Lukijat

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Pöytien kohtalonpäivät

Voih, en todellakaan ole mikään hellekeli-henkilö!

Pysytellyt tiukasti pirtissä, sisähommissa. Puuhaa on ollut pirtissäkin, wessarempan hiontapölyn ja muiden remonttiroiskeiden vuoksi koko alkuvuosi on siivoiltu aika kevyellä kädellä - perusteellisemmalle puunaukselle on ihan todellinen tarve. Pakko, jos tarkkoja ollaan...

Aloitin siis ruokailuhuoneen kaluston hävityksellä.

Nyt meillä ei ole pöytäryhmää lainkaan. Toistaiseksi. Uusi on hakusessa - tiedän ihan täsmälleen, mitä haluan. Mistä ja koska löytyy, se on ihan toinen juttu.

Kun vauhtiin pääsin, tuomion sai toinenkin iso rohjake.

Yli neljännesvuosisadan mukanani kulkenut EkanPoikaystävänIsän paikallispoliittinen työpöytä (kooltaan n. 1 * 2 metriä) vietiin kierrätyskeskukseen. Se kuulemma lähti eteenpäin alle vartissa. Samalla heivasin Martelan työtuolin. Takkahuoneeseen tuli kummasti väljyyttä! (Vanha kuva, ei takkahuoneesta.)

 
Siitä innostuneena päätimme uudelleensijoittaa myös takkahuoneen ison vaatekaapin. Kohta tähän taloon muutettuamme huusimme sen Lempäälän Manttaalitalon vappuhuutokaupasta. Kotiin tuodessa sitten todettiin, ettei kaappi mahdukaan takkahuoneen oviaukosta! Jalat oli pakko sahata irti ja tietty uudelleenkiinnittää oven toiselle puolen päästyä. Jotta nyt vältyttäisiin samalta puuhalta, poistimme takkahuoneesta ovenkarmit. Ehdotin Miehelle, että tehdään homma moottorisahalla, se olisi sopivan dramaattista. Miehen mielestä olen katsellut liikaa sisustusohjelmia, joissa seinät kaatuvat Maukka Perusjätkän tyyliin ja valmista tulee mainoskatkon aikana. Pöh.

No, en päässyt oikein irti moottoroidusta ajatuskuviosta. Palasimme juuri mökiltä, siellä lähtöpassit sai ihan liian iso terassin ruokapöytä - moottorisaha lauloi, pöytä päätyi polttopuiksi! Pöydän ääressä aterioidaan kerran tai pari kesässä, ihan turhaan vaivoina ja vähäistä lattia-alaa tukkimassa.

Wessaremppa on edelleen kesken. Lavuaari ja allaskaluste on hankittu, mutta asentamatta. Peilikaapista emme päässet vielä yksimielisyyteen - tarvitaanko sellaista ylipäätään? Ennen kuin asia ratkeaa, ehdin varmaan hävittää ja siirrellä jotain muutakin - pöytiä ei kuitenkaan ole enää juuri hukattavaksi, vaikka monta huonetta vielä siivoamatta onkin...
.

8 kommenttia:

  1. Samoissa tunnelmissa niin lämmön kuin huushollin suhteen. Kaapit siirtyy, pöytiä siirrellään ja valmista tulee. Mielenkiinnolla odotan miltä teillä näyttää.

    VastaaPoista
  2. Just hyviä töitä oot tehny:) Pari tavaraa ulos ja vaan yks sisään, eiköhän tuo pöytäkin ollut jo palvellut ihan riittävästi sun luona ja pääsi uuteen kotiin tilaa viemään;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työpöydän ostaja kävi kyselemässä sen histroriaa, päivitteli samalla tuuriaan, kun osui oikeaan aikaan paikalle. Tulinpa hyvälle mielelle, jos rohjake tuottaa jollekulle vielä iloa!!
      Ja terassin ruokapöydästä saadaan seuraavalla reisuulla hyvät löylyt mökkisaunassa, aaaah. :o)
      Totta on, että turhasta tavarasta eroon pääseminen vähentää elämän painolastia!

      Poista
  3. Herranjestas mikä sisustusvimma on sinuun iskenyt! Oletko käynyt asuntomessuilla, sieltä saa kovia kimmokkeita ja inspiraatioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tullut lähdettyä Poriin, vimma löytyi vanhasta sisustuslehdestä - ihan vaan yksi kuva sai mielikuvituksen laukkaan ja näin olohuone-ruokailuhuoneen ihan uusin silmin!! :o)

      Poista
  4. Kiitos Terhi, Pepi, KristiinaS ja Marle! :o)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!