Verkkaista & virkistävää

VERKKAISTA

&

VIRKISTÄVÄÄ

PÄÄSIÄISEN AIKAA!
 .

5/3-arpajaiskassit

 Tiedättehän Suden?

Hän, joka virkkaa iloisia apinoita, keppostelevia Kaapoja, pitkätossuisia Peppejä?

Ja tomeria tonttuja (Pupunen antoi omalleen jo hakumatkalla nimeksi JingleBells).

Sude voitti bloggailuni 5-vuotisarvonnan,
palkinnoksi päätin tehdä kassin - käsitöille tai kauppareissuille passelin.

Finlaysonin Aappa-kangasta löysin niin isokuvioisena, ettei sopinut kassiin.

Epätoivoisesti etsin Peppi Pitkätossu - kangasta, Suomesta ja Ruotsista. Ei löydy!

 Päätin viimein tehdä kassin olemassaolevista tilkkukankaista,

Peppi Pitkätossun hengessä!

Etsin tilkkukopastani värikkäimmät kankaat,

tilkut yhdistelin täysin sattumanvaraisesti.

Toisessaa päädyssä on pari pientä taskua,

vaikka puhelimelle ja tarpeellisille käsityötarvikkeille.

Peppi Lotta Sikuriina Rullakardiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossun

isä on merikapteeni ja neekerikuningas Etelämeren saarella

- hänen kunniakseen vuorikankaassa merenkulun signaalilippuja.

Sisätaskuna iso tuplatasku.

Välissä on vahva vanu ja Finlaysoinin kangas lisätukea antamassa,

hantaakit kestävästä markiisista koristetilkkunauhoin.

Olen ihan tyytyväinen,
ompelukonekauhu on selätetty ja kassikin ihan kiva.
Paitsi...
Paitsi että unohdin ommella vuorin kääntöaukon umpeen,
sinnehän ne kerät ja kutimet katoavat vuorin syövereihin...

 Tajusin vasta postitettuani!

* * *

 Onnenpähkinäinen voitti tämän kolmannen blogini 3-vuotisarvonnan.
 Hänelle EI ollut tarkoitus tehdä kassia, ei todellakaan.
Olin suunnitellut sohvatyynyn pitseineen, nyöreineen ja kimalteineen.

Tein kassin.
Kun en taaskaan löytänyt toivomaani kangasta,
eikä omistakaan varastoista löytynyt sopivaa.

Ja kun menin lupaamaan, että arvontapalkinnot saapuvat ennen pääsiäistä,
alkoi toteutuksen kanssa tulla kiire.
Siis kassi!
Gobeliinikangasta ja Finlaysonin puuvillavuori,
ilman vanuvuorta tai  mitään tuplataskua kummempia kommervenkkejä.
Siis tylsääkin tylsempi peruskassi.

Hantaakien haminoille sentään ruusunapit.

Olin ihan tyytyväinen, tykkään kankaasta ja kokokin kivan reilu.

Paitsi...

Paitsi että olin ommellut hantaakit kohdistusmerkkien väärälle puolelle, 

olisivat saaneet olla hivenen lähempänä toisiaan.

Mutta postiin piti ehtiä, uutta en ehtisi tehdä.

No, ehkä tähän voi kerätä vaikka sanomalehtiä keräykseen toimittamista varten?

Ja jos päättää heittää kassin samaan molokkiin, voi sentään napit napsia talteen.

* * *

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!
 
Ensi kerralla täytyy tehdä/hankkia palkinnot ensin,
säästyisin (voittajat säästyisivät) jatkuvilta toheloinneiltani...

Lankalaihis 03/2015

Kuukausiraportin aika!!

Juupa juu, kummasti on taas lankasaldo karttunut, peräti 1,2 kg:

100 g Novita Puro Batik

500 g Novita Nalle

600 g Novita Seiska

Mutta ei niin paha kuitenkaan, omaa ostosta on vain 300 g (Purot sytomyssyihin ja 200 g Nallea Etiopia-nuttuihin) ja ne on jo kulutettu ja lähteneet maailmalle!

Mies (!!) toi 300 g Nallea, ja nekin on jo mummoiltu, mutta raportoidaan vasta projektin valmistuttua. Yhdestä kerästä tulee +/- 4 lappusta. Ja HUOM, Mies ei ole projektin "toimeksiantaja"! ;o)

Seiskaveikat (600 g) sain "vastalahjaksi", annoin Miehen villasukkia kipsin päällä pidettäviksi. Voitin kyllä tässä kaupassa!! Sain hyvän syyn tehdä Miehelle uusia sukkia ja vielä tosi ihanan väristä Raitaa!

MAALISKUUN VALMISTUNEET:

2 sytomyssyä TAYSiin (105 g)

5 pr "sytosukkia" TAYSiin (513 g)

2 "muuta" sukkaparia, Miehen kummeille (247 g)

12 Etiopia-nuttua (876 g)

Nyt työn alla ihan jotain muuta...

Mira vs. Kaisa

Mielenkkiinnolla odotin kevään luxus-uutuuksia,

taas päästään tirkistelemään!!

AVAn Mira ja miljoonakodit -ohjelmassa

Mira Kasslin (37 v)

esittelee oikeassa myynnissä olevia oikeita koteja

(tiistaisin klo 21 - 22).

Livin Kaisa ja luksuskodit-ohjelmassa

Kaisa Liski (47 v)

esittelee muuten vaan 27 hulppeaa luksuskotia eri puolilla Suomea ja Tallinnassa

(torstaisin klo 20 - 21).

Nyt on ekat jaksot nähty (Miralta kaksikin) - ja hienoisesti petytty!!

Mira ja miljoonakodit on kuin pitkitetty Arvoasunnot-firman mainos, jossa toistoa ihan liiaksi. Siina vaiheessa kun sama pätkä tulee kolmannen kerran, tekee TODELLA mieli kääntää kanavaa! Vaikkei sitten kuitenkaan malta... Ohjelman voisi oikein hyvin tiivistää puolituntiseksi!! Plussaa kuitenkin tyylikkäistä esittelyistä, ei mitää revittelyä - Mirakin on roolissaan ihan uskottava.

Kaisa ja luksuskodit on formaattina mielenkiintoisempi, ekan jakson perusteella takuulla myös järisyttävämpi, raha ja hyvä maku kun eivät aina kulje käsi kädessä. Outoa on se, että tässä ohjelmassa Kaisa esittelee itsensä sijasta koteja (ei kovin vakuuttavasti). Pelkään pahoin, ettei tässä ohjelmassa kuitenkaan nähdä ns. "vanhaa rahaa", enemmänkin näyttämisen halua ja pröystäileviä uus-euroja.

Katsottavahan nämä silti on, täytyy panna taas herätys puhelimeen (vaikka uusintoja taitaakin tulla viikon varrella useampaan otteeseen).

Oletteko muuten bonganneet AVAlta Tanskan kaunein koti -ohjelman? Täsmälleen samalla formaatilla toteutettu kuin jo muutamana kautena nähty kotimainen sisarohjelma, mutta puoleen tuntiin ahdettuna. Ai, että on piristävä! 

Meikäläiset Hanna, Aleksi ja Milla hehkuttivat kotia kuin kotia, numeeriset arviot kiltisti haitarin yläpäässä, tavallisimmin 8 -10. Tanskalaiset kollegat venyttävät käyttöön koko arvoisteluasteikon ja kommentit ovat kohtuullisen värikkäitä "hippikommuunista" alkaen (oli tavallisen perheen tavallinen koti), voimakkaasti omilla mieltymyksillä painotettuna. Kauniita koteja, "raikkaita" näkemyksiä, muttei kuitenkaan pahantahtoisia.

Täytyy sanoa, että näistä kolmesta tanskalaiset vievät voiton, ohjelma-aika vaan saisi olla pidempi...

(Kaikki kuvat googgeloitu, ekaa vähän muokkasin.)

Kevätkyökki

Puunasin kyökin vähän perusteellisemmin, mikä innosti päivittämään tekstiilitkin. Kangasvarastoja pöyhiessä löytyi Morris & Co:n napakkaa "Golden Lily Minor" -puuvillaa - oikein perienglantilaista kuosia.

Aloitin tuoleista, työkaluksi riitti voiveitsi (vanhan kankaan poistoon) ja nitoja.

Jatkoin varjostimella, mikä vaati vähän kikkailua: lankaa ja neulaa käsin ompeluun, kaksipuoleista teippiä, liimaa, maalarinteippiä, lisää käsin ompelua + teippien poisto. Ei likikään täydellinen lopputulos, hädin tuskin kelvollinen, mutta kelpaa tähän hätään - kunnes tuolit taas seuraavan kerran päivitetään.

Viimein rohkaistuin kapan kimppuun, ompelukonekontakti!!

Tapani mukaan tein ensin ja ajattelin vasta sitten - en huomannut mitata kankaan leveyttä ennen urakkaan ryhtymistä! Kankaan kuvion leveys olikin huomattavasti normaalia kapeampi, vain 124 cm - eli vaati 22 cm leveät "kanttaukset". Eipä siinä paljon kukkakuosia ikkunan peitoksi sitten tullutkaan...

Kapan koko 60 * 168, reunakaitaleet vanhaa Finlaysonia reippaasti yli 10 vuoden takaa. (Kuvassa näyttää harmaammalta kuin elävässä elämässä, sävy varsin lähellä tummempien lehvien väriä.)

Keittiön astiakaappia hankkiessani en ainakaan miettinyt sen putsailua: 80 ikkunapintaa pestäväksi, 64 ristikkoruutua ulkopuolella, 16 vähän isompaa sisällä. No, suurempi  homma oli pestä kaikki harvemmin käytetyt astiat...

Kaapin päällä olleet valkeat pajukorit vaihdoin kannellisiin - ei järin kyökkityylisiin - pahvilaatikoihin (muinoin Stockmannilta hankitut), korien sisältöä kun en enää toistamiseen aio putsata! Kunhan sopivammat osuu kohdalle, menevät vaihtoon.

Kun kaikki nurkat oli jynssätty viimeistä sopukkaa myöden, pyysin Miestä hiomaan jo aika kulahtaneet tammitasot - ajattelin, ettei kuitenkaan ehdi, mutta annan mahdollisuuden osallistua. No, turha valittaa hiontapölystä, oma oli ideani...! Mutta kyllä kannatti, parin OsmoColor-kerroksen jälkeen pinnat ovat taas ihanan silkkiset!!

Pöytäpintojen innoittamana otin Muumi-purkit käyttöön myslille ja palasokerille - poistin kansista tiivisteet avaamisen helpottamiseksi, rikkoutumisriskin pienentämiseksi. Mietin silti, pitäisikö ne sittenkin palauttaa vain "koristeiksi" - Muutto on Pupusen ristiäislahja, Seikkailu on poistunut tuotannosta.

Nyt kun ompelukone on kesytetty, vien saumurin huoltoon heti Pupusen herättyä päikkäreiltään! Edellisen huollon jälkeen ehdinkin huristella melkein puolen metrin saumanpätkän, kun sekosi uudelleen - siitä on nyt reilut pari vuotta... Ai hidas? Minä vai? Pöh, korkeintaan hartaasti harkitseva!?

Nyt taitaakin olla iltapäiväkaffeiden paikka!?

Hopean hohdetta...

Luvassa hopean hohdetta - tai ehkä sittenkin vain alpakan auerta, lisänä vähän pellin pilkettä...

Kaikenmoista rompetta tähän huusholliin on(kin) kertynyt, ja joskus (lähes aina) loppufixailut tuppaavat vähän (siis vuositolkulla) venähtämään - kuten vaikka "perintöhopeiden" kiillotus (hih, miten pramea sana!)! Olen vain siirrellyt tavaraa kaapista toiseen ja odotellut Miehen hilkkausinspiraatiota, vihjaillutkin välillä... Viimein tartuin itse toimeen! Olisin ehkä tarttunut jo aiemmin, jos olisin tiennyt homman hoituvan samaa vauhtia kuin vedenkeitin ehtii pöhähtää!

5/2011 Sain Isosedän jäämistöstä Musla-kahvilusikoita. Tsaikka-lasit myin kirpputorilla, ei ollut tilaa säilytellä (eikä käyttöäkään). No, ei lusikoillekaan juuri käyttöä ole, mutta vievät vähemmän tilaa...

10/2013 Miehen Isotädin jaosta meille päätyi olohuoneen Chippendale-kaluston lisäksi saman tyylisuunnan mukaan nimettyjä aterimia ja autotallin romukopasta löytynyt umpimustunut kaffeekaadin.

10/2014 Synttärilahjakortilla hankin mm. suloiset sokeripihdit, samaista Musla-sarjaa kuin Isosedän kaffeelusikat.

Netistä etsin ohjetta hopean puhdistamiseen, alumiinifolioon ja merisuolaan turvautuen. Kuuma vesi kuulemma nopeuttaa prosessia.

Hopeaesineiden pinnassa olevat tummentumat ovat yleensä hopeaoksidia. Tälläiset suolat voidaan puhdistaa antamalla tummien hopeisten esineiden lillua vedessä jossa on vapaita ioneita sekä jotain epäjalompaa metallia. 

Aterimet kirkastuivat vartissa, kahvikannua liottelin yön yli (vaihdoin kerran uudet alumiinit ja lisäsin suolaa), kahvilusikat lilluivat liemessä toista vuorokautta, mutta vaativat vielä viimeistelyn hopeankiillotusaineella. Sokeripihtien luulin päätyvän metallinkeräykseen, mutta Silverpolishilla nekin vaan kirkastuivat - samalla selvisi sekin, että kaiverruksena oli Martta Martin sijaan (onneksi siis Pupusta ei kastettukaan pihtien mukaan!!).

Vanhat aterinkotelot ovat hurmaavia!

Olohuonekarusellin jälkimainingeissa vitriinielementit päätyivät olohuoneen akkunan alta portaikon ylätasanteelle, sinne sain puutarha- ja sisustuskirjani nolon kohtalon kokeneesta lokerikosta. Vitriinien ylle ripustin hääkuvamme (kukaanhan ei sitä rapussa kovin kauaa toljota, vallankin jos portaita noustessa katse on suunnattu varpaisiin), tasolle "kello viiden kattaus".

Samovaari on yks pisimpään mukanani kulkeneista tavaroista, parikymppisenä lahjaksi saatu. Sen muoto jaksaa edelleen viehättää - tosin oleellisempaa säilymisen kannalta lienee se, ettei pelti tummu! Tarjoilukuvut, peurahelistinkello (samovaarin päällä) ja -kynttilänsammutin vuosien takaa Stockmannin alesta.

Nyt Mies alkoi hinkua Chippendale sokerikkoa ja kermakkoa... No way!!

Raita-addikti

 No juu, tulihan näitä jokunen...

 ... ja vielä vähän lisääkin.

Tarkoitus oli vähentää Nalle-lankojen varastoa, mutta niinhän siinä kävi, että lisää riensin ostamaan!! Oli nimittäin pätkävärjättyjä runsaamman sorttisesti, yksivärisiä tuskin nimeksi - pakko oli hakea pinkkiä ja vaaleansinistä pohjaväreiksi (200 g maaliskuun lankalaihiksen plussasarakkeeseen - ja miinukselle myös!!).

Enin osa tuli tehtyä kahdella langalla, pääsääntöisesti 2 krs yksiväristä + 4 kirjavaa -raidoituksella, lankojen vähetessä raidat alkoivat kaveta (2+2) ja kun jäljellä oli enää jämien jämät, pääsi luovuus kukkimaan! Punaisessa 3 eri yksivärisen sävyä + 2 erilaista pätkävärjättyä, vihreän lisukkeena 3 pätkällistä sekä riemunkirjavassa 5 yksiväristä ja 4 moniväristä.

Addiktoiduin aika lailla noista raitalangoista, nuttua pukkasi yhden raitapaidan verran päivässä. Lankaa sain uppoamaan 70-77 g kuhunkin (yht. 800 g aiemmin raportoidun 76 g lisäksi). Ja tämä tusina tietty mukaan MariJ:n Paastohaasteessa!

Aika vaatimaton on kuitenkin saldoni verrattuna Merja Niileksen nuttuneuloosiin, kuvassa Merja ja 500. valmistunut nuttu. VIIDESSADAS!! (Kuva Nuttu Facebookista)

Olen ylen ihastunut näihin, tuskin maltoin pakata postitusta varten! Oman suosikkini olen löytänyt - kiinnostaisi tietää, mikä väriyhdistelmistä miellyttää muita eniten...  Ei siitä mitään palkintoa heru (edellisetkin vielä tekemättä/toimittamatta, kun raidat veivät mennessään...), mutta sivupalkissa voi halutessaan äänestää (useampaakin vaihtoehtoa)!

PS. Nuttu Facebookista luin Etiopian järjettömistä tulli- (21.3.2015 maks. 30.000 nutusta n. 37.500 euroa!!) ja varastointimaksuista, nämä tuskin siis enää päätyvät alkuperäiseen kohdemaahan - mutta varmaan jonnekin lähtevät, tarvitseville, uusi kohdemaa on kuulemma mietinnässä.

KEPEÄN KEVÄISTÄ ALKAVAA VIIKKOA!