Orientaatioharjoituksia

 Taimitilausta edelleen pähkäilen.

Kalusteitakin taas silmäilen.

 Panostanko kukkaloistoon ?

Vai pitäisikö näillä taidoilla keskittyä helppohoitoisempiin ratkaisuihin? 

Vesiaihekin olisi kiva!

Mutta pelkäisin sen taas muuttuvan sammakonkutualtaaksi.

Jotain katseenvangitsijaa mielisin.

 Piha on vaan niin kovin keskeneräinen.

Yhdessä kesässä ei kovin paljon ehdi.

Varsinkin...

... kun meikäläisen into...

... ei riitä kovin suurisuuntaisiin toteutuksiin.

Inspiraatio hakusessa...

 

 Kuvat viime kesältä Cambridgen kasvitieteellisestä puutarhasta.

XI + XI

Mehtäpirtin Emäntä heitti kommenteissaan haasteen, olen aikoinaan inspiroinut blogin perustamiseen - periaatteella jos tuokin, niin miksen minäkin... Lienee siis himppasen tulkinnanvarainen kunnia, josta kiitän runsain mitoin! KIITOS-KIITOS! ;o) Tykkään myös Emännän elämanmakuisesta blogista!

Haasteen henkeen kuuluu:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan esittämiin 11 kysymykseen.

11 satunNaista ASIAA: 

1. Makuuhuone yläkerrassa mahdollistaa petaamisen laiminlyönnin - mikä onni!
2. Aamuisin tarvitsen 2 mukillista kahvia herätäkseni henkiin. 
3. Kahviin ehdottomasti loraus rasvatonta vähälaktoosista maitoa.
4. Aamuun kuuluu lisäksi 2 palaa leipää tai 1 sämpylä lisukkein.
5. Mieluummin söisin kuitenkin croissanteja tai Ahvenanmaan pannukakkuja.
6. Paikallislehden hakeminen postilaatikosta häiritsisi aamun tyhjäntoljotusta.
7. Samoin tekisi myös radio tai aamu-TV.
8. Aamusuihku palauttaa toimintakyvyn.
9. Hammasharjani on aina SOFT.
10. Harjaan hiukseni samoin kuin Äiti (sanoi Veljentyttö Nuorempi).
11. Paikallislehti vapautetaan postilaatikosta vasta illalla.

 MEHTÄEMÄNNÄN KYSYMYKSET:

1. Jos voisit valita minkä tahansa lemmikin, niin mikä se olisi?
Lammas. Ruskea lammas. Ruskea, paksukarvainen lammas.
Ruskea, paksukarvainen, HYVÄTAPAINEN lammas. Tai ehkä kaksi.

2. Luottoleipomuksesi, jossa onnistut aina?
Jouluiset englantilaiset hedelmäkakut onnistuvat aina.
Tai jos ei ihan onnistu, niin 2 viikon kostutus brandyllä korvaa pienet puutteet...

3. Ensimmäisen autonne merkki?
Ihkaomaa autoa ei ole ollut koskaan (eikä korttikaan vasta kuin 5½ vuotta).
Miehellä oli punainen Ford Mondeo, farmari, kun tapasimme.
Eka automme, jolla itse ajelin, oli valkoinen Audi 80, farmari.

4. Suosikkiurheilulaji?
Täh? En urheile, koskaan. En katsele urheilua telkkarista, koskaan.
Onko biljardi urheilua? En pelaa sitäkään, koskaan.
Mutta sitä olen katsellut, joskus. Biljardi?

 5. Ehdoton herkkusi?
Homejuustot, juustot ylipäätään.
Etanat. Lammas. Viikunahilloke. Slurps!

6. Onko sinulla paheita joita et mainosta blogissasi?
Ehdottomasti. :o)

7. Paras päähänpistosi tällä viikolla?
Ilmoittauduin ex tempore (viikonloppusuunnitelmien muututtua) tilaisuuteen, 

jossa kouluttajana oli Hesarin toimittaja. Ihan huippuhieno päivä!

8. Oletko saavuttanut elämässäsi ne, joita pienenä halusit?
En muista, mitä olisin halunnut.
Paitsi nukkekodin ja nukenrattaat, jollaiset Siskolla oli.
Kyllä, nykyisin minulla on ihan omat, mutta hienommat. Hah!
Tosin se nukkekoti on edelleen kokoamatta ja rattaista puuttuu petivaatteet...

9. Mikä on riittävä määrä unta sinulle?
~ 7 tuntia.
Viikon ajan olen useampana yönä nukkunut 4-5 tuntia ja alan muuttua zombieksi.

10. Pidätkö talvella hattua?
Pipaa pidän, hattua en omista.
80-luvulla käytin lierillistä huopahattua, hih.

11. Lemppari tuunauksesi, tekeleesi all time?
En ole tuunaajapersoona, tekeleitä on sitten sen enemmän.
Mieluisin on itse suunniteltu, Appiukon toteuttama keittiö.
Yhä vaan edelleen.

Loppuosan
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Valitse 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Kerro haasteesta haastetuille.
6. Ei takaisin haastamista!
 skippaan.

Ensi viikolla projektityöni tämän hetkinen tilanne katselmoidaan,
nyt on pakko panostaa siihen. Zombiena.

Kuvat viime kesältä englantilaisesta puutarhamyymälästä (Cambridgessa), eivät liity taas(kaan) aiheeseen. Koitan pikkuhiljaa virittäytyä taimitilauksen tekemiseen...

 

Näyttelykaffeet

Opiskeluboxipaikkakunnan Opiston näyttelyn jälkeen päätin tutustua täkäläiseen kirjastoon, erityisesti sen lehtilukusalin valikoimaan. Käsityölehdistä taisivat olla kaikki kotimaiset edustettuina, sisutuslehtiä sen sijaan niukahkosti, mukana kuitenkin yksi ruåtsalainen.

Yht'äkkiä nenäni alkoi väristä samaan tapaan kuin Koirarouvalla sen saadessa vainun paistinpannulla tirisevästä hirvenlihasta. Annoin nenäni johdattaa uunituoreen pullantuoksun houkuttelemana...

... kerrassaan yllättävään miljööseen, joka lymysi kirjaston nurkassa!

Luulenpa, että tällä kylällä käytän useammankin kerran kirjaston palveluita...

Kevätnäyttelyssä

Kävin opiskeluboxipaikkakunnan Opiston kevätnäyttelyssä. Olisin mennyt ehkä muutenkin, mutta vallankin nähdäkseni, millainen on SVEITSIN NUKKE.

Olin Opiston kurssilistalta bongannut:

Sveitsin nukke -kurssi
Ommellaan kankainen, täytetty nukke, joka seisoo tukirakenteensa ansiosta. Hiuksiksi laitetaan nukkeperuukki ja kasvot tehdään kasvomaskin avulla. Ommellaan nukelle myös vaatteet ja tehdään tai ostetaan kengät. Materiaalimaksu n. 25 eur/ nukke. Materiaalit voit ostaa kurssilta.

Harmillisesti keväinen kurssiajankohta ei passannut, muuta menoa. Mutta ne nuket halusin nähdä!

Näyttely oli jaettu kahteen kohteeseen, kuvailin parhaita paloja:

Keramiikkaa:

 Tiffany-töitä:

 

 

Ikoneita (huomaa erityisesti alin koivukiekolle maalattu):

 

 

Kalligrafiaa:

Pukuompelua:

 

Kirjontaa (alempi jugend-pyyhe on I-H-A-N-A):

 

Tilkkutöitä:

 

... ja muuta perinteistä: maalauksia, mattoja, shaaleja, posliinimaalausta, hopeakoruja, puukkoja, kahvipussikasseja jne.

MUTTA EI NUKKEJA! 

Ei niin ensimmäistäkään!! Oliko kurssi peruttu vähäisen osanoton vuoksi? Kyllä HARMITTI, isosti!

Nukkien puuttuessa nämä olivatkin sitten mieluisin ja mielenkiintoisin esillä ollut kurssityö:

En tiedä, millaiset ovat istua, mutta ainakin saivat hymyn pettymyksen vääristämille huulille!!

Näyttelyssä tuli todettua, että paikallisella Opistolla on upeat tilat ja erinomainen sijainti - mutta (netistä kyylätyn ohjelman perusteella) käsittämättömän suppea ja tavanomainen kurssitarjonta! Tai sitten olen vaan tottunut kotikonnuilla liian hyvään kurssivalikoimaan, tilat sielläkin voisivat mieluusti olla täkäläistä tasoa!

Perhejuhlia

Taisin aiemmin mainitakin, että keväälle osuu kivoja perhejuhlia? Vastikään juhlittiin Veljentyttö Vanhemman täysi-ikäistyminen, Miehen synttärit privaatisti, seuraavaksi Veljentyttö Nuoremman rippiäiset ja heti perään synttärit. Viikonloppuna juhlistettiin vähän myöhässä vanhempien viikon takaista hääpäivää ja Isän synttäreitä.

Teetätin Siskolle sekä Veljelle ja Veljenvaimolle kopiot (20*27,5 cm) Isän ja Äidin hääkuvasta, Veljentytöt Vanhempi ja Nuorempi saivat myös omansa. Siskon kuvan kehystin valmiiksi - ja kun ei kotoa löytynyt vapaana kuin vähän liian korkea diplomikehys, pistin lasin alle pitsiä lisämitaksi ylä- ja alareunaan. Veljen perheen kuvat jätin kehyksittä, saavat varmemmin oman makunsa ja tyylinsä mukaiset.

 

Jaa etteikö elämä olisi yhtä ruusuilla tanssimista??

Goljat(ar)

Muistatteko terroristivarikset, joista olen jaksanut marista jo vuosien ajan??

Ei kannata enää! Nyt vaivoinamme on separitisti-pariskunta, raivoisan reviirisodan seurauksena!! Niiden rinnalla variksetkin kalpenevat pahaisiksi puuhastelijoiksi.

Mies soitti männäviikolla innoissaan, oli eteisen ikkunasta seurannut kahden rusakon taistoa tontinreunalla. Rusakot olivat seisoneet takajaloillaan ja todellakin mätkineet toisiaan turpaan oikein olan takaa, useiden minuuttien ajan. Etukäpälät viuhuivat niin taajaan, että silmä tuskin pysyi perässä. Pöljä, ei tajunnut hakea kameraa!

Tai tarkemmin ajatellen haulikkoa!!

Seuraavana iltana soitti, kompostorilla käydessään yllättänyt voittoisan rusakon halkopinon takaa, ristihuuli oli livahtanut livakasti karkuun.

Seuraavana iltana soi puhelin jälleen: Koirarouva ja Ikäneito edustavat (periaatteessa) jänistä metsästävää rotua. Mies keksi tarkistaa, onko jänö näkösällä vai voiko koirat päästää vapaina pihaan. Vemmelsääri oli istunut halkopinon vierellä takaovelle katsellen. Mies oli hakannut käsiään saadakseen elikon liikkeelle, ei vaikutusta. Lähtenyt kävelemään kohti, ei vaikutusta. Vasta välimatkan supistuttua muutamiin metreihin, rusakonrötkäle oli ottanut pari laiskaa loikkaa halkopinon taakse.

Seuraava ilta, puhelin soi: Jättikokoinen rusakko päivystää pihassa. Istua jököttää paikallaan, vaikka koirat käyvät pihalla pissalla tai Mies liikuskelee pihaa tonkimassa.

Perjantaina tulin kotiin, lähdin koirien kanssa lenkille. Palatessa päästän koirat aina kotiporttilla vapaaksi, että saavat hetken kisailla pihassa ennen sisään menoa. Koirat luikahtivat suoraan takaovelle, eivätkä suostuneet kanssani tutkimaan jo lumen alta paljastuneita paikkoja. Kiertelin pihaa ja yht'äkkiä VALTAVAN kokoinen ruskea hirvitys lähtee loikkimaan muutaman metrin päästä. Vilkaisin koiria, kumpikaan ei ollut aikeissakaan lähteä perään, eivät edes haukkuneet (kuten normaalisti rusakon nähdessään) - värisivät kauhusta.

Jättikokoinen hirviö näkyy asettuneen taloksi!! Mitä luulette sen tarkoittavan vadelma- ja mustikkapensaille? Luumupuulle ja syreeneille? Mansikantaimille ja saskatoonille? Kirsikkapensaille ja lamoherukalle? Sipulikasveille ja perennenoille, alppiruususta puhumattakaan?? Koirien mielenterveydelle?

Tai omallenikaan?? Varsinkin sen jälkeen, kun luin rusakon saavan kesässä jopa neljä poikuetta. NELJÄ POIKUETTA?!! Rusakko tulee sukukypsäksi alle vuoden iässä - ensi keväänä niitä on täällä KYMMENITTÄIN! Jos siitä pirulaisesta ei päästä nopeasti eroon, on talo pantava myyntiin! Pitääkö kiinteistövälittäjälle mainita rusakkouhkasta piilevänä riskinä?

Wikipedian mukaan rusakko painaa 2,5–7 kg. Ruumis on 55–68 cm pitkä ja häntä 8–12,5 cm pitkä. Koirarouva ja Ikäneito painavat n. 12,5 kg kumpainenkin. Ja se Goljatti on koiria isompi!! Varmaan 15 kiloinen ja vähintään metrin mittainen!

Paitsi että se on NAARAS! Wikipedia senkin paljasti:  Kiima-aikana rusakkourokset kilpailevat oikeudesta pariutua naaraan kanssa, joka on vain muutamien tuntien ajan hedelmällinen. Naaras on urosta kookkaampi ja se puolustautuu ja saattaa pahoinpidellä liian innokasta kosijaa.  

MIKÄÄN ei säästä meitä rusakkopesueiden hyökkäykseltä!! (Kuvat googlattu.)

12 x KOTI

Kotona odotti kivaa postia: 2 pakettia kirjoja ja 2 pakettia valokuvia.

Toisesta kirjapaketista kuoriutui pääsykoekirja, toisesta Mrs Jonesina tunnetun Jonna Kivilahden (kuvat Krista Keltanen) liki uunituore 12 x KOTI.

En yleensä osta sisutuskirjoja selailematta. Koskaan. Vähintäänkin kirja on pitänyt käydä ensin hipelöimässä jossain oikeassa kirjakaupassa ennen kirjakerhotilausta. Ei nyt.

Ensiselailulla kirja vaikuttaa oikein hyvältä. Yksikään koti ei ole oikein tyyliseni, mutta 2 lukuunottamatta jokaisesta löytyi jo ekalla silmäilyllä jotain kaunista, kiinnostavaa ja/tai kohahduttavaa. Useat kuvat näyttivät jotenkin tutuilta ja epäilin kirjaa lehtijutuista kootuksi. Sitten tajusin, että bloggaajia on mukana 5, loput ovat "normaalien ihmisten" koteja. Mainituista viidestä olen poikkeillut satunnaisesti neljässä, joten ei ihme. Todennäköisesti kaikki 12 kotia ovat myös joissain sisutuslehdissä kaksikon toimesta esiteltykin, mutta eri kuvin, eri kuvausreissulla. Nykyisin luen vaan niin satunNaisesti sisustuslehtiä.

En tiennyt, että kirjassa on jokaisesta kodista ammattilaisen arvio, mikä vaikuttaa oikein mukavalta idealta - ja koska en tiennyt, se tuntuu kuin extra-bonukselta. Haluan kuitenkin ihan ehdottomasti ensin muodostaa oman käsitykseni ennen "virallista" mielipidettä!! Tästä riittää mukavaa katsottavaa ja luettavaa moneksi illaksi!

Selailtuani jäi pitkäksi aikaa tuijottamaan kantta, mikä sai tilaamaan kirjan näkemättä? Viimein hoksasin! Arvaatteko??

12 X KOTI

Sama syy kuin pläkkipeltisessä sabloonassa ja posliininupeissa! Se numero se taas oli...

KODIKASTA VIIKONLOPPUA!