Niinhän siinä käy, kun kädet tekee ja hattarapää on toisaalla: sekulia tulla tuppaa!
Aloitin toivesukat, koko 38 ja 48 s. Ekan valmistuttua aloitin parin, vasta kantapään tehtyäni huomasin silmukkamääräksi 52. No, olipa sopivasti Appiukon nimipäivä. Purin kantapään, jatkoin vartta ja leipaisin lavan kokoon 45.
Esittelin valmistuneita sukkia Miehelle, kehui värejä - mutta totesi isänsä jalan olevan kokoa 43. Purkuun...
Vastoinkäymisten kautta voittoon!
Koko 38, 97 g
Koko 38, 97 g
Koko 43, 121 g
Seiskaveikan Raitaa + keltavihreää (334).
Oletpa sitkeä sissi, itse en koskaan pura mitään, kun suurella työllä ja vaivalla saan jotain valmiiksi!
VastaaPoistaHyvä lopputulos joka tapauksessa! Eikä raidoitusta olisi edes huomannut tai sen vaihtelua, ellet olisi maininnut ;-D
Inhoa neulotun purkamista. Jos pitää purkaa, niin yleensä työ jää siihen ja 'hautaan' sen jonnekin kaappien kätköihin, kunnes heitän menemään. Sinulla on kärsivällisyyttä, kun jaksoit korjailla :-)
VastaaPoistaJoskus se vaan tökkii ja mutta lopulta kiitos tulee! Kuulostipa tutulta.
VastaaPoistaVoi ei :-D Mä en kyllä myöskään olisi purkanut (jos ikinä olisi saanut edes valmiiksi mitään) vaan joko uppiniskana vaan jatkanut tai heittänyt koko höskän nurkkaan.
VastaaPoistaHyvä sä!!
Onhan tuossa purkamisessa ja uudellleen kutomisessa se hyvä puoli että ei valmistu sukkia kovin nopeaan tahtiin - paitsi sinulla - purkamisesta huolimatta:)
VastaaPoistaEripariraidoitusta ei olisi huomannut kukaan!
Sinä teet sukkia niin nopeesti,vaikka välillä purkaatkin,niin ajoissa kuitenkin valmistuu suit sait sukkelaan.
VastaaPoistaKvan vihreät värit sukissa!
VastaaPoistaPiti jo edellisessä postatuksessasi sanoa, että kaunis tuo liina! On kuin muliinilankojen värikartta:)
mademadiikka on joskus kommervenkkiä....mutta sukkaa pukkaa :) onnittelut lopputuloksesta!!!
VastaaPoistaVoi ei... Vaan tulipahan neulottua!
VastaaPoistaSinnikäs olet! Minulta olisi jo sukat lentäneet nurkkaan..:) JA mitä väliä miten ne raidat on...yhtä lämpimiä ovat..:)
VastaaPoista