Ihan kamalia!

 Tykkääkö joku muka OIKEASTI lehtikaalisipseistä?
Vai KUULUUKO niitä nyt vaan hehkuttaa?

Blogikohkauksen sokaisemana paistelin pellillisen pääsiäisenä.

Ihan kamalia!

Ihan hirveän kamalia!
Ihan käsittämättömän kauhean kamalia!
Öyk!
Makustelujen jälkeen koko satsi bioastiaan,
kolminkertaisen yksimielisesti.

Onko idea dipissä?
Syömäkelpoista paksussa turkkilaisessa jugurtissa liotellen?
Saman asian ajaa aaltopahvikin...

Ostan kyllä toistekin,
marinoin samaan tyyliin,
wokkipannuun!
Raportoin sitten aikanaan...

MAUKKAAMPAA VIIKONLOPPUA!
 

Ihan kuistilla

Saunavilvoittelut on istuttu jo jonkin aikaa kuistilla ja pikkuhiljaa alkaa olla niin aurinkoisia päiviä, että voi jo imaista iltapäiväsumpitkin korituolin sylissä. Niin lämmin ei kuitenkaan ole, että koirat olisivat siirtyneet sohvalta penkille aurinkokylpemään!

Akkunaglasit puunasin, nyt pääsee kevät kunnolla sisään.

Kuistin tekstiilit ovat todellista PESE JA PIDÄ -mallia. Monet uudet kankaat olen hankkinut, mutta aina vaan tykkään nykyisistä. Sopivan hailakat, aurinko ei pure - ja jos vähän haaltuvatkin, niin vaan paranevat. 

Uusi patjanpäällinen pitäisi kuitenkin tehdä! Niin kiire oli päästä ompelemaan, että kankaat jäivät pesemättä - ja niinhän sitten saan kampailla keväin, syksyin patjaa sikistyneen pussin sisään! Nytkin sain maata hyvän tovin lattialla patjan päällä saadakseni S-mutkaisen patjan edes J-malliin, levittelin käsiä ja koipia nurkasta nurkkaan kuin mikäkin hämähäkki... Vieläkin vähän aaltoilee, mutta asettuu kyllä saunareissujen myötä - niin paljon kangas ei anna periksi, että venyisi täyteen mittaansa, seinästä seinään... Juu, uusi patjanpäällinen pitäisi tosiaankin tehdä!

Pääsiäisen soppakulhoistutus on vielä voimissaan, tuoksukin tainnuttava.

Ulko-ovelle vielä muutamat orvokki.

Edelliset olivatkin päässeet jo vähän rähjääntymään...

Tulkoon kevät!
 

PS. Huomatkaa, kevään paras ystäväni, hevonp***akauppias, jätti lastinsa pihaan lämpötolpan juurelle! Oi, ilo ja onni!!

Paastohaaste (+ nuttuvärisuosikit)

Heivatut kudelmat -blogin Paastoajan haaste hyvän tekemiseen päättyi pääsiäislauantaina, MariJ on tehnyt oivan * PHHT-yhteenvedon kuvakoosteineen * valmistuneista töistä.

24 naisen voimin hyväntekeväisyyteen päätyi

• 12 sytomyssyä + 12 muita myssyjä
• 56 sukkaparia
• 24 Etiopia-nuttua + 2 muuta nuttua
• 22 peitettä
• 3 huivia
• 5 barbie-vaatetta

Kiitokset Marille

tästä mahdollisuudesta kanavoida hallitsematon puikkojenheilutteluvimma mielekkäällä tavalla!! Tekemisen ilon lisäksi saa vielä hyvän mielen, kun tietää tekevänsä tarpeeseen!

* * * * *
 

Koostinpa sitten vielä kuvin omatkin tekeleeni: 2 sytomyssyä ja 13 sytosukat TAYSiin sekä 12 Etiopia-nuttua.

Kiva näitä oli tikutella!
On se jännää, miten näihin tempauksiin osallistumalla saa tekemisiinsä ihan uutta puhtia -
virtuaalitiimin imua!! 

 * * * * *

Kyselin taannoin sivupalkkiäänestyksessä, mikä on mieluisin väriyhdistelmä.

Ykkössuosikki oli väri 10, nutut 9 ja 11 tasavahvoina perässä.

Punavoittoinen kolmikko,

kuin auringonlaskut savannilla!

Melkein osasin aavistaa,

että oma suosikkini - ei niin tyypillinen vauvaväri -
 nro 2 pitäisi perää (tasapisteellä kasin kanssa).
Sateeton kausi savannilla

- olenkohan rutikuivaa aavikkotyyppiä muutenkin? ;o)

Kiitokset kaikille äänestykseen osallistuneille!

Tupaan tulematta -lahja?

Miehen Serkkuplikka rakennutti talon kotipirttinsä viereen, maalle, keskelle ei mitään. Käytiin siinä naapurisssa hakemassa lankkukuormaa ja AJATELTIIN samalla käydä kyläilemässä ja syynäämässä nurkat - kivahan on aina nähdä uutta ja laitettua!

Tupaantuliaisiksi tein (Miehen ehdotuksesta) "raidallisen kaitaliinan". Anopille soittelin, kyselin talon värimaailmasta (Anoppi käväissyt kerran sisäänmuuttovaiheessa), vaaleaa oli kuulemma.

Tarkoitukseni oli tehdä keväinen ja ehkä pikkuisen pääsiäishenkinen liina: haaleankeltaista, vaaleanvihreää, hennon vaaleanpunaista, aavistus sinervää. Hah, eihän meikäläisella niin hailakoita kankaita ole, kirkuvan kirkkaita ja syviä syysväreja vainen.

Etsin siis vähiten värilliset: herkkusieniä, siitakkeita ja sipuleita, kattopäreitä ja pääsiäisen kunniaksi muutama kananen. Yleissävyksi voisi kai sanoa punervan rusehtava?

 

Taustakankaaksi traktoreita, voisi kääntää esiin vaikka Serkkuplikan poikain synttärikemuissa. (Kasvikankaat Kankainen Forssasta, kanaset jostain messupöydästä, päreet ja traktorit Eurokankaasta.)

Lopputulos NIIIIIIN mieleinen, värit hivelevät omaa silmää! Koko 35 * 133 cm, kankaiden välissä ohuen ohut vanu. Yleensä käytän niin paksua välivanua, että maitotölkit ovat vaarassa kellahtaa kumoon - ohut näyttää (yllätyksekseni) ihan hyvältä, vaikka littanaksi epäilin.

En raaskinut heittää rippuja roskiin, koostin jämistä pannunalusen. Ei pannulappu - niin tömäkkä jämäkkä, ettei ripustuslenkki tuntunut hyvältä idealta. Koko 26 * 26 cm, välissä kuumuutta kestävää huopaa ja vielä se paksu vanukin, jota en vaan voi jättää rauhaan.

Kun lankut oli lastattu, Mies selvääkin selvemmin vihjaili tupatarkastuksesta... Vaan kuinkas kävikään? Harvoin sitä tuntee itseään niin persona non grata - ei kutsua naapuriin!! Mietin, pitäisikö liina kuitenkin antaa, tupaantulemattomuuslahjana? En antanut.

No, kai sille vielä paikka löytyy, jollekulle sellaiselle, joka tykkää traktoreista... Ei omaan pöytään, ettei pihaan kohta ilmesty Zetoria tai David Brownia tai Hanomagia. Ihan riittää, että pihaan ilmestyy (niistä haetuista lankuista) LIITERI! Yhtään ei auta, että saan kuulemma itse SUUNNITELLA sen - olin enemmänkin suunnitellut olohuoneen remppaa, joka JÄLLEEN siirtyy miehisempien remontti-ideoiden alta....

PS. Myönnän, että liiteri on ihan perusteltu (ja itse olen sitä asiaa ajanut jo vuosia), klapeja on poltettu melkoinen määrä kuluneen talven aikana . Kiitos puiden ja uuden pannun, Miehen arvion mukaan öljyä on talven aikana mennyt vain n. 300 litraa aiempien talvien n. 1500 litran sijasta. Eli kai sitten jaksan vielä odotella oh-remppaa ainakin yhden vuoden lisää, ei tunnu enää missään...

PPS. Ihanat munakupit muutaman vuoden takainen Siskon  Veljenvaimon tuliainen Islannista. Supersöpöt!

Ilon pirskahduksia

Sain iki-ihanalta Terhiltä (Tulihan tehtyä -blogista) haasteen ilahduttavin saatesanoin!

Kiitos Terhi, KIITOS!

Terhi on ensimmäinen BLOGIYSTÄVÄNI, ensimmäinen blogiani kommentoinut (helmikuussa 2010) - muistan tuon kommentin aina Tiffany-valaisimesta pölyjä pyyhkiessäni!!

 

Ihan OIKEAT YSTÄVÄT meistä tuli, kun Terhi kutsui kotiinsa opettelemaan lampunvarjostimen tekoa. Ikimuistoinen viikonloppu! Juttu luisti ja Terhin Miäs hemmotteli!

Haikailin näyttävän ja kiemuraisen jalkavalaisimen perään, ja eikös Terhi vain löytänytkin sellaisen reissullaan, joltain rompetorilta jostain Jäämerenkurkun tuntumasta. Tai muualta kaukaa, mutta niin vaan ronttasi autonsa kyytiin ja toi meitsin iloksi (vaikka varmaan oli kärry kuormattu täyteen muutenkin).

Terhin uusin löytö on Turusta, hillittömän hilpeä yksilö - tästäkin sain kuvaviestin, otatko - tottakai otin, oikea helmi!

Valaisimien lisäksi meitä yhdistävät käsityöharrastus sekä kiinnostus nukkekoteihin ja tiffany-töihin - sillä erotuksella, että Terhi tekee, minä vain ihailen! Ihailen myös Terhin kaunista kotia ja erityisesti fiksuja ja hyvätapaisia lapsia - kunpa osaisimme kasvattaa Pupusen puoliksikin yhtä hyvin! Muuan PAHA vika Terhissä kuitenkin on: ei ole mitään, missä olisin häntä parempi!! En voi koskaan antaa hänelle mitään omatekemää tuntematta huonommuutta... ;o)

Ilahduttavan haasteen haluan antaa eteenpäin KässäRitulle ja takaisin Terhille!

KässäRitua ja minua yhdistävät paitsi käsityöharrastus, myös yhteinen "historia" - hän on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa tätä ihanaa taloa, jota rakastamme! KässäRitun kommentit ilahduttavat aina, niissä on aitoa iloa ja vilpittömyyttä!

Haasteen säännöt ovat yksinkertaiset:

• Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän).

• Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

• Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevia bloggaajakavereita, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää haastaa uusia kirjoittajia.

*

Toivottavsti haluatte ottaa haasteen vastaan!

Muodin huipulla?

Pupunen (5 v) ilmoitti, että Veljenvaimonsiskontyttärentytär (melkein 5 v) on "minun tuleva vaimoni"! Tytsi kommentoi: "Oiiiii, hyvä on. Mutta haittaakohan Pupusta, että menen naimisiin myös Pikkuveljen (melkein 3 v) kanssa?"

Pupunen on hyvin joustava, hän ei pistänyt asiaa lainkaan pahakseen! Totesi vain, että Pikkuveli on sitten hänen pikkuveli myös. Ja koska morsiota pitää hivenen liehakoida ja yrittää tehdä vaikutus, pyysimme neidon nukkelasta yökylään ja täydensimme vierailun aikana pienesti vaatevarastoa.

Tyyli-ikonini ovat jo vuosien ajan olleet ainamuodikkaat ja ikityylikkäät Pirjo ja Purjo. Himppasen siis hirvitti astua samalle tontille, tiesin etten yltäisi samalle tasolle koskaan, parhaimmillaankin pelkkää halpahintaista jäljittelyä. Trikoot ja ihanat juhlakankaat saisivat siis jäädä sikseen, tartuin puikkoihin ja kaivelin kätköistäni rispaantumatonta fleeceä.

 Mukava 2-osainen fleecepuku, lisänä väreihin sopiva pipa (17 g).

 Klassinen kashmir-kuvioinen John Deere  -jakku

valkeiden fleece-housujen kanssa,

tyylin täydentää värikoordinoitu pipa (17 g).

Vaaleisiin housuihin voi yhdistää myös TeeTee Pallas -setin,

lämmin joustinneuleinen villatakki, pipa ja pitkävartiset villasukat (yht. 75 g).

Jokaisella tyylikkäällä typykällä pitää olla ainakin yksi kolttu

vähän juhlavampia tilaisuuksia varten!

Rose Mohair -leninki somisteenaan kroko-keeppi (yht. 50 g),

vyötäröllä kullanhohtoista koristenauhaa,

asun kruunavat sydännapit (Karnaluksista).

No, vähän talvinenhan tämä kokonaisuus on, mutta vielä on vilpoisia ilmoja luvassa, onhan?

Kunhan saan saumurin huollosta, voisi juhannusheilan yllättää kesäisemmällä lahjalla...

***The Liebster Award*** - uutta ja TOSIvanhaa

KataMaria (KataMarian Tekemisiä & Touhuja ) haastoi ***The Liebster Award*** merkeissä, 11 kivaa kysymystä vastattavaksi. Kysymykset ovat aina uudet ja erilaiset, otan siis haasteen jälleen ilolla vastaan!! KIITOS KataMaria!

Jostain liskoaivojeni takaneljänneksestä ponnahti tietoisuuteen ajatus, että ainakin yhteen aiempaan 11-haasteeseen on kyllä jäänyt vastaamatta!?!? Ei kun etsimään blogin luonnos-tilaisia tekstejä - BINGO!!

Villa Valkon Kati heitti 11-haasteen jo vuosi sitten alkukesästä!! Yksi kysymyksistä oli ylivoimainen, siihen en keksinyt vastausta, julkaiseminen lykkääntyi lykkääntymistään - ja viimein unohtui tyystin. KIITOS Kati haasteesta - parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanoo vanha kansa.

Olen tiennyt, että hommani ovat usein aika pitkissä puissa, mutta näin hitaaksi en edes itse itseäni kuvitellut... Edelleen on muutama muukin haaste vastaamatta, mutta niitä en ole unohtanut (kiitokset jo nyt KässäRitulle ja Terhille, vastaan kyllä ennen vuosipäivää!!)

* * *

KataMarian haastekysymykset:

1. Miksi aloitit bloggaamisen?

Siskon yllyttämänä! Olen aina ollut innokas sisustaja (aiemmin MERKITTÄVÄSTI innokkaampi kuin nykyisin) ja Sisko luki paljon sisustusblogeja. Viimein, vuosien "painostuksen" jälkeen aloitin samanaikaisesti kaksi blogia, toisen adoptio-odotusta ja toisen "normaalielämää" varten. Siinä vaiheessa (02/2010) hakemuksemme oli ollut kohdemaassa 9 kk - piti saada tuulettaa tunteita (adoptioblogi) ja muutakin ajateltavaa (tämä, jossa sisustusta enemmän blogannut käsitöistä ja ihan tavallisesta arjesta, vähän reissuistakin). 

2. Mistä haaveilet?

Tavallisia, arkisia haaveita: mielenrauhaa, tasapainoa, turvattua toimeentuloa, terveyttä, mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Ei mitään materiaa, enemmänkin onnellista elämää.  VAIKKA olisihan se kiva saada tämä ikuinen melkein-remppa joskus valmiiksi!

3. Mitä ilman et voisi elää?

Ilman kirjoja elämä olisi aika tasapaksua.

4. Lempipaikkasi?

Hmmm, olohuoneen nojatuoli - tai siinä ainakin eniten vietän vapaa-aikaani. Olisi hienoa sanoa, että lähimetsä tai mökkiranta tai tunturin laki, mutta olen enempi sisällä viihtyvää tyyppiä.

 

5. Sinun tyylisi on?

Hih, enimmäkseen taidan olla vain tyylitön - tai ainakin koitan pysyä etäällä valtavirtauksista ja muoti-ilmiöistä!! Tavoittelen ajatonta, rentoa ja kodikasta/mukavaa tyyliä, niin kotona kuin pukeutumisessanikin.

6. Millä autolla ajelet, jos et omista auto, niin millä ajaisit?

Ajelen satunNaisesti shamppanjan värisellä Nissanilla. Omaksi autokseni hankkisin klassisen "Green Race" -vihreän Jaguarin, ainakin unelmissani. Oikeasti auton pitää olla aika korkea, en tykkää istua rekan renkaan korkeudella!

 

7. Lempivuodenaikasi?

Syksyn lapsena SYKSY on vuoden paras aika! Jo yksistään sienten ja marjojen vuoksi, väreistä nyt puhumattakaan. Syksyllä ei ole enää ällöjä helteitä, soma syyssade piristää! Syksyllä alkavat kaikki uudet harrastukset ja talvipesän rakentaminen.

 

8. Mitä keräilet?

Tällä hetkellä en aktiivisesti mitään, enemmänkin koitan päästä turhasta tavarasta eroon! No, jos Villeroy & Bochin Botanica-sarjan purkkeja tai makeisrasioita tulisi sopivasti vastaan, varmaan täydentäisin. Ja edelleen olen ostanut uusimmat Muumi-mukit, joita hankin Pupusta odottaessa 1/kk tahtiin.

 

9. Jos saisit elää yhden päivän ilman mitää rajoituksia, mitä tekisit?

Hmmm, en koe minkään erityisemmin rajoittavan elämääni nytkään... Parasta on rauhallinen ja virikkeellinen päivä Miehen ja Pupusen kanssa: yhdessäoloa, kulttuuria, hyvää ruokaa ja kauniita maisemia hyvällä ilmalla Suomessa tai maailmalla.

 

10. Lempijäätelösi?

En ole jäätelön suurkuluttaja, mutta kun syön niin mieluiten sitten kunnon kermajäätelöä, vaikkapa pistaasipähkinöillä tai mascarpone-juustolla säväytettyä.

 

11. Mikä on hyvän blogin merkki?

Lukijoita kosiskelematon, oman tyylinsä löytänyt, vivahteikkaalla ja kieliopillisesti kompastelemattomalla suomenkielellä kirjoitettu, kauniisti kuvitettu blogi on paras. Jollainen omani ei ole, ei ainakaan visuaalisesti tyydyttävä. Mitään erityisiä "merkkejä" en osaa nimetä..

* * * 

Katin haastekysymykset (liki vuoden takaisine vastauksineen):

1. Miksi kirjoitat blogia?

Alun alkaen tämä oli "ajantappoprojekti" Pupusta odotellessa (ensimmäisen blogini aloitin 15.2.2010 - sitä blogia ei enää ole blogit.fi -palveluntarjoajan hävitettyä kaikki blogit), tosin hakupaperit kohdemaahan olivat lähteneet jo 9 kk aiemmin (kai sitä siinä vaiheessa JOTAIN piti synnyttää?). Sittemmin tämä bloggailu "jäi pääälle", en oikein osannut luopuakaan - onhan tämä oikein oiva tapa arjen dokumentointiin!

2. Mikä inspiroi sinua?

Ilo, valo, värit, uudet kokemukset, elämä noin ylipäätään!

3. Mistä haaveilet?

Enenmmän taidan olla TÄSSÄ JA NYT -tyyppiä, en kauheasti haihattele saavuttamattomia. Toki tavoitteita pitää olla, mutta en menisi niitä haaveiksi sanomaan.

4. Mikä on kotisi paras paikka ja miksi?

Eniten aikaa vietetään olohuoneessa (leikkien, muumeja katsellen, käsitöitä tehden, bloggaillen, lueskellen, nyt pannarirempan aikana myös silittäen).

5. Ketä ihailet ja miksi?

Muumimamman mielen tyyneyttä ja suvaitsevaisuutta.

6. Mikä on lempimatkakohteesi ja miksi?

Eurooppa - sopivan lähellä ja kivoja kohteita loputtomasti! Erityisesti tykkään Englannista ja Lontoosta. Barcelonaan, Wieniin ja Roomaan lähtisin vaikka heti uudestaan, mm. Pariisista, Berliinistä ja Irlannista vasta haaveilen, Skotlannissakin olisi kiintoisaa käydä. 

7. Mikä on seuraava sisustushankinasi?

Koristetyynyjä - joko kaupasta tai itse tehden. (Hmmmm, onkohan vieläkään tehty/hankittu?? Miettii hän melkein vuotta myöhemmin... Onkohan nuo numerotyynyt ennen vai jälkeen, viimeiset kuitenkin?)

8. Mistä olet ylpeä?

?? (Hmmm, NYT keksisin tähän vaikka kuinka monta asiaa, mikähän tässä jumitti?)

9. Mikä on lempiesineesi?

3½ sukkapuikot.

10. Minkä taidon haluat oppia ja miksi?

Toivoisin olevani musiikillisesti lahjakkaampi; puhdas lauluääni, soittotaito, pettämätön rytmitaju.

11. Mikä on elämässäsi juuri nyt parasta?

Arki.

* * *

Haasteen olen laittanut aiemmin eteenpäin kai pariinkin otteeseen, nyt lienee parasta pitää matalaa profiilia. Nöyrästi kiitän KataMariaa ja Katia ja häivyn vähin äänin takavasemmalle!

Kuvat osin googgeloitu, osa ennenkin täällä nähtyjä.