Lukijat

sunnuntai 19. lokakuuta 2025

Kuudes muutto vuoden sisään

No niin, huushollin tavarat on nyt siirretty uuteen osoitteeseen. Varsinaisesti ei voi sanoa, että olisimme vielä asettuneet taloksi...

Viikko sitten lauantaina meillä oli riuskaa muuttoapua ja homma saatiin pulkkaan liki kertarykäisyllä. Sunnuntaiaamuna kuvailin kaaosta...

Tervetuloa!
Ulko-ovelta lähtee käytävä Pupusen huoneen suuntaan.
... missä ekan yön jälkeen...
... näyttää melkein tavalliselta Pupusen järjestykseltä!
Keittiö on ihanan väljä...
... vaikkei tänne ruokapöytää ehkä sovitellakaan...
... koska olen suunnitellut sitä olohuoneen puolelle.
Olohuoneen toiseen päätyyn...
... olen suunnitellut sohvaryhmän paikkaa.
Ei siis ole jäämässä näille sijoilleen.
Keittiön ovea vastapäätä aukeavat pariovet...
... työhuoneeseen.
Tänne meinaan värkätä työpisteen Miehelle kuin etätyöpisteen itsellenikin.
Makuuhuoneeseen mentäessä on ensin "komerovälikkö"...
... jonka ansiosta makkari tuntuu tosi yksityiseltä.
Eka yö uudessa kodissa.

Jos kauhistelette kaaosta, tämä ei ole vielä mitään!

Lauantai-illan hämärtyessä muuttomiehet pakkasivat viimeisen kuorman, kellarikomeron sisällön, valmiiksi pakettiautoon odottamaan aamua. Mies ja Pupunen tyhjensivät kuorman vasta aamulla. Isoon kellarikomeroon, joka on täynnä Antonius-hyllyjärjestelmää täpötäysine laatikoineen, mahtuu uskomattoman paljon tavaraa!! Ja kaikki siis rontattiin asuntoon, minne vaan sattuivat mahtumaan - ja tänne ne myös jäävät!!!

Tässäkin talossa on toki "kellarikomero", siis ullakkovarasto. Kävin katsomassa. Näytti just siltä, että siellä asustaa lepakoita, riehuu oravia, pesii merikotkia ja jossain nurkassa takuuvarmasti lymyää vielä pieni silkkikarvainen hiirulainenkin. Oikeasti ihan siisti, mutta ei vaan houkuta. Pitää siis keksiä luovia säilytysratkaisuja asuntoon...

Sunnuntai-iltana Mies palautti vuokrapakun. Monta kuormaa sillä kuskattiin, mutta koska muuttomatkaa oli vain 400 metriä, kilometrejä auton mittariin karttui 12. Vaikka muuttomatka oli lyhyt ja tavaraakin merkittävästi vähemmän kuin keväällä omakotitaloa tyhjennettäessä, tuntui muutto raskaammalta. Ehkä jo vähän muuttoväsymystäkin, mutta isoimmin taisi johtua aikapaineesta: keväällä muuttoa tehtiin kuukauden ajan, nyt koko homma rykäistiin yhden viikonlopun aikana. 

Viikko on nyt asuttu uutta asuntoa. Osan viikkoa olin työpaikkakunnalla, osin tein kotona etätöitä. Ihan kamalan paljon en siis ole vielä ehtinyt muuttolaatikoita purkamaan, mutta onneksi tiedän jotakuinkin täsmällisesti, mistä mikäkin tavara löytyy!

Olen toiveikas, ehkä jo parin viikon kuluttua pääsen ikkunaverhojen ompeluun! 

3 kommenttia:

  1. Huh, ei käy kateeksi. Viime vuosina olen tyhjentänyt muutamia kuolinpesiä ja tavaran lajittelu kyllä vie aikaa ja pois rahtaaminen myös. Onnea uuteen kotiin.

    VastaaPoista
  2. Onnea uuteen kotiin!
    Kyllä se siitä, kun pikku hiljaa saa uuden kodin huonekalut asettumaan
    paikalleen. Kyllä muutossa on aina hommaa, mutta lopussa kiitos seisoo.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!