Nuoremmalta toimeksianto

Isoäiti lensi nurkkaan, ainakin hetkellisesti.

Käväistiin eilen farkkumökillä, Veljen perheen kesäkortteerissa.

Rantaan oli sitten edellisvisiitin valmistunut kota.

Väritys on mielestäni onnistunut, niin ulkoa kuin sisältäkin!

Tekstiilien värinä raikas turkoosi.

(Ovensuussa oli houkutteleva pino turkooseja fleecekääröjä,

valitettavasti rajautunut kuvasta pois.)

 Kodan vierellä on nuotiopaikka.

Penkit ovat oman pihamme puretun ulkogrillipaikan jäämistöä, tarjosimme Veljelle takkapuiksi.

Veljenvaimo veti sävyä pintaan ja nyt ne palvelevat entistä ehompina uudessa pihapiirissä.

Nokipannukahvit ovat kuitenkin olleet uuden kodan isoin villitys!

Veljentyttö Nuorempi on yöpynyt kodassa jo useammankin kerran.

Varpaita on varmaan vähän paleltanut, kun kysyi vienosti, 

voisinko tehdä mökkisukkien lisäksi KOTASUKAT.

Eihän kodassa voi väärän värisissä sukissa yöpyä!!

Tilaustyö pääsi heti puikoille, Nuorempi oli hankkinut langankin valmiiksi. :o)

Ajatus lienee lähtenyt mökkisukkista, joita kutaisin farkkumökin valmistuttua (2010).

(Seiskaveikan Jättiraitaa kahdelta kerältä, likaisenvalkoiset pätkät pätkitty pois.)

Kenties muutkin kotailijat saavat omat sukkansa jossain vaiheessa...

Mummotautia

Iski kuulkaas pahemmanlaatuinen mummotauti! Oikean käden peukalonpää ja etusormen kylki ovat muuttuneet littanoiksi. En saa virkkuukoukkua irtoamaan käpälästäni!

Tein reissussa 6 * 8 = 48 kpl 1-kerroksista aloitusruutua. Nostelen kudinpussistani sattumanvaraisesti uuden lapun ja toisesta kassista lankakerän, sen enempää suunnittelematta. Ainoat säännöt ovat, ettei peräkkäin kahta samanväristä kerrosta ja valmis ruutu kantataan mustalla. Ei vaan voi lopettaa!!

Sen verran pidin taukoa, että lakanapyykin kävin ripustelemassa vesisateeseen. Kuivausrumpua en suostu pyörittämään, kun kerran HELTEITÄ LUVATTIIN!

Mies on ollut ihan yhtä ruudullinen -  onneksi kuitenkin jotain järkevää! Laatoitellut alakerran rapputasannetta, ylätason saumauspesut käynnissä.

Kellarimonttu vielä työn alla. Alkuperäinen betonilattia näkyy yhä oikealla. Kakanvärinen vasen ovi johtaa KUKKARUUKKUKELLARIin, oikea KOIRANRUOKAKELLARIin - saavat uuden värin nekin, kunhan lattia valmistuu.

PS. Reissukuvien siirto puhelimelta koneelle onnistui - kiitos Miehen! Palataan asiaan kunhan koukku erkanee kätösestä.

Langoilla

Sukkatarveaineita piisaa taas hetkeksi, sain satsin Seiskaveikkaa opiskelukaverilta, Veljenvaimolta polkkaa ja raitaa. Kiitos ihanaiset!

Muutaman jo nappasin reissuun mukaan, mökki-isoäitiä aloittelin... Kehittelin etenemistavan, jossa virkkaan langanpäät heti työn sisään, ei jää pääteltävää kuin viimeisestä kerroksesta.

Miehen viimeinen kesälomaviikko aluillaan, säätiedotus lupasi hellettä. Nähtäväksi jää, saadaanko jotain näkyvää aikaan vai viekö päivänpaiste puhdin...?

Kesäretkellä

Kuva: Uudenkaupungin matkailusivut

Lähdettiin yhteisen lomapätkän ainoalle kesälomaretkelle, ihan vaan pienimuotoiselle parin päivän keikaukselle. Ja kyllä brigantiini Mary Annin kannella keinuttikin! Ihanaa!

Mutta...

Oma kamera jäi kotiin! Akkulaturi kyllä on mukana!
Miehen kamerasta oli akku tyhjentynyt. Akkulaturi ei ole mukana!
Puhelimilla kuvataan se vähä, mitä kuvataan. Siirtojohdot ei tietenkään mukana.
Ja langatonta siirtoa en edes yritä, nämä hermot hajoavat vähemmästäkin!

Niin että palataan asiaan, jos kuvista yksikään on onnistunut...

IHANAA KESÄVIIKONLOPPUA!

Sohvan päivitys

Tämmöttis siitä sitten tuli...

Kaiken alku ja juuri oli Finlaysonin Tintti-kangas, johon ihastuin ylenmäärin.

Sitäpä ei saanut pakalta, mutta ostin kolme essua ja raitakangasta kaveriksi.

Keinutuolimaton tein jo aiemmin, jos ken muistaa - vähän kuin verryttelyksi.

(Kuvassa vielä kotinojatuolissa.)

Kahdesta essusta tuli jättityyny (80*80 cm).

Raitakankaasta piti tehdä tavallisen kokoisia, mutta sitten ostinkin ne valmiina.

Kuka viitsii alkaa itse väsäämään, jos poistokorista löytyy valmiita vitosella?

Että teinkin sitten kangaspalasta suojat soffan istuintyynyihin!

Essun nauhat hyödynsin kiinnityksissä (tarranauhan kera).

Sohva on 16 vuotta sitten hankittu Askosta,

valkoisen irtopäällisen tein n. 8 vuotta sitten.

Raitapäällisillä sain vähän lisäaikaa:

kangas on pesuissa niin pehmennyt, ettei enää hylji likaa

ja uutta päällistä koko sohvaan ei enää huvita tehdä -

on se sen verran työlästä!

Muistattekos tätä taannoista kirpparilöytöä?

Nyt on mökkikuosissa sekin!

Kannen päälliseen meni puolet kolmannesta essusta.

 Gumminauhaa ei sattunut mukaan,

seuraavalla reissulla pitää pingottaa kunnolla,

nyt ikävästi lötköttää.

Ensin kiinnitin niittipyssyllä, mutta päättelin kuminauhavirityksen nätimmäksi.

Kankaanrippeitä jäi sen verran, että jotain pientä vielä voin värkätä.

Kotona sitten, puolessatoista päivässä ei ehtinyt enempää.

Vissiin pitäis löytää vielä keltainen, hailakan oranssi tai harmaa fleece.

Tai virkata uusi isoäiti?

Huomatkaa Tarutikin tekemä pussukka, Pulskan pojan pikkusisko!

Sinnehän niitä isoäidinpalasia voisi alkaa keräillä...

Mökkösellä

 Mökille pariksi päiväksi.

Mies ja Appiukko teutaroivat tuulenkaatojen kanssa.

Traktori ja kaksi moottorisahaa laulavat.

Miesten leikkejä.

Tihuttaa, mustikkametsä ei nyt houkuta.

Mutta möksäsohvalle voisin jotain tehdä...

Päätös

Omaehtoisen opiskelun asiantuntijaryhmä on korkeammassa viisaudessaan päättänyt, ettei minusta ole suunnittelijaksi. Tai en ainakaan suunnittelijana työllistyisi, opintoja ei rahoiteta. Ei valitusoikeutta.

Se siitä sitten!

Kuva: Polyvore

Veljentyttö Vanhempi tuntee varmasti helpotusta! Oli hyväksymisestä kuultuaan parkaissut "Voi ei, kuka niitä kippurakärkisiä kenkiä ostaa, niissä on takuulla vielä kulkusetkin!?"

Kuva: DJ costumes

Niin olisi ollutkin. Tai ainakin tupsut. :o)

Kuva: Digging the DIRT

Ehkä myös joskus - vaihtelun vuoksi - ihan ilmankin!

Veljentyttö tuntee kyllä makumieltymykseni...

Ei harmita. Ainakaan paljoa. Keksin jotain muuta. Jotain parempaa. Paljon parempaa! Tai joku muu keksii. Tai elämä tuo vastaan. Niin on aina käynyt...