Ompelukone kateissa!

Tai ei varsinaisesti ompelukone,
enemmänkin ompeluinspiraatio! 

 Jo pari viikkoa olen ajanaut sitä takaa pitkin nurkkia,

mutta aina se vaan jonnekin livahtaa!! 

Opiston kevätnäyttelyn patalappuryöppyä.

Ajattelin, että aloittaisin pitkän tauon jälkeen jollakin pienellä, vaikka jouluisilla patalapuilla. Mutta ei vaan homma etene!!  Ei, vaikka mitä loitsuja latelisi.

Sisko käväisi jo kesällä Veljenvaimon ja Veljenvaimonsiskon (siis Veljen Kälyn) kanssa Tallinnassa shoppailemassa. Toi tuliaisia reissultaan, soman ompelurasian Home4U:sta. Samanlaisia oli kuulemma kaupan myös äskeisillä Hulluilla Päivillä.

Tykkään kovasti!! Sopii hienosti pariksi Mäkivuotin kartanosta hankkimalleni rullatelineelle.

Ja kun passailin uutukaista ompelurasiaani viimein omalle paikalleen, innostuin siivoamaan ompeluhuonetta vähän enemmänkin.

Samalla paikan sai myös tuliainen Budapestin lentokentältä. Marsipaanitäytteiset suklaapallerot eivät olleet varsinaisia herkkunamusia, mutta kyllähän ne syötyä tuli ihan vaan rasian uuteen käyttöön saadaksen...

 

Olisi muutamia uusia suunnitelmia taas ompeluhuoneenkin varalle, toteutukseen tarvitaan kuitenkin Miestä, porakonetta ja vatupassia. Ja vähän suostuttelua...

Kaikenmoista tavaraa...

... kertyy kasoille asti...

... paikkaan jos toiseenkin...

... ja lisää tuntuu vain tulevan!

Vaan jos nyt pääsisin taas alkuun, kun nurkat ovat järjestyksessä!!??

Löytyi se puinen ompelurasia ja ompelukonekin kaiken tavaran alta...

Jospa se inspiraatiokin pääsi sieltä esiin??

Aurinkoa arkeen!

Sain ihanaiselta Rva Kivitikalta aurinkoisen tunnustuksen -

lämmin KIITOS!

Tunnustuksen saanut vastaa 7 kysymykseen ja jakaa tunnustuksen eteenpäin.

Lempinumero:

Vanha noita-akka luottaa numeroon 13!

Alkoholiton suosikkijuoma:

Vesi vanhin voitehista - vaikka juonkin sitä ihan liian vähän.

Lempieläin:

Kissa!

Miksi meillä silti asuu 2 koiraa??

Facebook vai Twitter:

Ehdoton EI molemmille.

Intohimoni:

Homejuustot!

Suosikkiviikonpäivä:

Viikonloppu!!

Suosikkikukka:

Flamingokukka, kotipihassa pioni.

Haa, olen joskus vanhan blogini muinaisina aikoina (ööö, 2011)
saanut samaisen tunnustuksen Neferiltä,
silloin kysymyksiä oli 10.

Ovatkohan nämä olleet liian hankalia?

Suosikkiväri:
Oranssi

Saada vai antaa lahja?

Antaa! Vaikka on niitä kiva saadakin!

Suosikkikuvio:
ooo Ympyrä, pehmeän pyöreät muodot ylipäätään. ooo 
 

Koska meikäläisellä on äärimmäisen rasittava tapa toistaa itseään.
jaan supistetun tunnustuksen uudelleen samoille kivoille blogeille
kuin reilu vuosi sitten!

Mistäs sen tietää, miten suosikit ovat matkan varrella muuttuneet!!??

Saatesanat kuuluivat näin:
"Jaan tunnustuksen eteenpäin päivänpaistetta arkeeni tuoville mukavasti kommentoiville blogisteille ja heidän kivoille blogeilleen!"

Ja ihan sama kommentti pätee edelleen!!

Olkaa hyvät!

 Intsu / Intsun blogi 

Kirsi / Tää ois tän koti 

Maina / Mainan mummula - nykyisin Arkea ja sunnuntaita

Minna / Talo maalla

TeSa / Tulihan tehtyä

Pienen pieni väliarvonta

 Mistä näitä rannekkeita oikein tulee??

Kun niitä nyt vaan jatkuvasti tuntuu telkkarituolin vierustalle tipahtelevan, pistetään pystyyn

IHAN pikkuruisen pienen pieni VÄLIARVONTA!

Eikä ihan ilman voi voittaa, pitää vastata kysymykseen:

Hartain joululahjatoiveeni?
Tämänjouluinen tai vaikka lapsuusmuisto!?

Toisen arvan saa, kun kertoo myös mikä on ollut
järkyttävin joululahja kautta aikain?

Kolmas arpa lukijoille.

Ja vielä neljännenkin saa linkittämällä!

Kerrothan kommentissasi, monellako arvalla olet mukana
(sillä saattaahan hartain toive olla myös se järkyttävin lahja...).

Koska kävin taas hivenen täydentämässä Seiskaveikka-varastoani...

... voittaja saa valita haluamansa värin Seiskaveikan valikoimasta PITSISIIN PALKINTORANNEKKEISIINsa. (Kuva: editoitu Novitan lankakartasta)

Kilpailuaikaa siihen saakka, kun 50.000 kävijämittari ylittyy. Ja jos juurikin se 50.000:s kävijä ilmoittautuu, saa myös pitsirannekkeet. Ja voi olla, että pari muutakin osallistujaa palkitaan, jos tämä rannekeripuli ei ala pikkuhiljaa hiipua...

ONNEA ARVONTAAN!!

Sähköistä tunnelmaa...

 Aina ei jaksa.

Bloggailla.

Varsinkin kun aiheena olisi ainoastaan päivän sähkötyöt.

Olen mieluummin hiljaa.

Voikaa hyvin!

Onnellisesti!

Luminen siivouspäivä

Eiliseen aamuun herätessäni putipuhtoinen lumivaippa oli peittänyt maat ja mannut! Ainainen pimeys ja harmaus väistyi hohtavan kirkkauden tieltä - ´nurkkien hämähäkinseitit näki taas ihan ilman valonheitintä ja otsalamppua!! Vähemmästäkin iskee kipunoiva siivousinspiraatio!!

Siinä siivoillessa tuli soviteltua vähän sinne sun tänne uusinta löytöä, marmorijalkaista pöytävalaisinta. Onni asui muuten juurikin sillä viimeksi moititulla ihkauudella kirpparilla! Bonuksena löytyi vielä 3-litrainen Ilves-tölkki eurolla. Eurolla!!

Mukana tullut varjostin on kammottava, sillä ei ole mitään virkaa. Mutta kai tekin näette jo sielunne silmin tämän uuden ja loistokkaan? Kun vaan ehtisin väkertämään!! (Ehkä kuitenkin vähän niukemmilla koristepompuloilla, että kaunis jalka pääsee enemmän esiin...)

KANTAAOTTAVAA VIIKONLOPPUA!  

Huomenna sitten vaaliuurnille, hopi-hopi!!

PS. Huomasitteko ekassa kuvassa kesälomaohjelmamme? 10 kuutiota pölliä ja vielä 4 kuutiota metsässä pressun alla. Sateiden pehmittämällä metsäautouralla ei enää pystynyt peräkärryn kanssa autoilemaan, toivottavasti löytyvät vielä keväällä... Eikä tarvitse ensi kesänä rehjuta, näistä riittää takkapuita ainakin 5 vuodeksi!!

Lahjakortin realisointi

Sain keväällä työtehtäviä vaihtaessani tiimiläisiltäni "läksiäislahjan", lahjakortin Merlettoon.

Viime joulun alla kävin hipelöimässä hekumallisesti himoiten yhtä ihan suunnattoman-mielettömän-järkyttävän-tolkuttoman ihanaa kangasta tämän tästä, varmaan henkilökunnan riesaksi asti (mahtoivatkohan lopulta jo etsiä käyntieni jälkeen rasvasia sormenjälkiä kankaan liepeistä??). Nuukuuksissani en sitten kuitenkaan raaskinut ostaa. Karvasta kaunaa tuntien, kitsauttani kitkerästi kiroten, jäin nuolemaan näppejäni - joku onnekas oli ehtinyt alennusmyyntiin aiemmin. Jos sitä nyt ylipäätään aleen jäikään. (Kuva: Merletto, kyseessä on tuo kullanhohtoinen kranssimalli, jota oli tarjolla myös punasävyisenä.)

Arvatkaa vaan, oliko suunnitelma lahjakortille valmiina! Mieletöntä mielenmalttia osoittaen maltoin odottaa tähän asti!! Ih-hah-haa, nyt ostaisin sitä ihanuutta koko rahan edestä!!!

Arvaatteko??

Uusi joulu, uudet joulukankaat - ei siis sitä samaista kangasta enää!! Vain tylsää ja tavallista! Missä kaikki herkullinen hohdokkuus, missä loisto, glamour, tyyli ja ylväys? Pöh.

Lohdukkeeksi katselin tupsuja (yllättyikö joku??), katselin herkullisia lankoja (mutta olen affektiivisesti fiksatoitunut Seiskaveikkaan), katselin upeita nappeja (mutta nuukapieksuna ostan ne jatkossakin Karnaluksista).

EI SE LAHJAKORTTI SILTI KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNYT, ei todellakaan!!

Olin jo aiemmin "korvamerkinnyt kaikkea kivaa". Ja nyt kokosin niistä setin, jolla riittää käyttöä hamaan hautaan asti!!

Ja vähän kausilisukkeita, joita ei vaan voinut vastustaa...

Ja sokerina pohjalla: lisää hyviä syitä hankkiutua Päivölän tilkkukassileirille ensi kesänä!!

Kiitos armaat ystäväiset!!

PS. Mainittakoon, että lahjan antajista 75% on raavaita miehiä... Kiitos Kirsi, Sari, Pirjo, Päivi ja Johanna; miestenkin maailmankuva laajeni - nips, naps vaan - muutamalla laukunkehyksellä! ;o)

Tagit

Sisko sovitteli viikonloppuna rannekkeita, pakkohan sitä oli kuvatakin...

Hansikkailla...

  

... ja ilman.

 Eilen lähti postipaketti kummitädille, 25 rannekkeet.

Niputtaessa keksin tekaista niille tagit, joissa langan koostumus ja pesuohje.

Ja pitihän se oma nimikin esiin saada, heh.

Nyt tuntuu siltä, että hetken voisi tehdä jotain muutakin, kun vain heilutella puikkoja!

Lukea sisutuslehtiä?

Rakentaa joulua?

Huristella ompelukoneella?
Pestä ikkunat?

Syödä suklaata?

Mennä lenkille?

Tuo viimeinen on kyllä  räikeää liioittelua...