Lukijat

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Varo mitä haluat!

Palaan edelliseen postaukseen, takkahuoneen "viimesilaukseen". Katselin siis siirtämiäni kuvia: näytti ankealta, jotain uupui. En vaan keksinyt, mitä se on.

No kattovalaisin tietty ainakin oli ihan ylionneton mattalasinen perusplafondi, kuolemaakin tylsempi. Vaihtoon! Ruokailuhuoneen rempasta jäi yli barokkikruunu, ehdottomasti liian iso tähän tilaan. Mutta miksi säilyttäisin sitä sivuvintissä, jos sen voisi laittaa esillekin? Iso on hyvä, isompi parempi, ylisuuri paras - onhan se mottoni!

No juu, liian isohan se on, ihan liian iso. Mutta olkoon!

Miehen ja minun ekassa yhteisessä kodissa oli n. 60 neliöinen olohuone, nelisen metriä korkea - sinne tarvittiin näyttävä valaisin (vrt. takkahuoneen korkeus 2,27 m). Kun kaupoista ei löytynyt mieleistä, aloitin nettihuutokauppabongailun. Ihastuin barokkikruunuun ensisilmäyksellä, livenä vieläkin upeampi Porista hakiessamme.

Kruunu oli käänteentekevä hankinta sisustusmakuni suhteen. Puritaaninen selkeälinjaisuus vaihtui rönsyilyyn. Vaiva on vuosien myötä vain pahentunut...

Mutta joo, valaisin se ei ollut, kaivattu piste iin päälle.

Istuin ja mietin, mietin ja istuin. Ei sytyttänyt, ei säteillyt, löi vain tyhjää. Mikä puuttuu? Ja sitten soitti Appiukko...

Perhetutut, 70+ -pariskunta oli muuttamassa valtavasta omakotitalosta rivarikolmioon, kooltaan ehkä neljännes aiemmasta. Olivat pyytäneet Appiukolta muuttoapua, lähinnä sähkölaitteiden irroittelussa ja uudelleenasennuksissa. Samalla sitten siirteli muutakin tavaraa uuteen kotiin, vuokravarastoon ja parituhatta kiloa kaatopaikallekin.

Mies on nuornamiesnä usein ollut auttelemassa pariskuntaa, tehnyt tarvittaessa töitäkin heidän yrityksessään. Isäntä oli nostellut tavaraa Appiukon autoon, pyytänyt viemään terveisiä Miehelle. Niitä se Appiukko pyyteli sitten noutamaan, koronavaarasta huolimatta.

Ja VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ, mitä sieltä auton peräkontista sitten paljastuikaan!!?? Siinä sitten tuijoteltiin, puolin ja toisin...

Täytetty tunturipöllö!

Enpä olisi ikinä uskonut moista kotiini huolivani! Vihaan lintuja, kaikkia lintuja, ovat oikeita tautipesäkkeitä ja bakteerien levittäjiä. Taivaalla lennellessään ovat kauniita, kunhan eivät pasko. Ja ihan kiva niitä on seurailla pesänrakennuspuuhissa. Mutta useimmat saisivat olla ihan hiljaa, vain pienimpien ääni hivelee.

Mutta tämä yksilö on kyllä upea! Juuri tätä takkahuone kaipasi!! Hih-hei, itse en olisi keksinyt moista IKINÄ - ja mitään muuta se ei oikeastaan olisi voinut ollakaan.

Tunturipöllön (Bubo scandiacus, Nyctea scandiaca) uhanalaisuusluokituksesi Suomessa arvioitiin vuonna 2000 "erittäin uhanalainen" ja vuonna 2010 "äärimmäisen uhanalainen". Vielä 1900-luvun alussa tunturipöllö oli Suomessa hyvin yleinen pesijä, mutta kanta väheni vainon ja laajamittaisen munien keruun takia 1930-luvulle mentäessä - ahkeralla munienkerääjällä saattoi olla jopa 800 munaa ulkomaiselle ostajalle. Tunturipöllö rauhoitettiin vuonna 1962. Se pesii edelleen hyvinä sopulivuosina käsivarren ja päälaen tuntureilla, erityisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella.

Oma yksilömme on reilu puolimetrinen, ei siis aivan täysikokoinen, minkä saattaa päätellä värityksestäkin. Aikuinen tunturipollo on vaalea (kuten Harry Potterin Hedwig-pöllö), iäkäs koiras jopa täysin valkea. Kooltaan koiras on 55-60,5 cm pitkä, naaras 60,9-67 cm, siipiväli 142-166 cm. Tunturipöllön keskikokoisessa pyöreässä päässä on kirkaankeltaiset silmät, tumman nokan sivuilla on pitkiä höyheniä suojaamassa sieraimia kylmältä. Jalat ovat kokonaan höyhenpeitteiset, kynnet ovat tummat ja pyrstö suhteellisen lyhyt. (Lähde: Wikipedia)

Arvaan, että moni paheksuu iloani poikkeuksellisesta lahjasta. Mutta jos vaihtoehtona olisi ollut kaatopaikka, otan pöllön ilomielein vastaan. Tunturipöllö on varsin yleinen ja suosittu täytettynä, mutta rauhoitettua eläintä ei saa myydä (ilman asianmukaista lupaa), periä tai lahjoittaa sellaisen voi. Esimerkiksi Åbo Akademin biologinen museo on lahjoittanut tunturipöllön ja monia muita rauhoitettuja lintuja arpajaispalkinnoiksi, jopa albatrossin. Eränkävijänä Mies myös arvostaa kaikkia luontokappaleita (ja paheksuu syvästi, kun kesäisin myrkytän pihassa muurahaisia ja voikukkia).

Eikä siinä vielä kaikki, tarina jatkuu! 

Ihan kun meitä olisi salakuunneltu! Takkahuoneessa saunavilvoitellessa on Miehen kanssa pohdittu, että pitäisi hankkia kunnollinen takkasetti alakertaankin. Monesti on myös todettu, että kyllä taloudessa pitäisi olla olutlasit, ettei tarvitsisi saunajuomia purkinsuusta hörppiä. Alkuvuodesta melkein jo ostinkin Iittala Outletista perinteiset Nuutajärven Krouvi-tuopit, kun maksoivat vain 5€/kpl. Sinne jäivät kuitenkin, kun pidin niitä aika kolhoina ja liian pubimaisina.

Ja mitä muuta siellä takakontissa olikaan?
Takkasetti ja 7 kpl Krouvi-tuoppeja!

Takkasetti on oikein hyvä, takorautaa ja kuparia. Pikkuisen oli tuhkahippuja hiililapion reunassa, mutta muuten näyttää täysin käyttämättömältä. Tuopit todennäköisesti päätyvät kirpparille, ne tosiaan ovat kolhot ja ihan hirveän rumat...

Mutta ei siinä vielä kaikki, ei todellakaan!

Mitä mainitsinkaan edellisessä postauksessa riittävän takkahuoneen tilpehööriksi? "Samovaari ja pullot." Arvatkaapa, mitä muuta autoon oli pakattu mukaan!

Samovaari ja noin 200 miniatyyriviinapulloa.

No, pullot eivät todellakaan päädy somisteeksi, saati nautittaviksi! Mies tyhjensi ne 10 litran ämpäriin ja kävi kaatamassa kompostoriin. Kompostimadoille lauantai-illan huumaa... 

Tarvitseeko ihminen kahta samovaaria, edes koristeeksi?


Mitä luulette, oliko vielä jotain muuta?

Mies on puhunut jo muutaman vuoden, että haluaisi ostaa Hifi-Studiolta käytetyt soittopelit ja kunnon ämyrit, nykytekniikka ei ole mistään kotoisin. No, siinä menee kyllä meikäläisen raja. Vaikka kaikkeen antiikkiseen olenkin kallellaan, vanhentunutta tekniikkaa tölliin ei tuoda!

Herralle kiitos, se takarontin pohjalla ollut hifi-ihme Kiertokapulan roskasäiliön kokoisine ämyreineen on vinyyleille! Meillä ei ole LP-levyjä, eikä tule - vaikka Mies niitä kirppareilla aina hipelöikin. Mies kysyy Hifi-Studiosta, ottaisivatko sinne - muussa tapauksessa ihan lähipäivinä poiketaan elektroniikkaromun keräyspisteellä.

Mutta alkoi kyllä vähän pelottaa!!
Mitä tässä enää uskaltaa ääneen ajatella?
Saattavatpa toiveet toteutua...

PS. Koira on vähän varuillaan pöllön suhteen. Kun tuliaiskuorma oli purettu kuistille, ei meinannut uskaltaa lähestyä pöllöä, kävi kuitenkin viimein varoen nuuhkaisemassa. Kuistin oven avatessani tuli aina kiireellä vahtimaan, ettei pöllö vaan hyökkää kimppuuni. Kun kuvailin takkahuoneessa, uskalsi asettua viereiseen tuoliin. Olikohan taas vahdissa?

TURVALLISTA VIIKONLOPPUA
JA ALKAVAA VIIKKOA!

23 kommenttia:

  1. Pöllö istuu hyvin paikalleen. Onneksi ei lennä. Muistan isävainaan kertoneen aikoinaan, että kun oli ollut metsässä, niin aukiolla oli lentänyt pöllö suoraan kohti. En muista mikä pöllö (Rovaniemellä kuitenkin) oli ollut, mutta onneksi en ollut mukana. Oli se isääkin säikäyttänyt. Kohtaaminen.
    Miksiköhän niitä pöllön munia oli myyty ulkomaille?
    Minusta tuo valaisin ei ole ole liian suuri eikä kaksi samovaaria tuohon paikkaan liikaa. Minipulloja on kyllä, heh. "Kompostimadoille lauantai-illan huumaa...", nauratti. :D
    Aurinkoista sunnuntaipäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wikipediasta luin: Vaeltajat saattavat jäädä hyvälle saalistusalueelle pitkäksikin aikaa ja puolustaa sitä kuin reviiriään. Ne ovat usein ihmistä kohtaan pelottomia, koska eivät ole pesimäalueillaan välttämättä koskaan nähneet ihmisiä. (!)
      *
      Olettaisin, että joskus 1900-luvun alkupuolella eksoottinen luotomatkailu on ollut "muodissa", ainakin C.G.E. Mannerheim tutkimusmatkaili Aasiassa.
      *
      Emme käyneet illalla kuuntelemassa, missä määrit madot mahtoivat öykkäröidä...

      Poista
  2. Olipa hienot tavarat takakontissa ja niin se usein menee, että kun jotain oikein toivoo, voipi toive toteutuakin yllättävällä tavalla, pöllö on kyllä upea! Mukavaa sunnuntaipäivää:)

    VastaaPoista
  3. Ihana tunnelma välittyy kuvistasi:)

    VastaaPoista
  4. Hieno pöllö! Minipullon hyvä konjakki, viski ja likööri olis käyny mausteeksi ruokiin. No, ehkä madotkin tykkäsivät;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, eipä tullut maustaminen mieleen!! Olivat kyllä monet niin vanhaa vuosikertaa, että olisivat ehkä etikoineet koko sapuskan...?

      Poista
  5. Mielummin tarjoaa toiselle ennen kaatista. Upea pöllö.
    Joku tuijottaa....

    VastaaPoista
  6. Siis kannattaa miettiä, mitä toivoo. ;)
    Olipa teille sopivaa paljon.

    VastaaPoista
  7. No sieltähän tuli vaikka mitä tarve-esinettä samalla kertaa. :-D Hyvä kiertoon!

    VastaaPoista
  8. Heh, siinä voi tuijotella takkatulta tuiman katseen alla. Komeita löytöjä kaikki! Ja mahtoi olla kompostimadoilla aikamoinen lauantai ;)

    VastaaPoista
  9. Teillä oli kyllä vielä hienompi tuo pyöreä samovaari ennestään niitä ei aina näe. Mutta molemmat ottaisin minäkin. Pöllö on komea ja eikä kaatopaikalle raskisi laittaa hyvä kun löysi uuden kodin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyöreitä samovaareja en ole minäkään juuri muualla nähnyt. Omani sain joskus tuliaisina, on varmaan pisimpään mukanani kulkenut kodin somiste!?

      Poista
  10. No ohhoh! Ei voi muuta sanoa :D. Pitäisköhän kokeilla samaa (jos vaan keksisin mitä toivoisin).

    Ja jos joku multa kysyisi, otanko kotiini täytetyn linnun tai minkä vaan eläimen, vastaus olisi ehdoton ei, mutta pakko myöntää, että pöllö sopii teidän takkahuoneeseen yhtä hyvin kuin tunturiin. Ja täyttää toivomukseksi hiljaisuudesta ja paskomattomuudestakin :)

    VastaaPoista
  11. Onpa sinulla siellä komia talonvahti... tarkkasilmäinen pöllö. Paljon on tavaraa ja silmäniloa, aina kannattaa toivoa. ❤️

    VastaaPoista
  12. No jopas, olipa hieno sattuma että miehesi meni avuksi ja saitte monenmoista tuliaista. :)
    Upea tuo pöllö! Eipä sitä auta enää surra, kun on jo aikoja sitten päätynyt täytetyksi.

    VastaaPoista
  13. Kiitos Stansta, Tilkkureppu, Kanneli, KristiinaS, Terhi, IsoGnu, Satu, Hensku, Nila, Annukka, Tuula ja Sumi! :o)

    VastaaPoista
  14. Minä olen ihan pelännyt lintuja, etenkin variksia ja lokkeja. Kamalna epäilyttäviä molemmat. Mutta tuo pöllö on kyllä paras noiden herrojen joukkoon!

    VastaaPoista
  15. Minulla roikkuu katosta tuon barokkikruunun sisko, niin on saman näköinen!

    VastaaPoista
  16. Tuo pöllö on kuin tehty tuohon hyllyn päälle :)

    VastaaPoista
  17. Sehän on verraton paikka pöllölle! Kaunis lintu. Ihana koira kun vahtii, ettei pöllö pääse hyökkäämään :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirarotumme edustaa perinteisiä sohvaperunaominaisuuksia, virallisestikin luokitellaan seurakoiraksi. Tämä nykyinen yksilö osoittaa kuitenkin poikkeuksellisia vahti- ja paimenkoirataipumuksia, erityisesti Pupusen menot ja tulemiset...

      Poista
  18. Kiitos Marle, SusuPetal, KatjaS ja Saija!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Iloa päivääsi!