa - vaikkei niissä todennäköisesti kukaan koskaan köllisikään... 


18. Sandaalit vai tennarit? 

Jalassa tänään caprit ja Laura Vitat

Jos sandaaleilla tarkoitetaan sellaisia avokärkisiä remmihärveleitä, niin ei ikinä! Umpikärkiset on OK. Käytin monta vuotta lähes yksinomaan El Naturalista -jalkineita, mutta nyttemmin niitä on heikosti saatavilla. Niiden sijaan uus-ihastuksena ovat Laura Vita -kengät. Just sopivan höpsähtäneitä meikäläiselle.

Tennareita (joita siihen aikaan kutsuttiin regee-tossuiksi) käytin vissiin viimeksi vuonna 1978 Äimärockissa, missä Leevi & the Leavings teki tiettävästi ainoan live-keikkansa (tosin nimillä Rife Paananen ja Kyytipojat ja Tarmon Dynamo). Marja-Leena oli jo silloin ohjelmistossa. 
 

19. Hehkuva kesämeikki vai ilman meikkiä? 


Kassissa mukana...

Kesä tai talvi, ei meikkiä. Minulla on kyllä ihan asianmukaisesti varusteltu meikkipussi, jota myös tuoreutan säännöllisesti. Laiskuuttani tai mukavuudenhalusta jätän kuitenkin meikkaamatta. Joskus olen pomolleni sanonutkin, että jos meitsi on kovin tällingissä työpaikalla, kannattaa olla aika epäileväinen - tulossa tai menossa työhaastatteluun... 
 

20. Kukkien istuttaminen vai kasvimaan lannoitus? 

Kasvimaata ei ole, mutta niille muutamille hyötykasveille (yksiomenainen omenapuu, luumupuu ja pari kirsikkapuskaa) viskon kyllä tarmokkaasti hevosenp***aa keväisin ja syksyisin. 

Miss Bateman

Kukkien kanssa olen aika onneton, nimimerkillä "edelleenkin syysleimut istuttamatta, hautuneet pussissa jo kolmatta viikkoa...". Lempipuuhaani tällä hetkellä on kärhönvarsien pujottelu paviljongin  verkonsilmiin... 

* 

Hmmm, huomaan ehkä olevani vähän rajoittunut tai ehdoton - aika moneen kohtaan vastauksena on "ei kumpikaan" tai "ehdottomasti". Oikeasti olen kuitenkin aika kokeilunhaluinen - ainakin omasta mielestäni...Monessa asiassa on kyllä jo oma tyyli ja mielihalut selvillä eli voin reilusti valita sen mieleisemmän vaihtoehdon...?

Kiitos Sartsa!

lauantai 23. toukokuuta 2020

Miehekäs K

Avioituessani Miehen kanssa vuonna 2005 olin ihan ehdoton, nimestäni en luovu! Niin monta vuotta (ähäkutti, enpä kerro, kuinka monta!) olin ollut jo Paula Mxxxxxxxx, identiteettiini olisi murentunut nimenmuutoksen myötä. Sitä paitsi uskon olevani maailmankaikkeuden ainoa tämän niminen henkilö, Miehen suvun nimellä olisin saanut pari kaimaa.

Miehelle oman nimeni säilyttäminen oli itsestäänselvää, appivanhemmat ehkä hieman paheksuivat... Korvaukseksi Pupunen on Miehenniminen. Myönnän myös hetken harkinneeni nimeni muuttamista kaksiosaiseksi Pupusen ristiäisten yhteydessä, jotta koko perheellä olisi yhteinen nimi. Ei sitten kuitenkaan tullut päivitettyä...

Edellinen haaste oli niin hauska, että aloin ihan pohtia, mitä mahdoinkaan menettää, kun sukunimeni ei alakaan miehisellä Koolla? Apua, olenkohan vähän Kahjo...?

VAATE
Kurahousut - Pupunen aloittaa kesälomansa viikon pituisella telttaleirillä. Käytiin läpi varustelistaa, hyvien sadevaatteiden tärkeyttä korostettiin. Totesimme, että aiempaa isompaa pitää hankkia, että alle mahtuu paljon lämmintä vaatepartta. Lyhyiksi jäännet henkselisadehousut näyttivät pellehousuilta, pidempiä olikin vähän hankalampi löytää! Core-texitkin kävisivät, mutta koska leirillä on koronan vuoksi rajalliset kuivattelumahdollisuudet, perinteinen sadeasu on toimivampi valinta. Uusi kurahousu-shoppailureissu vielä edessä...
Ilman kurahousudraamaa valinta olisi ollut kaarituelliset rintaliivit.

JUOMA
Kahvi - päivä ei käynnisty ilman kahta Teema-mukillista VAHVAA Juhla-Mokkaa lorauksella rasvatonta vähälaktoosista maitoa. Töissä en juo kahvia, koska a) se on liian laihaa, b) väärän merkkistä eikä c) maito ole rasvatonta. Kolme väärää parametria on jo liikaa. Laihasta sumpista tulee huono olo ja hyla-kevytmaito on ehdottomasti liian makeaa kahvissa käytettäväksi, väärän merkin voisin ehkä kestää. Ehkä.

Pienoismalli Bengtskärin majakasta,
kuvattu Tammisaaren Avoimet puutarhat -tapahtumassa 2018,
jonkun pihasaunan nurkalta tämä löytyi...


PAIKKA
Kallio, mieluiten meriveden sileäksi hioma. Vietimme Miehen kanssa ekan yhteisen juhannuksen (2001) Bengtskärin majakkasaarella. Kolme kokonaista päivää, tarjolla vain paljaita kallioita ja lohikeittoa. Plus sauna, joka vaikutti Auswitchin kaasukammiolta. Se oli ihanaa! Pyrimme joka kesä visiteeraamaan saaristossa tai rannikolla - mitä kallioisempaa, sen onnistuneempi reissu!

Koirien Harrods-tuliainen: ruokakupit.
Kolmonen, Vitonen ja Nelonen valmiina aamupalalleen.

RUOKA
Keitto, mikä vaan keitto paitsi pinaattikeitto. Soppa maistuu aina, niitä on myös kiva tehdä. Bravuurini on broilerkeitto, kahta samanlaista vissiin vielä ei ole ollut, varioida voi loputtomiin. Pinaattikeittoa vihaan, ala-asteella opettaja pakotti syömään. Minulla on ihan lapsesta asti ollut paha laktoosi-intoleranssi, mutta sellaista vaivaa ei vaan siihen maailmanaikaan ollut vielä keksitty. Maitoruuat maistuvat suussani ihan pask tosi pahalta.

Soppaohje tähän väliin, JAUHELIHAKEITTO (just kaavin kattilanpohjalta viimeisetkin rippeet)
- (hirven)jauhelihaa
- iso sipuli tai pari, samalla vaivalla kolmekin...
- paistetaan neitsytoliiviöljyssä
- maustetaan suolalla, pippurilla ja HP:llä
- kattila (5 l) liki puolilleen vettä
- pari liha- tai kasvisliemikuutiota tai reilu loraus riistafondia
- 3 laakerinlehteä ja reilusti kokonaisia pippureita
- 3-4 naurista
- perunoita (käytän keitoissakin jauhoista laatua), määrä oman mielen mukaan
- punainen paprika tai pari isoina paloina
- purkillinen huuhdottuja papuja
- valkosipulia (mitä enemmän, sen maukkaampaa)
- lisää jauheliha&sipuli-seos ja keittele vielä hetki
- purkillinen (ruoka)kermaa
- muutama lusikallinen inkiväärihilloa

Kuvaa ei nyt ole, kattilassa pelkkä kiiltävä pohja...

Nelonen, Vitonen ja Kolmonen mökillä päivää paistattelemassa.
ELÄIN
Koira - oikeasti olen kissaihminen, mutta eka poikaystävä oli kissa-allergikko. Tulimme sitten hankkineeksi koiran. Ja toisenkin. Erosimme, koirat ja autolaina jäivät minulle, auto exälle. Jossain vaiheessa tapasin sitten Miehen, kissaihminen hänkin, piti valitsemaani koirarotua (whippet) maailmankaikkeuden yksinkertaisimpana otuksena. Kun koirista jätti aika, Mies ehdotti uuden hankkimista. Yllätyin todella, kun halusi kuitenkin pitäytyä samassa rodussa! Hankittiin koira. Ja toinen. Ja kolmaskin... Vuodet vierivät ja koirat tuhkattiin hyvin iäkkäinä. Kuvittelin jo kissan koittavan, vaan nyt jo kuudes wipukka köllöttää sohvannurkassa...

TYTÖN NIMI
Kerttuli - se nyt vaan tuli mieleen.
Ensimmäisten koirieni kasvattaja Kerttu tuotti aikoinaan rodun täkäläisiä kantayksilöitä Englannista. Koirani olivat hänen viimeisistä pentueistaan, Kerttu oli silloin jo 75 täyttänyt - mahtava mamma!
Kerttua leikillisempi Kerttuli juontui mieleeni vissiin koiramuisteloista?

POJAN NIMI
Konsta - se nyt tuli vaan mieleen.
Rimmaa Kerttuliin.

Sinisyydestä ja turkispeitteestä päätellen kotipihalla on kylmempää...
Vitonen, Nelonen ja Kolmonen.
AMMATTI
Kirjailija - ilman heitä tuskin nukkuisin. Uneen tarvitaan villasukat (tai kahdet [tai kolmet]) ja dekkari. Luen niin kauan, että tajuan etten tajua lukemaani, silloin sammuu valo, myös valaisimesta.
Kirjoittamista sivusivat omatkin urahaaveet: lukiossa kuvittelin, että minusta tulee tiukkanutturainen äidinkielenopettaja tai tutkiva journalististi. Ei tullut.

KUVAUS HENKILÖSTÄ
Kunnioittava, kunnioitettava, kunniallinen, kunniakas, ihan täsmällistä k-sanaa en keksi.
Avioliittomme kulmakivet ovat keskinäinen kunnioitus, luja luottamus ja nauru. Nauramme myös toistemme toilailuille, mutta emme arvostele tai vähättele toistemme tekemisiä (tai tekemättömyyttä) tai mielipiteitä.
Noin ylipäätään kanssaihmisten kunnioitus tuntuu olevan katoavaa kansanperinnettä, itseä kohotetaan muita alentamalla.

JOKA KODISSA
Kattila - omat kattilani olen hankkinut noin 30 vuotta sitten. Sijoitus kannatti, Hackman Elegiat ovat yhä kuin uusia. Paitsi että paremmat kuin uudet! Käytössä ihan päivittäin, hah, uudenveroisuus kotikokin toimettomuudesta johdu...

Täytyy sanoa, että tämä oli paljon helpompaa Miehen sukunimellä!
En silti vaihda nimeäni, en enää!

Nelonen, Kolmonen ja Vitonen mökkisohvalla.
PS. Kaikki koiramme ovat todellakin olleet sohvaperunoita, sanan varsinaisessa merkityksessä. Sisätiloissa käyttäytyvät kuin kissat, makoilevat kerällä milloin missäkin, mieluiten aurinkoläikässä tai takan hehkussa. Ulkona sitten on sen enemmän virtaa ja vauhtia, varsinkin hiekkakentillä ja jäällä. Kaikki aiemmat koirat pysyivät kotipihassa vapaina, Kutonen ei ole vielä riittävän luotettava tässä suhteessa, mökillä sekin saa  viipottaa vapaana (ei lintujen pesimäaikaan).

Ykkönen ja Kakkonen elivät ennen digikamera-aikaa, en alkanut skannailla paperikuvia tähän hätään.

Kutonen kotisohvalla.

AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

torstai 21. toukokuuta 2020

Haaste: Sukunimen 1. kirjain M

Varjoista valoon -blogista nappasin hauskan haasteen: "Tehtävänä on kirjoitella käyttämällä oman sukunimen ensimmäistä kirjainta otsikkosanojen alle, mitä ne tuovat mieleen. Ensin siis vain yksi sana ja perustelujakin voi esittää."

Näin lähtee ämmästä:

Pupunen testaa sytomyssyjä kesällä 2016.
VAATE
Onko mitään muuta M-kirjaimella alkavaa vaatekappaletta kuin myssy? Ja oikeasti sekin on kyllä pipa.

Oman pihan onnea!
JUOMA
Marjamehu - tyhjennän (juomalla) juuri viime vuotista satoa pakastimesta, herukkamehua. Pensasmustikkarahkaa on myös ollut aika usein tarjolla viime aikoina...

Mökkösen kevättuuletus.
PAIKKA
Mökki - mökille olisi jo mieli, mutta kelit ovat olleet niin kalseat, että ehdoin tahdoin en lähde palelemaan! Vallankin kun mökillä on ulkohuussi ja saunaan pitkä matka, varsinainen vaellus ylämökiltä rantaan.


Hirvenkaatajan bonus: kieli, sydän ja maksa.
RUOKA
Mikään mieliruuistani ei ala M-kirjaimella! Makaronilaatikko tylsää, munakas tylsää, metwursti ällöä, metrilaku ällöä, merikrottia en ole maistanut... Maksakastike yltiöpäisen sipulimäärän ja runsaan kermakastikkeen kera on kyllä varsin maukasta. Pitäisikin ehkä tehdä lähiaikoina...


Pupunen talloo muurahaisia...
... Saarenmaan Kuressaaressa kesällä 2016.
ELÄIN
Muurahainen - pihassa niitä riittää! Haluan muurahaiskarhun! Ne söisivät myös termiittejä, mutta niitä täällä onneksi ei ole. Nisäkäsnimistötoimikunta on muuten ehdottanut muurahaiskarhuille uutta suomenkielistä nimeä jurumit. Kuulostaapa suomalaiselta.

TYTÖN NIMI
Mirjam - lukioaikaisen englanninopettajani nimi. En erityisemmin tykännyt englannin opiskelusta, en opettajastakaan, mutta nimi on kiva.

POJAN NIMI

Mauno - sen nimisen kissan tapasin melkein 40 vuotta sitten Vilppulassa. Sopii myös presidentin nimeksi.

Kuistin ikkunaremppa alkamassa kesällä 2015.
AMMATTI
Muurari - itseoikeutetusti, koska talon, jossa asustamme, on muurari muurannut omalle perheelleen vuonna 1962. Olisi voinut olla myös maalari, koska sellaista täällä nyt kaivattaisiin! Oma ammattini alkaa T:llä, Miehen ammatti L:llä.

KUVAUS HENKILÖSTÄ
Mahtipontinen? Ööö, ehkä ei (vaikka se ekana mieleeni tulikin...)
Mielipidevaikuttaja - viehätyn ihmisistä, joilla on luovia ja omaperäisiä ideoita ja ajatuksia ja jotka uskaltavat aatoksensa myös ääneen lausua, poislukien änkyrät vastarannankiisket ja kaikensorttiset fanaatikot.

Mökin lattialla makaavat hämeenkyröläinen Hertta ja brasilialainen sonni.
Olohuoneen uusi matto on lehmäntaljasuikaleista valmistettu.
JOKA KODISSA
Matto - kai kaikilla on edes kynnysmatto? Olen aika heikkona mattoihin, jotka tehty aidoista materiaaleista: villasta, silkistä, juutista tms. Myös taljat lattioilla (ja sängyilla ja tuoleilla ja missä vaan) ovat ihan ylimaallisen ihania. Jostain kumman syystä meille kuitenkin tuppaa kulkeutumaan kaikenkarvaisia tekokuituhirvityksiä, jotka sitten päätyvät yleensä aika nopeasti kirpputorille...

Kiitos Beate56,
ei muuten ollut ihan helppo haaste!

Kaikki kuvat ovat aiemmin blogissa julkaistuja, uusia nyt tähän väliin ehtinyt...

LEVOLLISTA HELATORSTAITA!

Edessä pitkä viikonloppu, perjantain otin vuosilomavapaana.
Vielä kun jaksaa viikon rutistaa, alkaa OIKEA kesäloma!!
💥

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Meidän koti numeroina

Tämä numeerinen haaste on kiertänyt jo jonkin aikaa, mutta en voinut vastustaa kiusausta. RRRRRRRakastan exceliä, hurmaannun kaikenlaisista taulukoista, grafiikoista, pylpyröistä, lasken milloin mitäkin, täytän sudokuja...

On siis suorastaan vähintäänkin vaarallista aloittaa, tiedä maltanko lopettaa laskemista lainkaan!

TALO
  • Olemme asuneet tässä talossa vuodesta 2006
  • Talo on rakennettu vuonna 1962
  • Olemme talon toiset omistajat
  • 3 asuinkerrosta + koiranruokakellari ja kukkaruukkuvarasto vielä vähän alempana
  • 31 porrasta kerrosten välillä
  • 7 h + 1 k + 2 * wc + 1 kph + 1 sauna-os. + 1 kuisti + 1 at + 1 parveke + muita nimeämättömiä tiloja
  • virallisesti neliöitä on keskikerrassa 75 + yläkerrassa 50
  • oikeasti neliöitä on n. 200
  • 3 ulko-ovea + 1 parvekkeen ovi + 1 autotallin nosto-ovi
  • 28 ikkuna-aukkoa, joissa 44 ikkunaa, valtaosin vielä pesemättömiä

Antonius, elämäni ilo!
KOTI
  • 3 talollista + 1 koira = 10 jalkaa
  • 1 takka + 1 leivinuuni
  • 3 tuolia keittiön aamiaispöydän ääressä, "pääpöydässä" 4 + 2
  • 13 Teema-mukia, kaikki eri värisiä
  • 96 Muumi-mukia
  • 0 ikkunaverhoa + 5 kappaa + 1 laskosverho
  • 16 "oikeaa" kattovalaisinta + 37 vakiovalaisinta (ledit ja muut tylsät) + 3 jalkavalaisinta + 22 pöytävalaisinta + 7 seinävalaisinta + aika monta varastoituna odottamassa oikeaa aikaa ja paikkaa
  • 29 ripustettua & 23 ripustamatonta taulua
  • 7 seinäkelloa
  • 21 jääkaappimagneettia
  • 129 koristetyynynpäällistä, nyt käytössä 26
  • 715 kirjaa
  • 1 ompelukone + 1 (käyttämätön) saumuri
  • 1 moottorisaha
  • 98 Ikean Antonius-koria
  • 152 puista henkaria 
  • 0 viherkasvia (tapettuja sen enemmän)
PIHA
  • 960 neliötä
  • 1 naapuri, jolla yhteistä tonttirajaa, monta rajatonta naapuria
  • 3 koivua + 2 vaahteraa + 3 omenapuuta kaadettu pihasta
  • 1 tammi + 1 tuohituomi + 1 koristeomenapuu + 1 luumupuu + 1 villiintynyt kriikunapuu + 2 oikeaa omenapuuta + useita havupuita, joita Mies ostaa salaa ja istuttaa paikkoihin, joista ei usko minun niitä huomaavan
  • 2 kirsikkapensasta + 6 mustikkapensasta + 2 ikivanhaa herukkapuskaa + 1 rusakon raatelema karviaispuska + 3 kituvaa tyrniä + 1 saskatoon
  • tuhatmäärin tapettuja kasveja
  • 1 komposti + 1 kompostori
  • 2 linnunpönttöä
  • 1 liiteri + 1 grillikatos + 1 paviljonki
  • 13 puutarhatuolia
  • 3 polkupyörää
  • 0 trampoliinia
  • liian vähän pihavaloja
LISÄKSI
  • tuhansia naurettuja nauruja, satamäärin tarinoita, lukemattomia kiukun hetkiä, 1 iso riita Miehen kanssa
  • 1 ristiäiset
  • paljon suunnitelmia (osa on ihan toteutunutkin), suuria haaveita, pieniä toiveita, vaihtuvia unelmia, onnen hetkiä

Seuraavassa postauksessa kerron ehkä pehmolelujen, mustien sukkien, mikrokuituliinojen, ompelulankarullien, sukkapuikkojen, rautanaulojen ja koiran purutikkujen määrät...

HAUSKAA VAPPUA!
Nyt pitäisi jostain löytää 3 tippaleipää...


keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Liebster Award


HeidiH Keskeneräisiä neuleita -blogista huomioi Liebster Award -tunnustuksella.
Kaunis kiitos Heidille!!

Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle. Mukana kulkee 11 vaihtuvaa kysymystä.

1. Miksi bloggaat?
Hmmmm, niin, öööö. Alun alkaenhan tämä oli ajantappoprojekti Pupusta odotellessa. Hakumatkan jälkeen suunnittelinkin lopettavani, mutta Mies (joka siihen asti oli suhtautunut bloggaukseen todella nuivasti) kannusti jatkamaan. Ja sitten tämä jäi päälle kuin paha tapa. ;o)
Nyt olen todella iloinen, että jatkoin. Uskon nimittäin olevan pitkälti blogin ansiota, että olen tänä kesänä päässyt toteuttamaan unelmaani. :o)

2. Lempivärisi?
Voimakas oranssi, metsänvihreä, tumma ruskea, syvä punainen.

3. Lempikäsityösi?
Jo tehdyistä vai mitä teen mieluiten? Villasukat sopii vastaukseksi molempiin. Nyt jalassa on jämäsukat .

4. Lempimateriaalisi?
Kaikki luonnonkuidut: villa, puuvilla, pellava, silkki, alpakka, nahka, puu, kivi, kulta, pronssi. Mieluiten konepesukestävinä!!

5. Mitä harrastat bloggaamisen lisäksi?
Viime aikoina lähinnä vain Pupusta ja villasukkia, iltaisin koitan vähän lueskellakin. Toivoisin jatkossa löytyvän aikaa myös tilkkutöille ja monipuolisemmin muillekin käsitöille.

6. Missä olet juuri nyt?
Olohuoneen nojatuolissa, kuten usein näin iltasella.

7. Mitä tekisit mieluiten juuri nyt?
 Näin on hyvä! No, myönnettäköön, että pieni matkakuume vaivaa, reissussakin olisi kiva...

8. Millä adjektiiveilla kuvailisit itseäsi?
Iloinen ja optimistinen, kärsimätön ja äkkipikainenkin. Pikkutarkka ja suurpiirteinen, innostuva ja hitaasti syttyvä - asiayhteydestä riippuen. Ratkaisukeskeinen ja ehdottoman mukavuudenhaluinen, looginen hömppä.
Oli ehkä sen verran ristiriitainen määritelmä, että päätin kysyä myös Miehen ja Pupusen kommentit, tasapuolisuuden vuoksi. :o)
Mies: "Ehtymätön päättymättömien projektien generaattori, hätäinen hosuli."
Pupunen: "Äiti on ihana ja suloinen kukkaprinsessa."
Oikeastaan tykkään vain tuosta viimeisestä määritelmästä...

9. Parasta Suomessa?
Ylipäätään en ole kovin tyytyväinen Suomen nykytolaan, olisi lekalle töitä. Varsin turvallinen tämä maa kuitenkin on.

10. Mieluisin kototyö?
Pyykkäys!! Myös silittäminen on rentouttavaa, kuin meditaatiota. Lisäksi tykkään koneellisesta astianpesusta, koneen tyhjentäminen ja/tai täyttäminen kuuluu aamurutiineihin kahvinkeittimen korinaa kuunnellessa.

11. Vähiten mieluisa kotityö?
Imurointi! Myös pölyjen pyyhkiminen on tympeää. Mattojen tamppaus ei sovi yläkropalleni.

Jutun juoneen kuuluisi kierrättää tunnustus eteenpäin, mutta haudottuani tätä taas tovin jos toisenkin, uskon haasteen monet jo tavoittaneen. Pahoittelen laiskuuttani (joka jäi mainitsematta kohdassa 8).

torstai 2. heinäkuuta 2015

Nimppariyllätyksiä

Poikkeuksellinen nimipäivä,
postipoika kantoi kutkuttavia kirjekuoria selkä vääränä...

 MITÄ

KAIKKEA

IHANAA

NIISTÄ

 PALJASTUIKAAN !!??

 
 Herramunjee, paras nimppari ikinä!!


Kiitokset Tiinateille upeasta ideasta!
Kiitokset kaikille nimppariani muistaneille!!
Kiihottavia kankaita ja kaikkea muuta syyhyttävää!

Arvatkaa vaan, harmittaako kaksinverroin, etten päässyt
hurvittelemaan Päivölän tilkkuleirille!!??
Varsinkin kun poikkesin siellä ihastelemassa...

Elokuussa on tillkkuviikonloppu,
mahtaisinko ehtiä sinne?
Into nousi taas potenssiin 10,
kankaista ja kaikesta kurssilla näkemästäni...

JATKUU...

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Ystäväkirja

Onneli Winter (Onnelin elämää- blogista) antoi Ystäväkirjan täytettäväkseni. Oi, miten nostalgista! Jos kysyisin Äidiltä vanhoista ystäväkirjoistani, hän takuulla kertoisi niitä löytyvän autotallin vintiltä kymmenittäin, Siskon ja omiani. Ystäväkirja oli ihan ehdoton juttu varhaisina kouluvuosinani!!

Ystäväkirjan sivulla oli aina paikka kuvalle. Ei siihen aikaan mitään koulukuvia arkkikaupalla hankittu, tarrakuvista kukaan uskaltanut vielä uneksiakaan. Niinpä aika usein kuvan paikalle piirsin iloisen naaman, toiset liimailivat kiiltokuviakin. No, mitään enkelityyppiä en ole koskaan ollutkaan... ;o)

Kuvatta mennään siis tälläkin kertaa! Enkä lisää kyllä muitakaan kuvia, ihan pelkkää tekstiä kun niissä vanhoissa kirjoissakin vaan oli.


*
Lempinimi?
Olen aina - onnekseni - ollut vain Paula, ei lempinimiä.
Ellei sitten Miehen antamaa Justiinaa sellaiseksi lasketa...? 
*
*
Lempiaine?
Koulussako? Äidinkieli, ehdottomasti.
Myös kuvaamataito ja biologia, matikkakin ajoittain.
Vai materia? Luonnonkuidut: villa, puuvilla, silkki, puu, nahka.
*
*
Kalsonkien malli stringit vai jättikset, puuvillaiset vai silkkiset?
Ainoa käyttämäni merkki ja malli: Sloggi Tai.
Puuvillaa, mustat tai valkoiset.
*
*
Kahvi vai tee ja minkälainen kahvi tai tee?
Aamulla kahvi, vaikka nykyisin poreileva monivitamiinitaletti toimii kyllä paremmin.
Alkuillasta tee; Twinigs Vanilla, Lipton Russian Earl Grey tms.
Ei koskaan Kulta Katriina eikä vihreä tee.
Kahvilassa capuccino.
*
*
Lempiherkku?
Homejuustot, viikunahillo ja lammas ovat isoimmat intohimot.
*
*
Paras tuoksu?
Puhdas iho.
*
*
Lempielokuva?
Öööö, en kauheasti katsele elokuvia,
kiintiö tuli täyteen ekan poikaystävän isän leffateatterissa.
Dvd:ltä Piaf ja Muumit Rivieralla.
*
*
Lempimatto?
Klassinen käsinsolmittu villamatto.
Myös mökin lehmäntaljat ovat mieleisiä.
*
*
Suurin kammosi?
Tarkoitukseton ja iloton elämä.
*
*
Näetkö unia vai uneksitko tyhjää vaan?
Näen - ja joskus tulkitsenkin. ;o)
*
*
Mukavin naistenlehti?
En lue perinteisiä naistenlehtiä,
sisustuslehtiinkin olen kyllästynyt,
käsityölehdissä ei juuri ole mieluisia malleja.
Tällä hetkellä erinomaiset erinomaisen emännän lehdet
Kotiliesi ja Kodin kuvalehti tulevat kotiin
(sekä Maalla ja Suuri Käsityökerho, mutta niistä en niin perusta).
*
*
Kolottaako?
Eipä juuri.
*
*
Paras apuväline?
Pieni Leatherman, männävuosina projektilahjaksi saatu.
*
*
Vanhuudenpäivän haaveet?
Muutto Italiaan, Sveitsiin tai jonnekin muualle sille kulmakunnalle.
Rehevä ja terve elämä, jota muistella vanhoilla päivillään. :o)
*
*
Lottovoitto vai ikuinen elämä?
Lottovoitto - kuka muka haluaa elää ikuisesti??
*
 
KIITOS ONNELI tästä muistoja nostattaneesta ystävyydenosoituksesta!!

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

11 uutta

Arjen iloja -blogin Sari heitti jo jokin aika sitten "11 asiaa minusta" -haasteella - kiitän ja kumarran!! Ja viimein vastaankin! :o)

Hopeahärkki
1. Mikä on arjessa parasta?
Tavallisuus, turvallisuus, tasapaino. Rehellisesti sanoen en kyllä kestäisi tavallista arkea kovin pitkään, ellei niitä juhlahetkiäkin olisi välissä. ;o)
Syreeni
 2. Millainen kuluttaja olet? Kierrättäjä vai uuden ostaja?
Olen surkea ja taitamaton kirpputorishoppailija, ostan pääsääntöisesti vain uutta. Muuten olen innokas kierrättäjä: paperi-, pahvi-, lasi-, metalli-, paristo-, palautuspll/tlk-, elektroniikkaromu- ja biojäteastiat ovat saaneet pysyvän sijan huushollistamme. Lisäksi kotona on erilliset laatikot kiertoon meneville aikakauslehdille ja kirjoille sekä vähän isompi lodju, johon kerätään seuraavaan kirppispöytään menevää turhaksi todettua tavaraa. Sopimaton vaatetavara toimitetaan pääsääntösesti hyväntekeväisyyteen (Sininauha, SPR, harvemmin UFF) ja kodintekstiilit löytöeläinkoteihin.
Spring Green
3. Mikä kotityö on vastenmielisin?
Imurointi, ehdottomasti imurointi! Mies yleensä imuroi, mistä olen ylenpalttisen kiitollinen. Joskus takavuosina, kun selkä kremppasi, fysiatri sanoi imuroinnin olevan selkävaivaisen surma. Sitä en ole KOSKAAN paljastanut Miehelle, että fysiatri neuvoi myös, miten imurin letku pitää kietoa vyöräisten ympärille, ettei selkä rasitu... ;o)
Luumupuu Kuokkala
4. Salainen paheesi? :)
Ööööö, eihän se sitten ole salainen, jos sen täällä paljastaisin!? Tai ne...
Candy Club
5. Suurin haaveesi?
En haaveile suurensuuria, koitan enemmän nauttia olemassa olevasta. Eläkepäiviä olisi kiva viettää jossain keskeisemmässä Euroopassa, kunhan on ensin saanut tehdä pitkän, antoisan ja mieliinpainuvan työuran.
Cunningham's White -alppiruusu
6. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Elämän ainutlaatuisuus, Mies ja Pupunen.
Saskatoon
7. Mikä kokemasi asia on kasvattanut sinua eniten?
Enkelipojan kuolema (1995) muutti melkolailla elämänasennetta. Elämässä on niin  paljon iloittavaa, ihan pienestä ei kannata isosti valittaa.
Anja-rouvan perintönarsissit <3
8. Mikä on sinulle paras tapa rentoutua?
Kässy, tavallisimmin se villasukka, mutta mikä tahansa muukin käy. Kaikki kurssit sun muut kässyilevät sosiaaliset tapahtumat ovat ihan luxusta.
White Triumphiator
9. Miksi aloitit bloggaamisen?
Aikaa tappaakseni Pupusta odotellessa.
Punaherukka
10. Minkä asian muuttaisit itsessäsi, jos voisit?
Montakin asiaa, olen melkoinen tärpästikkeli (sanoi ekan poikaystävän äiti). Arjessa helpottaisi eniten pidempi pinna, kärsivällisyyden hyve. Olen koittanut lääkitä vaivaa D-vitamiinilla (jota suositteli taannoinen esimieheni kärttyisyyteen, kun en sietänyt asioiden tahmeaa etenemistä...).
Kärsivällisyyden (patientia) ja kestävyyden hyveet – rakkauden johdannaiset – eivät ole pelkkää hampaan puremista. Ne ovat vakaata taipumusta toteuttaa sitä, mikä hyvää on.  (Hyvejohtajuus.fi)
Miss Bateman, Ooh la la tai Madame Le Coultre
(en muista ilman kukkaa, minkä millekin paviljongin kulmalle istutin...)
11. Minkä taidon haluaisit oppia?
Koulussa lauloin kuorossa (altto). Toivoisin heleämpää ääntä, kykyä jonkin soittimen hallintaan sekä letkeyttä tanssilattialle. Onneksi Pupunen on melkomoisen musikaalinen ja riivatun rytmitajuinen, saan retuuttaa häntä muskarissa ja toivottavasti jatkossa jossain tanssiseurassakin... ;o)

Purppuraomenapuu Royal Beauty
KIITOS SARI haasteesta!!
 Tällä kertaa en laita haastetta eteenpäin, sen verran ehdin sitä jo roikottaa...

PS. Kuvat pääosin ennen reissuun lähtöä otettuja. Matkan aikana menetimme ikävästi pensaskirsikoiden, omenapuun ja koristeomenapuun kukinnat.Tuoksu on vielä jäljellä. :o)

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Ilon pirskahduksia

Sain iki-ihanalta Terhiltä (Tulihan tehtyä -blogista) haasteen ilahduttavin saatesanoin!
Kiitos Terhi, KIITOS!

Terhi on ensimmäinen BLOGIYSTÄVÄNI, ensimmäinen blogiani kommentoinut (helmikuussa 2010) - muistan tuon kommentin aina Tiffany-valaisimesta pölyjä pyyhkiessäni!!

 
Ihan OIKEAT YSTÄVÄT meistä tuli, kun Terhi kutsui kotiinsa opettelemaan lampunvarjostimen tekoa. Ikimuistoinen viikonloppu! Juttu luisti ja Terhin Miäs hemmotteli!

Haikailin näyttävän ja kiemuraisen jalkavalaisimen perään, ja eikös Terhi vain löytänytkin sellaisen reissullaan, joltain rompetorilta jostain Jäämerenkurkun tuntumasta. Tai muualta kaukaa, mutta niin vaan ronttasi autonsa kyytiin ja toi meitsin iloksi (vaikka varmaan oli kärry kuormattu täyteen muutenkin).

Terhin uusin löytö on Turusta, hillittömän hilpeä yksilö - tästäkin sain kuvaviestin, otatko - tottakai otin, oikea helmi!

Valaisimien lisäksi meitä yhdistävät käsityöharrastus sekä kiinnostus nukkekoteihin ja tiffany-töihin - sillä erotuksella, että Terhi tekee, minä vain ihailen! Ihailen myös Terhin kaunista kotia ja erityisesti fiksuja ja hyvätapaisia lapsia - kunpa osaisimme kasvattaa Pupusen puoliksikin yhtä hyvin! Muuan PAHA vika Terhissä kuitenkin on: ei ole mitään, missä olisin häntä parempi!! En voi koskaan antaa hänelle mitään omatekemää tuntematta huonommuutta... ;o)

Ilahduttavan haasteen haluan antaa eteenpäin KässäRitulle ja takaisin Terhille!

KässäRitua ja minua yhdistävät paitsi käsityöharrastus, myös yhteinen "historia" - hän on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa tätä ihanaa taloa, jota rakastamme! KässäRitun kommentit ilahduttavat aina, niissä on aitoa iloa ja vilpittömyyttä!

Haasteen säännöt ovat yksinkertaiset:
  • Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän).
  • Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
  • Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevia bloggaajakavereita, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää haastaa uusia kirjoittajia.
*
Toivottavsti haluatte ottaa haasteen vastaan!