Kirjat ovat ongelmajätettä, josta pääsee (onneksi sentään turvallisesti) eroon vain kiskomalla kannet pahvinkeräykseen, sivut saa nakata paperinkeräykseen. Tai polttamalla, vaikka se kyllä kuulostaakin vähän arveluttavasti kirjaroviolta... Eikä Mies kyllä suostukaan laittamaan kirjoja takkaan.
Tämän vuoksi siirryin jo aika päiviä sitten kovakantisista pokkarinlukijaksi - ne kun sai kierrätettyä eteenpäin lähikaupungin kirpputorilla parilla eurolla.
Jokasyksyiseen tapaan varasin taas kirpparipöydän, tosin tällä kertaa ihan tältä paikkakunnalta. Ensin ajattelin, että täkäläiset eivät ole lukutaitoisia, koska pokkarit eivät käyneet kaupaksi. Kirpputorin madam kertoi sisälukutaidon olevan kunnossa, koska lehdet liikkuvat hyvin. Pöh, kuvia vain katselevat!
Opinnoissani etsin painettuja kirjoja Adlibrikseltä (yleensä aika huonolla menestyksellä), muut hehkuttavat ladanneensa ne BookBeatista tai Storytelistä. Pöh, mitä se sellainen opiskelu on?
Minä haluan KUUNNELLA hiljaisuutta! Ja LUKEA hiljaisuudessa.
Muinaisjäänne? Jos olenkin, niin tässä asiassa ilomielin. Paitsi että niistä ylimääräisistä kirjoista haluaisin kyllä eroon...
Tuttuun tyyliin kirjaan edellisvuoden luetut tänne muistiin - mistä on kyllä lähes joka kirjakauppareissulla iloa, en nimittäin koskaan muista, mitä olen jo lukenut tai Miehelle ostanut...
Luettua:
12/2024
Jussi Adler-Olsen: Natriumkloridi
Camilla Grebe & Åsa Träff: Karvas kuin kuolema11/2024Mari Jungstedt: Kuun pimeä puoli
Anna Jansson: Kuolon kosketus
10/2024Anna Jansson: Pääkallovaras
Harriet Tyce: Kaikki valheesi
9/2024Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva
Ruth Wade: Huonetoveri
8/2024Arne Dahl: Vuoren huipulle
7/2024Camilla Läckberg: Naiset vailla armoa
Camilla Läckberg: Hopeasiivet
Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja pyövelin tytär
6/2024Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus
5/2024Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus
4/2024Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies
Matti Rönkä: Hyvä veli, paha veli
Matti Rönkä: Ystävät kaukana
3/2024Max Seeck: Loukko
Liza Marklund: Helmifarmi
Samuel Björk: Minä matkustan yksin
2/2024Harriet Tyce: Veriappelsiini
Arne Dahl: Vapaus
1/2024Anne Holt: Kuolematon kunnia
Denise Rudberg: Kahdeksan askelta pimeässä
Miehiseen makuun:
12/2024
Linda Lampenius: Kesytön elämäni
W. Kirk MacNulty: Vapaamuurarit - Symbolit, salaisuudet, merkitys
René Dahl Andersen & Casper Fauerholdt: Soluttautuja - Huumepoliisin nousu ja tuho
11/2024Lea ja Santeri Pakkanen: Se tapahtui meille - Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen
10/2024Kia Kilpeläinen & Rami Mäkinen: Katiska 1 & 2
9/2024Riku Siivonen & Bob Malmi: Ihan tavallinen kokaiinikauppias
8/2024Janne Nacci Tranberg: Dead end - Päätepysäkki
7/2024Sami Uotila (toim.): Immu - Pokevuodet
Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus - Kirsti Paakkasen tarina
6/2024Harri Gustafsberg & Milla Ollikainen: Karhuryhmä 2 - Matkalla mielen mestariksi. Tapaus: Ilpo Larha
4-5/2024Heikki Turunen: Simpauttajan hinta
3/2024Timo J. Tuikka: Kekkosen salaiset päiväkirjat
2/2024Sami Lotila (toim.): Immu - Vanki numero 1861
Raija Pelli: Kikka - Mä haluun viihdyttää
Pauli Antero Mustajärvi: Pate Ikurista
1/2024Janne Raninen & Ivar Andersen: Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi
Timo Kangasluoma: Härkä, vangista vahvimmaksi - Mika Törrön tarina
Mies on lukenut aiempaa enemmän (enemmän vapaa-aikaa kuin aiemmin), meitsillä luettujen kirjojen määrä on vähentynyt noin kolmanneksella aiempiin vuosiin verraten - ei siis oleellista vaikutusta kirjamäärään, josta pitäisi hankkiutua eroon...
Hieno lista ja kivasti jaettu kuukausittain. Minäkin luen kirjat mieluummin paperiversiona. Se on tosin hidasta, kun luen lähes vain iltaisin sängyssä. Jotta saisin edes osan toivomistani luettua, otin nyt äänikirjapalvelun edullisen tarjouksen vastaan. En aio sitä kauaa pitää, koska kuunteleminen vaan jotenkin tökkii.
VastaaPoistaKiitos Puikkonen!
PoistaMinäkin luen vain nukkumaan mennessä, peiton alla lämpöisessä, hiljaisuudessa, himmennettävä valaisin mahdollisimman pienelle säädettynä. Joskus unen tuloon riittää muutama sivu, joskus menee aamuyön tunneille asti...
Lukemalla minäkin kirjani käyn läpi. Olen kokeillut äänikirjoja. Ei tule mitään. En pysy mukana vaan ajatukset lähtee harhailemaan. Äänikirjassa palaaminen takaisinpäin on toivotonta. Jos paperikirjassa ajatus lähtee harhailemaan, jää sivukin kääntämättä ja heti on taas oikeassa kohti. Ja minä ostan pokkareita, koska niitä on mukavampi pidellä.
VastaaPoistaKiitos Olifantti!
PoistaIhan samoilla linjoilla! Lukiessaan voi myös ihan eri tavalla viipyillä tekstissä, nautiskella, lukea parhaat kohdat useampaankin kertaan. Ja aika usein myös lehteilen kirjaa takaisinpäin, kun haluan tarkistaa jonkun aiemman yksityiskohdan - eipä onnistuisi äänikirjaa "lukiessa"....
Kuittaan vaan käyntini täällä, koska minähän en lue, vaikka ehkä kannattasi.. 😁 Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Stansta!
PoistaLukeminen kannattaa aina, sanoi taannoin Jörn Donner jossain mainoksessa...
Minäkin haluan omaa hiljaista aikaani ja luen kirjat kirjana.
VastaaPoistaMaailmassa on melua tarpeeksi ja en osaa kuunneltua kirjaa "mielikuvitella" yhtä hyvin kuin itse luettua.
Kiitos Enkuli!
PoistaTuo on totta, kirjoitettu herättää mielikuvituksen, myös sen visuaalisen!
Monta samaa kirjaa löytyy minunkin lukulistaltani. Kiva, että vielä löytyy muitakin, jotka haluavat kuunnella hiljaisuutta ja lukea hiljaisuudessa. Olen kokeillut äänikirjoja. Niitä kuunnellessa nukahdan nopeasti.
VastaaPoistaKiitos Between!
PoistaLukeminen hiljaisuudessa on ihana tapa rauhoittua, luenkin juuri nukahtaakseni ja taatakseni rauhallisen yöunen. Pitäisikö siis sittenkin kokeilla äänikirjoja...?
Juuri tänä aamuna kuuntelin radiosta keskustelua nuorten lukemattomuudesta ja miten sitä saataisiin lisättyä tai siis että aloittaisivat lukemisen. Hyviä ideoita heillä olikin. Niitä kun vaan ei ykskaks saada käytäntöön. Olisi pidemmän ajan projekti. Toivottavasti saavat ajatuksensa etenemään.
VastaaPoistaItse luen joka ilta, muuten en saa unta;) Lapsillenikin luin aikoinaan paljon mutta kumpikaan heistä eivät ymmärtääkseni lue nykyään, eivät muka ehdi.
Kiitos Irma!
PoistaPupuselle luettiin lapsena myös ja omalla lukemisellamme olemme koittanee antaa "hyvää esimerkkiä", mutta ei täälläkään mukula kirjaan tartu kuin pakotettuna (äidinkielenopettajan velvoittamana). Aku Ankka kainalossa kiipeää iltaisin nukkumaan. Olen koittanut tarjoilla Agatha Christien dekkareita, koska tykkää katsoa niitä myös tellusta - ihan turhaan. Ja Harry Pottereita säästän, josko ne vielä joskus lukisi...
Vapaapäivinä käperryn usein nojatuoliin lukemaan. En koskaan osta kirjoja, varaan uutuuksia kirjastosta jonne ne voi palauttaa lukemisen jälkeen. (Kun tekee varauksen ajoissa saa joskus ihan uuden kirjan jota ei kukaan muu ole vielä lukenut.) Äänikirjoja en ole kuunnellut, pitäis kokeilla mutta ainakaan vielä en ole niihin yhtään innostunut.
VastaaPoistaKiitos Anonyymi!
PoistaKirjasto on oivallinen ja mitä kannatettavin keksintö!
Itselläni on kuitenkin kolme korkeaa kynnystä ylitettäväksi...
1. aukioloajat, en useinkaan ehtisi kirjastossa poikkeamaan...
2. muisti, en useinkaan muista palauttaa kirjoja eräpäivämäärään mennessä...
3. sormeilu, muut ovat klähmineet kirjoja, ja lehtien välistä voi paljastua ikäviä yllätyksiä... Mutta en kyllä olekaan aiemmin keksinyt tuota "early bird" -varausta, kiitos vinkistä!!
Kaksi kynnystä helposti ylitettävissä: Omatoimikirjastot ovat auki aamusta iltaan, myös viikonloppuisin. Niiden ansiosta voi vierailla muidenkin kuntien kirjastoissa (jotka kuuluvat samaan kirjastoverkkoon.) Ja kirjastosta tulee kyllä muistutusviesti, kun palautuspäivä lähenee.
Poista